• Suomi
  • English

Bilotit vapaalla

Kuten joka kevät, tänäkin keväänä toimistolla alkoi supinat kevätretkestä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Perinteemme mukaan koko yrityksen yhteinen kevätretki on yllätys, eli salaisuus, kaikille muille paitsi järjestelytoimikunnalle. Toiset pitävät yllätyksistä, toiset haluaisivat tietää tarkalleen mitä tulemme tekemään. Järjestelytoimikunta piti kuin pitikin pintansa ja retki pysyi salaisuutena viimeiseen asti.

Järjestelytoimikunta teki töiden ohella salaisia suunnitelmiaan pitkin kevättä ja viikonlopun mittainen retki oli valmis juuri h-hetkeen mennessä. Muistimme tilata myös hyvät kelit ja hieno kesäilma suosi meitä koko viikonlopun ajan. Onnellinen Bilottilauma lähti matkaan perjantai aamuna ja bussi vei meidät ensimmäiseksi Porvoon Seikkailulaaksoon. Aloitimme retken virallisen osuuden  keskustelemalla Bilotin arvoista. Arvokahvila – teemalla tehty ryhmätyö aloitti arvokeskustelun, joka jatkuu vielä retken jälkeenkin. Oli mukava todeta, että olemme eriävistäkin mielipiteistä riippumatta samalla linjalla siitä, mitä on olla Bilotti. Tämän jälkeen seikkailijat jaettiin ryhmiin ja pääsimme mm.  heittämään tapparaa, liukumaan vaijerilla ja rakentamaan lauttaa. Kilpailuhenkisinä teimme tehtävät parhaan osaamisemme mukaan, enemmän tai vähemmän onnistuen. Parasta oli huomata, kuinka innokkaina teimme tehtäviä ja kuinka mukavaa meillä oli. Testattiimpa yhden konsultin paineen- ja käsivarsien sietokykyä, kun hän jäi roikkumaan vaijeriin, jarrutuksen  epäonnistuttua. Turvavaijeri piti ja sekin kommellus päättyi hyvin. Seikkailujen jälkeen ajoimme Haikon kartanoon, jossa rentouduimme kylpylässä ja maittavalla illallisella, josta usea Bilotti jatkoi vielä yökerhoon asti ja muutamat jaksoivat jatkoillakkin.

Lauantaina keräsimme porukan kasaan aamupalaterassilta ja muutamat nukkumatit huoneistaan ja jatkoimme matkaa, tällä kertaa vuorossa oli Vantaan RallyCenter, jossa koeteltiin sekä neste- että hermotasapainoa, kun kuumassa aurinkoisessa säässä uskaliaimmat Bilotit istuivat ralliautojen rattien taakse. Voittajaksi selvisi sama vaijerista roikkunut konsultti, joten eräille tämä retki oli ainakin vauhdikas. Allekirjoittanut ja muutama muu kävivät säikäyttämässä sydänlihastaan oikean rallikuskin kyydissä, maksiminopeus ajoradalla (ammattilaisen ajamana) oli kuulemma 130 km/h ja ainakin pelästyneen kartanlukijan silmissä oltiin menossa ojaan jatkuvasti. Halukkaat saivat kilpailla renkaanvaihto-kisassa ja voittajille sateli tarjouksia tuleviin talvi- ja kesärengas vaihtoihin. Rallien jälkeen  siirryimme Vuosaareen Ruusuniemeen, joka osoittautui  todella kivaksi tilaksi. Saunoimme, söimme hyvin ja pidimme hauskaa. Meille oli järjestetty Bond-tyylinen Casino-ilta Bond-tyttöineen, sikareineen ja Dry martineineen ja taas kerran kilpailimme toisiamme vastaan, nyt pelipöydissä. Retki päättyi virallisesti tämän jälkeen, mutta monet halusivat vielä yökerhoon. LeBonkin narikka suostui ottamaan matkalaukkumme säilytykseen ja ilta sai jatkua.

Kaiken kaikkiaan retki oli loistokas, taas kerran tuli nähtyä, miten hyvin meidän porukka sopii yhteen ja meillä on hauskaa yhdessä. Mukana oli monta uutta tai vuoden sisään aloittanutta työntekijää, jotka olivat ensi kertaa todistamassa todellista Bilotti-henkeä. Seuraavaa kevättä odotellessa olemme tämän viikon haukotelleet väsymyksestä, mutta nauraneet monta vuotta lisää elinaikaa viime viikonlopun jutuille, on onni olla Bilotti!