29.05.2013 / Sampo Yli-Olli

Käyttökokemuksen merkityksestä kuluttajille suunnatuissa verkkopalveluissa on puhuttu jo pitkään, ja jälkijunassa sama asia on viimein alettu huomata myös yrityssovellusten kehittämisessä. Perinteiset ERP-käyttöliittymät taitavat monessa yrityksessä olla niitä vihatuimpia, ainakin jos kysytään Pertsa Peruskäyttäjältä. Mutta onko sillä väliä, tykkääkö Pertsa tuntikirjausvälineestä, kun sitä on kuitenkin pakko käyttää?

Käyttökokemukselle löytyy liiketaloudellisiakin hyötyjä, vaikka niitä onkin usein vaikea mitata. Esimerkiksi sovelluksen opetteluun käytetty aika on aina pois tuottavasta työstä. Sovellusten kirjo tai lyhyet päivittymissyklit pakottavat käyttäjiä jatkuvaan työvälineiden opetteluun. Mitä vähemmän opettelua tarvitaan, sen edullisempaa se on yritykselle – mikä tekee helppokäyttöisyydestä ja intuitiivisuudesta tuottavuustekijöitä.

Monia sovelluksia myös käytetään niin harvoin tai niin epäsäännöllisesti, ettei kunnollista käyttötottumusta pääse syntymään. Jokainen käyttökerta on ikään kuin ensimmäinen. Ajanhukka voi mennä myös ohjeiden etsimiseen ja niihin perehtymiseen, ja matkan varrella on helppo turhautua ja jättää asia odottamaan “parempaa hetkeä”. Puhumattakaan, että niitä ohjeita ei välttämättä ole helppo löytää intranetista, tai ne eivät ole ajan tasalla…

Turhauttavat kokemukset saavat käyttäjät helposti välttämään huonoa sovellusta, eikä sitä pahimmillaan edes omaksuta kunnolla käyttöön. Vai käyttäisitkö itse esimerkiksi huonon suunnittelun takia kankeaa dokumentinhallintaratkaisua tiedostojen jakeluun kollegoille, vai lähettäisitkö ne mieluummin sähköpostin liitteinä kuten ennenkin? (täysin kuvitteellinen esimerkki…) Kiireen keskellä houkutus pysyä vanhassa tavassa on suuri, vaikka uusia välineitä yritettäisiin pakottaa käyttöön.

Erityisesti ERP-puolella vajavaisesti käyttöön omaksutuilla sovelluksilla voi olla paljon kriittisempääkin merkitystä kuin ajanhukka. Virheellinen tai puutteellinen tieto johtaa virheisiin prosesseissa, vaikuttaa päätöksentekoon ja voi aiheuttaa ylimääräisiä kuluja mm. asiakasreklamaatioiden kautta. Varsinkin henkilöstöhallinnon ERP-liitännäisiä sovelluksia käyttävät usein kaikki yrityksen työntekijät, mikä toimii tehokkaana kertoimena huonosta käytettävyydestä johtuville ongelmille.

Kun puhutaan SAP-kentästä, avaimet HR-ratkaisujen käytettävyyden parantamiseen löytyvät Cordis Harmony ja Duet Enterprise-tuotteista. Näiden avulla henkilöstön itsepalvelusovellukset on helppo toteuttaa osaksi SharePoint-intranettia jokaisen helposti saataville. Ja mikä parasta, käyttöliittymät ovat sellaisia, joita Pertsa Peruskäyttäjäkin osaa heti käyttää!

 


27.05.2013 / Kristiina Burtsoff

Bilotin työyhteisön vuoden kohokohta eli The Kevätretki vietettiin viikonloppuna. Kaksipäiväinen reissu määränpäineen ja ohjelmineen on perinteen mukaisesti täysi salaisuus kaikille, järjestelytoimikuntaa lukuunottamatta. Iso osa retkeä onkin jo pari viikkoa ennen h-hetkeä alkava arvuuttelu ja järjestelytoimikunnan piikittely. Jos joku saa pientä tietoa kaivettua esiin etevillä kysymyksillään, juoruillaan ja arvuutellaan tietojen paikkansa pitävyyttä vähän jokaisen bilotin kanssa.

Tänä vuonna retken järjesti johtoryhmämme ja  piru vieköön, he ovatkin kovanluokan pokerinaamoja, mitään, ei yhtikäs mitään tietoa tippunut edes tarkkaavaisimmille korville! Tiedoksi saamme varustelistan ja lähtö- sekä paluuajan, ei mitään muuta. Niillä tiedoilla pakattiin passit ja havaiji-paidat mukaan ja oltiin perjantaiaamuna kello 8 toimistolla valmiina lähtöön.

Bilotti on kätevä ottaa matkalle mukaan, koska se mahtuu pieneen tilaan. Kevätretkellä tehtiin tänä vuonna juuri tästä johtuen paljon ahtautumisennätyksiä. Proof of concept suoritettiin kylpylähotellin allasosastolla. Kuuden hengen porealtaaseen mahtui hyvin 18 kohtalaisen kokoista bilottia ja silti oli tilaa laulaa.

Bilotit ottavat myös aina toisensa huomioon. Kaveria ei kevätretkellä jätetty hankalassa tilanteessa (tai tilassa) ja tanssilattialle mahtui viisikymmentä erilaista tanssityyliä, joista jokainen oli oikea. Jokainen bilotti on myös oman elämänsä jormauotinen.

Kevätretkellä pitää olla valmis kohtaamaan ankaria olosuhteita ja haastavia tilanteita.  Tänä vuonna vierailimme 170 vuotta vanhassa jo käytöstä poistetussa virolaisessa vankilassa. Kaikki kevätretkeläiset suljettiin yhdessä erääseen vankilan ikkunattomista loukoista ja huonoin vitsi -kisa lähti välittömästi käyntiin. Hymy hyytyi vasta siinä vaiheessa, kun nauramisesta sai univormupukuiselta sotilaalta rangaistuksen, jolloin oli vain parempi totella ja jos oli käsketty laulaa kansallislaulu venäjäksi, oli parempi laulaa, osasi kieltä tai ei.

Bilotit ovat tunnettuja edelläkävijöitä. Tälläkin reissulla lanseerattiin uusi palvelumuotoiltu tekniikka, nimittäin Ismon Takahali. Tällä uudella tavalla toimia varmistettiin, että hali voidaan suorittaa, oli tilanne, kulkuväline tai henkilöiden sijoittuminen miten epäedullinen tahansa. Erityisen kätevä takahali on liikkuvassa ratikassa.

Tervetuloa ensi vuonna mukaan Kevätretkelle, jos uskallat. Ensimmäinen vaihe on hakea meille töihin rekry@bilot.fi.


24.05.2013 / Mika Laukkanen

Onneksi en ole puupää (ainakaan kirjaimellisesti), sillä viime kuukausina olisin raapinut kynnenaluseni täyteen tikkuja seuratessani datan hyödyntämiseen liittyvää uutisointia. Ei siksi etteikö alalla olisi paljon positiivista kuhinaa vaan siksi, että asiaan liittyviä termejä käytetään miten sattuu ja usein täysin harhaanjohtavasti. Valitettavasti tämä on jo heijastunut lukijakuntaankin. Olen sattunut palavereihin, joissa big dataa tarkoittaa suunnilleen regressiomallia ja analytiikka = excel raportointi. Miten tähän on tultu?

Syyttävä tai ainakin osoitteleva sormi näyttää isojen toimittajien suuntaan, jotka aika-ajoin muuttavat markkinointiviestintää uusien tuotteiden lanseerausten yhteydessä ja samalla myös luovat hypetrendejä.

Hyvänä esimerkkinä on IBM, joka muutama vuosi sitten alkoi rummuttaa analytiikka termiä isosti. Silloin sen keskeinen sisältö oli tiedon louhinnan ja tilastotieteen mallien hyödyntäminen, joka onnistui juuri ostetulla SPSS tuoteperheellä. Tämä oli sinällään uutta ja lisäsi aidosti tarjontaa.  Pian kuitenkin  muut toimittajat ja heidän kumppaninsa huomasivat, että tässä on uutta nostetta.

Niinpä kaikilta muiltakin löytyy nyt palvelu- ja tuotetarjonnasta analytiikkaa – ainakin terminä. Pääosinhan kyse on vain ollut siitä, että entiset BI ratkaisut ja palvelut on uudellen nimetty eikä mikään ole taustalla oikeasti muuttunut. Termi analytiikka on ainakin osittain vesittynyt. Mutta eihän se mitään uutta ole, jonka alalla pidempään olleet hyvin tietävät. Sama asia kun pitää saada aina uudelleen kaupaksi.

Ostavan asiakkaan kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja perehtyä itse noihin termeihin ja niiden sisältämiin asiakokonaisuuksiin kunnolla tai hankkia tietoa Louhian kaltaiselta puolueettomalta taholta.

Lopuksi vielä pari asiaa..

   BIG DATA ≠ Analytiikka or Data Science
   BIG DATA ≠ Hadoop -> Hadoop ≠ Analytiikka or Data Science

Nuo nyt ainakin kannattaa pitää mielessä, kun lukee hypellä varustettua nettijuttua tai kuuntelee sujuvasanaista myyjää, jolla on the ratkaisu kaikkiin tiedonhallinnan ja hyödyntämisen haasteisiin.


22.05.2013 / Kristiina Burtsoff

Yhteisöllisyydestä puhutaan nykyisin kaikissa mahdollisisssa yhteyksissä. On virtuaaliyhteisöjä netissä, reaalimaailman yhteisöjä kouluissa, työpaikoilla ja harrastustoiminnassa. Ihan vain muutamia mainitakseni.

Yhteisön tavat ja normit määrittelevät työpaikalla kulttuurin. Kulttuuri puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka hyvä työyhteisö jäsenilleen on. Se voi tuoda työntekijöistä parhaat puolet esiin, auttaa heitä kasvamaan ammatissaan ja kukoistamaan ihmisinä. Pahimmillaan työyhteisön kulttuuri ruokkii epäasiallista käytöstä, joka aiheuttaa työpahoinvointia eikä huonossa ilmapiirissä tuottavuus juuri päätä huimaa.

Työyhteisön kulttuuri voi olla esimerkiksi innnostuksen kulttuuri, kuten Bilotilla. Innostuksen kulttuurissa on hauskaa työskennellä. Jos joskus onkin kiirettä ja työtehtävät eivät aina ole helpoimmasta päästä, innostunut porukka ja kehittyneet työmetodit tukevat kaikkien onnistumista. Hulluimmatkin ideat otetaan vastaan ja lähtökohtaisesti kaikki on mahdollista. Ainakin kannattaa yrittää.

Yksi Bilotin neljästä arvosta on ”We are one Bilot”. Tämä arvo loistaa erityisen kirkkaasti erilaisissa vapaa-ajan aktiviteeteissa. Bilotit juoksivat toukokuussa Helsinki City Runissa isolla porukalla. Noin joka neljäs työntekijämme osallistui tapahtumaan. Tällä hetkellä on käynnissä Kilometrikisa ja Bilotit suunnittelevat yhteisiä pyöräretkiä kesäksi, yhdessä kun on mukavampaa kerätä kilometrejä.

Tänä viikonloppuna koittaa ehkä vuoden odotetuin tapahtuma The Kevätretki. Jokavuotinen tapahtuma vie koko porukan jonnekin kahdeksi päiväksi. Kohde ja ohjelma on salaisuus, vain mukaan pakattava varustus ja lähtöhetki on tiedossa. Jos haluat ensi vuonna mukaan kevätretkelle, tarkista avoimet tehtävämme urasivustoltamme tai lähetä avoin hakemus rekry@bilot.fi.


20.05.2013 / Mika Tanner

Asiakas on keskipiste. Bilotilla ainakin. Asiakkaiden tarpeista johdetaan Bilotin kaikki toiminta: tulevaisuuden osaamistarpeet, organisaatiorakenteet, toimituskyky, koulutussuunnitelmat, lomien rytmitys, riskien hallinta, ennusteet, budjetit – käytännössä kaikella tekemisellä on vahva asiakaskonteksti. Kun itse aloitin Bilotilla reilu pari vuotta sitten, hallituksen puheenjohtaja kysyi, että mikä minusta on Bilotin näkyvin kilpailuetu. Vastaus oli selvä – ”customer intimacy”. Tämä kai käännetään asiakasläheisyydeksi tai ehkä asiakaskeskeisyydeksi. Allekirjoitan tämän edelleen – Bilotilla on poikkeuksellisen hyvät suhteet asiakkaisiinsa. Olemme monia kertoja olleet ratkaisevan tärkeässä roolissa auttamassa asiakasta hankalasta tilanteesta, missä muilla heidän kumppaneillaan on eväät loppuneet tai ovat kalliitkin neuvot olleet vähissä. Tämä on tietysti auttanut rakentamaan asiakassuhteen luottamuspohjaa ja ”luottamusbusineksessahan” me olemmekin.

Luottamus on tasapainoisen asiakassuhteen perusta. Siitä hyötyy molemmat osapuolet, kun asioista voi keskustella avoimesti, kun voi oikeasti suunnitella pitkää aikaväliä aidosti yhdessä, kun voidaan sopia olevamme toisinaan asioista eri mieltä, kun voi haastaa… Hyvässä asiakassuhteessa voi olla suorapuheinen ja näin tietysti pitääkin olla. Suorapuheisuus on suoraselkäisyyttä ja se on joskus myös kieltäytymistä, jos se on asiakkaan etu. On muotia olla proaktiviinen, ehkä kuitenkin interaktiivisuus on vielä parempi ominaisuus. Yhteinen etu on sitä, että asiat nähdään pitkässä perspektiivissä eikä opportunistisesti vain lyhyen aikavälin etua maksimoitaessa. Vielä kun tämä on aitoa.

Luottamusta voidaan rakentaa monin eri tavoin. Tästä esimerkki ihan lähihistoriasta. Kysyin yhdeltä meidän asiakkalta, Onnisen tietohallintojohtajalta Terhi Nyyssöseltä, mitä hän olisi mieltä jos hän ja meidän Onnisen asiakasvastaava Vesa Niininen vaihtaisivat viikoksi paikkaa. Ei rooleja vaan konkreettisesti paikkaa. Terhi olisi viikon BilotCityssä, tekisi siellä työviikkonsa, pitäisi siellä palaverinsa ja olisi ”kuin kotonaan” – ja vastavuoroisesti Vesa istuisi Terhin huoneessa Mittalinjalla. Terhi vastasi myöntävästi ja piti ideaa ehkä vähän hullulla tavalla tosi hyvänä. Eikä pelkästään sen vuoksi, että molemmille tämä takasi merkittävästi lyhyemmän työmatkan kotoa – vaikka vain viikoksi. Sovimme viikosta 16 ja suunnittelu lähti käyntiin. Ohessa omin sanoin Terhin tuntemukset ideasta ja havainnot vaihtoviikolta:

“Lähdin avoimin mielin vaihtoon Bilotille tavoitteenani oppia toimittajamme toimintatavasta lisää ja tutustua uusiin henkilöihin. Halusin myös nähdä, miten uudistetut työtilat toimivat ja saada ideoita oman konttorimme tuunailutoiveisiin. Opin Bilottilaisten työtavasta sen, että tapana on tehdä omalta konttorilta mahdollisimman paljon töitä tiedonjakamisen helpottamiseksi ja toisilta asiantuntijoilta oppimisen mahdollistamiseksi. Tämähän on asiakkaankin etu, jos kahvitauolla löytyy ratkaisu työkaverilta sen sijaan että kutsutaan koolle palaveria ja postitellaan edes takaisin!

Bilottilaiset ottivat minut iloisin mielin vastaan ja kävinkin useamman hyvän keskustelun sekä sain ehdotuksia päivänpolttaviin ongelmiin. Oli ilo tutustua myös muutamaan uuteen bilottilaiseen. Kokonaisuutena tämä hieman hullu idea osoittautui oikein hyväksi ja jatkotoimia on seurannut. Haaveilen seuraavan vaihtopäivän teemaksi arkkitehtuuria ja tekemisen tavaksi kypsyysanalyysiä, BilotCityssä tietenkin!”

– Terhi Nyyssönen, Tietohallintojohtaja, Onninen

Omalta kannaltani, tämä oli mainio osoitus siitä, että pienellä vaivalla saimme rakennettua uuden ulottuvuuden asiakassuhteeseen. Tästä oli pelkkää positivista sanottavaa. Meidän asiantuntijoilla oli suora kanava päästä juttusille tietohallintojohdon kanssa rentoon kahvipöytäkeskusteluun. Ja vastaavasti Terhi näki omin silmin Bilotin arkea, näki miten tiimit työskentelevät, ilmapiirin ja sai aistia edes vähän aikaa sitä kuulua ”tekemisen meininkiä”, josta meidän tunnetaan.”

Sovimmekin Terhin kanssa, että tästä tulee säännöllinen tapa – Onnisen ICT johtoryhmä viettää päivän kuukaudessa BilotCityssa ja me huolehdimme, että asiakastiimi on silloin kokonaisuudessaan paikalla. Sparraus ja innovointi saa säännöllisen jatkon –

Tätä on Customer Intimacy sanon minä.


17.05.2013 / Päivi Iisakka

Bilot on perustamisestaan asti tiennyt minkälainen palvelutoimittaja ja työpaikka haluaa olla ja on. Nyt tämä ajatus on laitettu paperille ja olemme määrittäneet arvomme. Aluksi pyysimme koko henkilöstöä kirjaamaan ylös Bilotille tärkeitä asioita, jonka jälkeen arvoryhmä, joka koostui muutamista työntekijöistämme, valitsi asioista ne, jotka koimme tärkeimmiksi ja eniten omiksemme.

Mietimme arvoryhmässä myös kuinka hyvin jo työskentelemme uusien arvojen mukaisesti. Olimme samaa mieltä siitä, että vaikka aina on parannettavaa, ehkä arvot löytyivät helposti ja tuntuivat heti omilta, koska ne ovat koko ajan olleet meidän arvomme.

Alkuvuodesta virallistimme arvomme sisäisesti koko henkilökunnan kvartaalikokouksessa. Arvot esiteltiin eri tavoin eri bilottien esittäminä, yhdestä arvosta oli tehty laulu ja yhdestä oli kirjoitettu sketsi. Sisäisesti olemme ottaneet arvot vastaan ja käyttöön toiminnassamme ja nyt on aika virallistaa ne myös viestinnässämme. Aluksi näin blogin muodossa.

Yksi arvo esiteltiin henkilöstölle sarjakuvana. Toimistollamme vierailleet ovatkin jo ehkä nähneet sarjakuvia, joiden voisi sanoa olevan aika kärjistettyjä tilanteita Bilotin arjesta, mutta ajatus on täyttä asiaa. Palvelutiimissämme Service Coordinatorina työskentelevä Katariina ”laajensi toimenkuvaansa” ja piirsi sarjakuvat.

”Ideoimme aiheet sarjakuviin yhdessä markkinnoinnissa työskentelevän Päivin kanssa, mutta sain vapaat kädet toteutuksiin, ja ehkä pienoisesta sisäisen viestinnän tempauksesta lähtenyt idea tuntuikin ensimmäisen sarjakuvan valmistuttua hyvältä ja varsinkin hauskalta. Olemme sittemmin tehneet yhden jokaisesta arvosta, ja skannanneet ja vektoroineet käsin tekemäni kuvat myös digitaaliseen muotoon. En ollut aikaisemmin juurikaan piirtänyt sarjakuvia, mutta olen aina ollut kiinnostunut kyseisestä taiteenmuodosta, ja nyt sain hienon tilaisuuden kokeilla miten se sujuu” Katariina kertoi sarjakuvien teosta.
Tässä teille esittelyssä arvo sarjiksemme:


14.05.2013 / Kristiina Sarén

Kun tapaa uusia ihmisiä tai pitkästä aikaa vanhoja tuttuja päätyy usein esittelemään ja päivittämään itsensä työpaikan kautta. Yleensä niin tapahtuu työhön liittyvissä tapahtumissa, mutta joskus myös vapaa-ajalla. Kun kerron lyhyesti olevani töissä Bilotilla myynnissä ja ellei kuulija tunne IT -alan toimijoita, esittelyä seuraa kysymys mitä Bilot tekee?

Niin mitä Bilot tekee, mikä on meidän niin sanottu hissipuhe, jonka avulla jokainen meidän työntekijä ja heidän lähipiirinsä voisi lyhyesti kertoa missä työskentelemme? Se on kysymys, johon kaikissa yrityksissä pitäisi olla vastaus, ja vastauksen kuuluisi vielä tulla sieltä kuuluisalta apteekin hyllyltä.

Meillä ollaan mietitty tänä keväänä imago ja brändi asioita, olemme aktivoituneet viestinnässä, niin sisäisessä kuin ulkoisessakin ja muokanneet webbisivustomme, rekrytointi-ilmoitustemme ja myyntimateriaaliemme sisältöä vastamaan yllä esitettyyn kysymykseen. Olemmeko onnistuneet?

Tiedätkö jo, että Bilot on IT -alan palvelutalo, joka tekee asiakkailleen parempia liiketoimintaratkaisuja parantamalla käytettävyyttä, tehostamalla prosesseja ja tukemalla päätöksentekoa käyttämällä SAP:n ja Microsoftin ja usean muun partnerin työkaluja. Meillä on töissä huippuluokan osaajia ja tiedämme olevamme arvostettuja asiantuntijoita asiakkaidemme silmissä.


11.05.2013 / Ville Niemijärvi

Vuosia sitten olin suurehkon tietovarasto- ja raportointiprojektin projektipäällikkönä. Annoin asiakkaalle projektin työmääräarvioiksi n. 300 henkilötyöpäivää. Vajaan vuoden jälkeen kun hanke saatiin maaliin, oli päiviä mennyt 400.

Olin ylittänyt siis asiakaslupaukseni 33%:lla ja päivähinnan ollessa n. 1000 euroa, olin hävittänyt asiakkaan rahaa 100 000 euroa.

No enhän minä niitä rahoja itse hupuloinut, projektiryhmä teki koko vuoden hommia ja asioita saatiin valmiiksi mutta silti – työmäärien ylitys oli valtava eikä asiakas ollut laisinkaan tyytyväinen vaikka muuten toimitettiin sitä mitä piti ja ihan aikataulussaan. Ja ei – asiakasta ei voinut syyttää tässä(kään) projektissa: vaatimukset eivät muuttuneet merkittävästi matkan aikana, asiakkaan johto ja projektiryhmä oli sitoutunut hankkeeseen ja saimme asiakkaalta kaiken mahdollisen tuen tehdä menestyksekäs projekti.

Mutta mikä sitten meni pieleen? Kun savu oli hälvennyt ja punoitus korvissa laskenut, kerrattiin mitä opimme:

Historiadata voi yllättää

Dataa oli kohtuullisen paljon (satoja miljoonia rivejä per faktataulu (5 kpl) ja joissain dimensioissa satojatuhansia rivejä) ja DW:n lähteenä toimivia ERP-järjestelmiä oli useita. Jotta suorituskyky olisi ollut riittävä ja toteutus ylipäätään mahdollista ja riittävän nopeaa, kehitystyössä käsiteltiin vain parin viimeisen vuoden dataa. 

Mutta kävikin niin, että kun etl-lataukset oli valmiina ja testiraportit oli validoitu ja alettiin ladata isoa historiaa mukaan, ei historiadatan osalta toiminutkaan samat säännöt kuin tuoreelle datalle. Toisin sanoen historiadatassa saattoi yhdessä ERP:ssä olla erilaisia tuoterakenteita, faktadatassa saattoi olla virheellisiä merkkejä ja muuta sellaista, joka kaatoi etl-lataukset tai aiheuttivat virheellisiä tietoja raporteille.

Tämän vuoksi jouduimme tekemään joidenkin ERP:ien osalta DW-toteutuksen lähes uudestaan: lähdedatan analyysin, tietojen mäppäyksen DW:n tietomallia vasten ja etl-prosessin toteutuksen. Tähän kului helposti 20 htpv ylimääräistä.

Isojen datamassojen lataus vie pirusti aikaa, varsinkin kun sen tekee 10 kertaa

Riippuu toki miten paljon rautaa on rajalla mutta kun ERP:ssä on ladattavana miljardi riviä dataa ja sql-lauseke on monimutkainen, voi pelkästään parin kuukauden lataaminen kestää koko päivän. Ja kun ladataan 5 vuoden data, menee siinä helposti useita viikkoja.

Tänä aikana ei faktadataa vasten oikein sitten pystykään tekemään mitään muuta. Ja kun tulee valmista, huomaamme että historiadatassa onkin jokin bugi, joka tarkoittaa että parin vuoden datat on ladattava uudestaan. Tähän jumppaan saimme menemään muistaakseni n. 15-20 htpv extraa suunnitellusta (15-20 000 euroa).

Ylläpitokustannuksiin kannattaa varautua

Tietovarastoympäristöjen ylläpitokustannukset on kuluerä, johon ei yleensä varauduta, ainakaan riittävästi. Ylläpitokustannukset koostuvat etl-latausten korjauksista, uusinta-ajoista ja vian selvityksistä jos ne kaatuvat, raporttien tai kuutioiden uusinta-ajoista jne. Mitä enemmän on dataa, mitä useampi tietolähde ja mitä heikommin alunperin tunnetaan lähdedata ja mitä nopeammin hanke viedään läpi – sitä enemmän pitää varata rahaa ylläpitoon.

Olen tehnyt DW-ympäristöjä, joissa ylläpitoon on mennyt 1 htpv/vuosi (asiakas oikeasti otti vuoden jälkeen ensimmäisen kerran yhteyttä kun jokin tieto ei päivittynyt) mutta sitten taas joskus ylläpitoon menee ensimmäisen puolen vuoden aikana 10 htpv/kk.

Tässä hankkeessa ensimmäinen vaihe (pari faktaa ja kourallinen dimensioita) saatiin maaliin jo 3-4kk kuluessa. Projekti jatkui tästä mutta samaan aikaan jo toteutetut kokonaisuudet siirrettiin tuotantoon. Mutta projektipäällikkö eli allekirjoittanut ei ollut muistanut mainita asiakkaalle mitään uudesta kuluerästä joka oli alussa n. 5-10 htpv per kuukausi. Emme olleet eriyttäneet ylläpitoa erilliseksi kokonaisuudeksi ja budjetoineet sille erikseen rahaa. Emmekä olleet varautuneet todellakaan, että ylläpitoon voisi upota näin paljon massia – ja siihenhän upposi.

Varmasti asiakas oli ymmärtänyt, että ylläpito vie rahaa, kunhan joku olisi sen hänelle kertonut. Ja se joku pölvästi olin minä. Budjetoimatonta rahaa paloi tähän vähintäänkin 40 htpv edestä (40 000 euroa)

Ja kyllä ne vaatimuksetkin aina vähän muuttuvat

Sen verran perutaan puheita, että kyllä asiakkaan vaatimukset hieman muuttuivat. Mutta kumma olisi ollut jos ne olisi pysyneet vuoden aikana ennallaan, muuttuvat vaatimukset ovat tervetulleita koska silloin tietää että kehitysprosessi on todella iteratiivinen ja prosessin aikana opitaan uutta. Varsinkin DW/BI -hankkeissa asiakas todella ymmärtää mitä voi saada aikaan ja mitä haluaa kun hän näkee ensimmäiset raportit. Sitä ennen tehdyt vaatimusmäärittelyt ovat vain suuntaa-antavia harjoitelmia.

Muuttuneet raporttivaatimukset vaativat lisätyötä ja sitä kului n. 15-20 htpv ylimääräistä. Oleellista tässä kuitenkin oli, että alkuperäiset työmäärät olivat liian kunnianhimoiset. Niihin olisi pitänyt laittaa hieman puskuria ja varautua siihen, että muutoksia tulee ja raportteja iteroidaan useamman kerran.

Tätä projektia ennen olin aina välillä paukutellut henkseleitä miten hyvä track record meikäläisellä on ja miten nappiin projektit johdollani menee. Mutta kun on hassannut 100 000 euroa asiakkaan rahaa ja kuunnellut aivan ansaittua tilitystä asiakkalta, loppuu paukuttelu lyhyeen ja konsultti palaa nöyränä ruotuun.

 Tietovarastoprojektin sudenkuoppia on edellä mainittujen lisäksi tusinan verran lisää. Jos haluat tietää miten vältät ne omalta osalta, ota yhteyttä.

Ainiin, yhteistyö kyseisen asiakkaan kanssa jatkuu edelleen ja erinomaisissa merkeissä.


3.05.2013 / Päivi Iisakka

Kilometrikisa on alkanut. Vaikka useimmat juhlivat vappua grillaamalla tai käymällä Kaivarissa piknikillä, muutama Bilotti juhli vappua reippaalla pyöräretkellä! Tämä niin leikkimielinen kisa saa aivan uudet piirteet meidän huvittavan kilpailuhenkisessä porukassa. Vaikka kisaa on takana vasta kaksi päivää on muutamalla takanaan jo kymmeniä kilometrejä.

Viime vuonna pyöräilimme kesän aikana Brisbaneen, nyt on kotimatkan aika. Tänä vuonna olemme saaneet lisää pyöräilijöitä joukkueeseemme ja suunnittelemmekin maisemareittiä kotiin, yhdessä kun poljetaan, ei haittaa vaikka matka olisi pitkä! Lue viime vuoden kisasta tästä.

Jos pyöräilet kesällä, osallistu sinäkin kisaan, lisää kilometrikisasta täältä.

Seuraa meitä LinkedIn profiilistamme, päivitämme sinne blogi postauksemme, voit helposti seurata sitäkin kautta kotimatkaamme!