31.01.2014 / Ville Niemijärvi

Olin menossa perjantaina asiakkaalle esittelemään tämän hetken markkinoiden johtavia raportointityövälineitä. Ominaisuuksien lisäksi hankintapäätöksessä vaikuttaa tietenkin tuotteiden kustannukset. Päätin siis selvittää tuoreet hinnat BI-ohjelmistoille siltä istumalta. Tämä ei ollutkaan ihan helppoa.

Jostakin syystä softatoimittajat ajattelevat, että kun asiakas ei tiedä heidän tuotteidensa hintaa, hän ostaa sen helpommin. Tai jotain yhtä älyvapaata. Niin kuin sinäkin menisit kauppaan etkä tietäisi yhdenkään tuotteen hintaa. Vasta kassalla paljastuisi, että maitolitra on satasen ja jos tarjoat samasta tölkistä myös jälkikasvulle, on se 50 euroa per ipana lisää. Jos käytät juomaa muuhun kuin ravitsemiseen, on se 200e per tölkki (terveisiä softalisenssi-viidakosta).

Tähän hintojen pimittämiseen on tietenkin (typerä) syynsä. Toimittajat haluavat, että sinä joudut pyytämään heidän myyntimiehen kylään. He haluavat sinut kassalle ostoksiesi kanssa. Ajatus on, että kun olet siinä kassalla ja takana on jono hiiltyneitä asiakkaita, et tohdi enää peruuttaa.

Ja tietenkin hintojen vertailu kilpailijoihin tehdään näin vaikeaksi. Jollet tunne tuotteita ennestään, on vertailu todella vaivalloista ja aikaa vievää (jollet pyydä sitten ulkopuolista asiantuntijaa avuksi…)

Hintavertailun pitkä ja kivinen tie

Vertailussa oli Microsoft SQL Server, Tableau, Cognos ja QlikView. Sivuhuomautus: Nämä Gartnerin nelikentän “leaders” kategoriassa sijaitsevat tuotteet ovat käytännössä Suomen markkinoilla ainoat järkevät valinnat. Muut ovat osa massiivisia ERP-ohjelmistoja (SAP, Oracle) ja näin överikalliita ja järkeviä ainoastaan silloin jos sinulla on ko. ERP käytössä. Tai sitten Suomen markkinoilla ei löydy niille kunnolla osaajia/tukea (esim. Tibco, Microstrategy).

Aloitin IBM:n Cognoksesta. Menin IBM:n sivuille ja etsin myynnin puhelinnumeron. Kotimainen numero antoi odottaa härmäläistä tai ainakin stadilaista myyntimiestä langan toiseen päähän. Yllätyin kun minulle vastattiin englanniksi. Ei hätää, puhun sujuvaa rallienglantia joten juttu jatkui. Kerroin tarpeeni: minulla on asiakas joka harkitsee hankkivansa Cognoksen. Kerroin käyttäjien määrän (n. 10 kpl). Kysyin suuntaa-antavaa hintaa paketille. En pyytänyt tarjousta, en pyytänyt sitovaa, kirjallista lupausta. Pyysin tietää onko paketti 5000e, 50 000e vai 500 000e.

Kaveri vastasi, että hän selvittää tarpeeni ja ohjaa minut sen jälkeen oikean asiantuntijan juttusille. Seuraavan erittäin hyödyllisen 20 minuutin ajan vastailin hänen kysymyksiin. Tavailin muun muassa pitkän tovin hänelle englanniksi sukunimeäni ja firman sähköpostiosoitetta  kirjain kirjaimelta käyttäen erisnimiä esimerkkinä (L as Larry, O as Otto… Louhian U:n kohdalla minulle ei tullut mieleen kuin eräs aurinkokunnan planeetta, jonka kuultuaan kaveri kysyi “Come again?”, korjasin nopeasti: U as Uruguay…).

Koettelemuksen jälkeen kaveri lupasi ohjata minut asiantuntijan pakeille. Hän kysyi milloin asiakkaani haluaa vastauksen, ehkä ensi kuussa? Totesin, että mielellään huomenna, onnistuuko se vai onko hintojen käymisprosessi vielä kesken. Puhelun jälkeen sain sähköpostin, jossa todettiin, että minuun otetaan yhteyttä. Odottelen yhteydenottoa.

Hintavertailun helppous ja autuus

Seuraavaksi päätin varmistaa mitä QlikView maksaa. Otin puhelimen käteen ja soitin suoraan QlikTech Finlandiin Joukolle.

Minä: “Morjens Jouko, se on Ville Louhialta. Asiakas on kiinnostunut hankkimaan Qlikin, paljon maksaa koko hoito esim. 10 käyttäjälle.
Jouko: “Se on 50 000 euroa.”
Minä: “Okei, kiitti.”

Oikeassa tilanteessa käytettiin paria sanaa enemmän mutta asia selvisi alle minuutin. Ja itseasiassa ei Joukolle olisi tarvinnut soittaa koska Qlikin hinnat on kaikkien nähtäville netissä täällä. [Edit 21.4.2015 vaan eipä ole enää..]

Sitten Tableau. Softalle löytyy vielä aika heikosti Suomesta osaamista. Kokeilkaa Googlata vaikka “Tableau konsultointi”. Vaikka olemmekin imarreltu, että Louhia on kärjessä Googlessa, emme tee Tableau toteutuksia (ainakaan vielä). Mutta Solutive tekee. Soitto Tampereelle:

Minä: “Louhialta Ville terve. Asiakas on kiinnostunut Tableausta ja nyt pitäisi saada suuntaa-antava hinta n. 10 käyttäjän setillä pitäen sisällään Tableau Serverin ja pari desktoppia admin-käyttäjille. Pystytkö antamaan hinnan?”
Solutive: “12 000 euroa.”
Minä: “Okei, kiitti.”

Näin helppoa elämä ja liiketoiminta voi olla nykypäivänä. Hinnat on esillä, niitä voi vertailla. Ei ole ihme, että Qlik on markkinajohtaja Suomessa ja Tableau on kovassa nosteessa – kun firmaan voi soittaa vaikka myyntipäällikölle ja ostaa tuotteen. Ajatella, ostaminen tehty yksinkertaiseksi.

Tuotteet kaupan hyllyltä

Sitten Microsoft, joka onkin vähän kummajainen. Jos soitat Microsoft Finlandille, ei heistä saa mitään irti. He tietävät hinnan mutta eivät kerro. En ymmärrä. He vain ohjaavat jälleenmyyjien puheille. Jos sinulla ei ole luottojälleenmyyjää pikavalinnassa, helpointa onkin ostaa Microsoftin SQL Server suoraan kaupasta. Vaikka Amazonista.

Tosiaan, SQL Serveriä myydään kaupan hyllyllä niin kuin sitä litran maitoa. SQL Server 2012 Standard editionin hinta on n. 3000 euroa. Tähän päälle käyttäjäjohtaiset lisenssimaksut jotka on reilun satasen kappale.

Yhteenveto: mitä raportointisovellukset maksavat?

Noin 10 hengen käyttäjäryhmälle, joista 2 kpl olisi admin-tason tekijöitä (vaikuttaa Cognos ja Tableau hinnoittelussa), lisenssien hinnat menevät suurin piirtein seuraavasti:

  1. Microsoft SQL Server 2012: 4 000 euroa
  2. Tableau Server + desktop: 12 000 euroa
  3. QlikView: 50 000 euroa
  4. IBM Cognos: x euroa

Cognoksen hinta on todennäköisesti 500 000 euroa. Tai miljoonan. Oikeastaan ihan sama, koska en tiedä sitä joten en osta sitä. Hei Juha IBM:ltä, nyt putiikki kuntoon ettei me Cognos-konsultit jäädä työttömäksi!

Microsoft vetää kuitenkin pisimmän korren. Gartnerin vuosittaisessa katsauksessa kokonaiskustannukset (total cost of ownership) mainitaan tärkeimmäksi syyksi miksi asiakkaat valitsevat Microsoftin BI-työvälineeksi. Ja se on ihan totta. 4000 euroa ja saat itsellesi etl-työvälineen (SSIS), OLAP-kuutiot (SSAS), vakioraportoinnin (SSRS) ja tietokannan (SQL Server).

Vaikka valitset itsellesi raportointityövälineeksi Cognoksen, joudut silti hankkimaan tietokannan. Sillä Cognoksen kanssa täytyy olla tietovarasto/data mart -taustalla, ei nimittäin ole järkevää raportoida sillä suoraan operatiivisista järjestelmistä (usko pois). Ja tällöin päädyt kuitenkin SQL Serveriin, joka on tietokantana hinta-laatusuhteeltaan paras (ja 9/10 tapauksessa riittävä).

Tableau on hinnaltaan erittäin kilpailukykyinen. Tuote painottaa helppoa visualisointia mutta datan käsittelyominaisuudet eli se tärkein puoli, on jäänyt itseltä pimentoon. Jos asiakas kiinnostuu tästä, pitää soittaa uudelleen Solutiveen ja pyytää tekemään POC.

QlikView on jo eri hintaluokassa ja ihan pientä tarvetta varten kannattaa miettiä onko 50k investointi tarpeellinen. Tähän tulee kuitenkin päälle toteutustyö, joka tosin Qlikillä on nopeampaa ja täten edullisempaa kuin millään muulla mainituilla tuotteilla. Mutta silti, verrattuna Microsoftiin, 46 000 euron erotuksella saa aika paljon kaikkea kivaa. Ja usein Qlikin kanssakin, monimutkaisissa ympäristöissä monien lähdejärjestelmien kanssa on järkevä toteuttaa tietovarasto. Tällöin päädyt hankkimaan kuitenkin SQL Serverin.

En sano, että SQL Server on paras tuote tai sinun pitäisi valita se. Mutta ylivoimaisesti edullisin se on.

Jos raportointi- tai tietovarastointituotteiden hinnoittelu tai ominaisuudet kiinnostavat enemmänkin, laita viestiä alla lomakkeella niin otan yhteyttä. [contact-form][contact-field label=’Nimi’ type=’name’ required=’1’/][contact-field label=’Email’ type=’email’ required=’1’/][contact-field label=’Viesti’ type=’textarea’ required=’1’/][/contact-form]


24.01.2014 / Ari Varjonen

Rest in peace SAP SolMan 7.0, now with SolMan 7.1 SP Stack 10 we can finally say this. But the SolMan 7.0 and even 4.0 are still haunting us, heavily. I’ve seen SolMan 7.1 presentations where audience still gets the same sad message as before. “ SolMan is a great tool for monitoring your SAP availability and that sort and you can easily drown in hundreds of alerts. Even more directly it is just a great tool for techies but now it just eats more resources than before” .

Everyone who knows me, knows that I like cooking, especially those Italian flavors. If you are using your SolMan only for the basic monitoring like system availability and CPU usage, it is like you are sitting in front of your fridge and watching the Power on-light and temperature indicator. This could get boring in the long run. So why not open the fridge and explore all the goodies that SAP provides to your SolMan for “free”. On the top-shelf you can find the certified ITIL processes  (link) which no other ITSM-tool has to offer for your entire SAP landscape and even non-SAP. Then there are other great SolMan functionalities which are just waiting for you to pick them up and start using them. In one shelf you have the Business Process Change Analyzer to build your test cases and scope to the actual what is changing. Then on a shelf just below that you can find Solution Documentation Assistant and Reverse Business Process Documentation to build, validate and update your solution documentation. Project & Test management tools now with Project Portfolio and Resource Management might come handy and Automated Testing is always fruitful. Change Management fills up a huge shelf with all the functional and technical assets to support the ITIL-certified end-to-end Change process.

Then we come to the monitoring part of the fridge and there are tools for every layer and application of your SAP landscape (link). With the right tools implemented I can check if I’m out of milk, do I have enough butter, what is the date in my yoghurt. My kids can see if there is chocolate pudding for the whole weekend. My wife can check the vegetable-situation.

Different users, different needs, one easily accessible tool. Just open the door. Everything is available and internally integrated together just like in ERP.

One might ask why do I need SolMan in my SAP landscape or why do I need to implement the monitoring tools which I don’t need on a daily basis. Without SolMan correctly connected to your every SAP application it is like walking around in your kitchen with your eyes closed and trying to remember where everything was. Then finding your table only after you have hit it with your foot and to close your eyes again and hitting to the chair right after that. And now one might ask why do I need a SolMan if my hosting partner has had a non-SAP monitoring tool for years which is doing the monitoring somewhere. Now you are walking in your kitchen eyes closed and in the best case scenario after hitting the table you will get an alert notification within minutes after that but usually you will get an email the next day or never saying to you that you’ve found your table.

In the not so good old days the SolMan was installed into a shoe box and with two simultaneous users it would panic and crash. So how much does your SolMan need resources? That depends on your SAP landscape, number of instances and the number of SolMan functionalities which you will use. In our experience you can run a multi-functional SolMan in a large global SAP landscape, multiple SAP applications and hundreds of SolMan-users with a 32GB of memory, up-to-date CPU type of server. Today the phone in your pocket has 64GB of memory, a 64-bit multi-core CPU that can do about gazillion operations in one millisecond and display it in 4K…

Just open the door!

Blog writer Ari Varjonen was born with a SolMan-spoon in his mouth and now with his team of SolMan-experts, he is changing the world project by project.  He idolizes Sikke Sumari and her down-to-earth-italian-country-style-cooking.


24.01.2014 / Jani Liimatta

HS 22.1.2014 “Uusia veronkorotuksia on enää vaikea tehdä”

Eikä aikaakaan kun Hesari teki sen taas.  Nyt täytyy sanoa, etten muista milloin viimeksi olen nähnyt näin surkeaa graafiikkaa mistään asiasta.

Muutama huomio:

  • Ensimmäisenä huomio kohdistuu kokonaissummien puutteeseen. Pitäisikö aamun lehteä lukiessa kaivaa esiin ensimmäiseksi laskin, jotta saa selville kunkin vuoden muutoksen kokonaisvaikutuksen? Entä kokonaisvaikutus kolmen vuoden kuluttua? Kuvioita katsellessa voisi ajatella että vaikutus on aika lähellä nollaa. En jaksa laskea käsin oikeaa tulosta.
  • Kuten edellisessä kirjoituksessa todettiin, yksittäisten pinta-alojen eroja on erittäin vaikea erottaa. Vertaa huviksesi vaikka vasemman kuvatuksen +157 MEUR laatikkoa oikean viritelmän -115 laatikon kokoon. Kuinka monta prosenttia näiden ero on?
  • Miksi tälle on tuhlattu näin valtavasti palstatilaa? Onko surkean graafin printtaaminen niin paljon halvempaa kuin asiantuntevan tekstin tuottaminen?
HS 20.1.2014
HS 22.1.2014

17.01.2014 / Jani Liimatta

Hyvän raportin perään kysellään usein. Mikä on hyvä raportti?

Lyhyesti ehkä ne kolme tärkeintä asiaa, jotka raportissa on oltava kohdillaan:

  • Helppolukuisuus – hyvässä ja luettavassa raportissa on jopa vain muutama luku – ja näitä muutamaankin luvun hahmottamista voidaan visualisoimalla nopeuttaa ja helpottaa, esimerkiksi värein.
  • Raportti vastaa asetettuun kysymykseen. Oleellisin tieto raportissa hyppää suoraan katsojan silmille. Jos ykkösprioriteetti on vertailla lukuja edellisen kauden lukuihin, silloin korostetaan eroa edelliseen kauteen. Jos taas edellisillä kausilla ei ole väliä vaan seurataan ennustetta tai budjettia, silloin korostetaan eroja näihin.
  • Lukujen on oltava luotettavia. Parhaassa tapauksessa käyttäjä voi helposti tarkastaa, mistä raportilla esitetty luku koostuu. Mahdollinen laskentakaava selviää dokumentaatiosta tai suoraan graafista, ja luvun takana olevat tapahtumat voidaan helposti tarkistaa esimerkiksi porautuvasta aliraportista. Tämä lisää raportoinnin luotettavuutta.

Yksi tapa lähestyä hyvän raportin problematiikkaa on ottaa oppia huonoista raporteista ja visualisoinneista. Valitettavasti tässä mielessä hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi valtakunnan ykköslehden artikkeleista. Pureskellaan hieman muutamaa esimerkkiä, voisiko Hesarin töppäilyistä ottaa oppia liiketoiminnan raportointihaasteissa?

Case1, HS 8.12. 2013, ‘Helsinki kahmii verotuloja Vallilasta’

Jutun juoni on tutkia pankki- ja rahoitustoimialan Helsingin kaupungille tuottamaa verokertymää. Alaotsikossa lukee ‘Suuri osa Helsingin yhteisöverotuloista on peräisin finanssialan yrityksiltä’.

Tarinan tukena on muutama graafi, jotka numeroin punaisella yhdestä neljään:

CCI18122013_0002

1. Ensimmäinen pylväsdiagrammi vie sivulta tilaa eniten. Asettelusta päätellen tämän pitäisi tukea vahvasti artikkelin tarinaa. Diagrammissa on kuitenkin tehty useampi aloittelijatason virhe.

  • Otsikossa puhutaan Finanssialasta. Eli diagrammissa yritykset täytyisi summata Toimialoittain. Nyt kun diagrammin luvuista erottelee finanssialan yritykset (tuskin kaikki ovat nyt tässä graafissa) ja vertaa sitä Yhteisöverot yhteensä-summaan, saadaan prosentista aika pieni. Puuttuuko diagrammista dataa? Tämä diagrammi ei näiltä osin tue otsikon väitettä ‘Suuri osa yhteisöverotuloista’
  • Diagrammiin on ympätty yhtenä palkkina ‘Yhteisöverotulot yhteensä’. Tämä tuhoaa luettavuuden koska diagrammin muut palkit skaalautuvat pisimmän palkin mukaan. Nyt suurin osa diagrammista on tyhjää tilaa. Pylväsdiagrammin tarkoitus on esitettyjen lukujen vertailun visualisointi. Jos palkit menevät liian pieneksi, on vertailu mahdotonta. Pienistä palkeista on hyvin vaikea erottaa esimerkiksi, että Skandinaviska Enskilda Banken:in verotulot ovat alle puolet Elisa Oyj:n yhteisöverotuloista.
  • Olisiko yrityksestä olemassa jotain muita tunnuslukuja jotka kertoisivat miten isosta yrityksestä on kyse? Mistä yhteisöverojen suuruus tai pienuus yrityksittäin johtuu?

2. ja 3.  Itse asiassa jutun kaksi pienintä graafia ovat jutun parhaat ja eniten lisäarvoa antavat graafit. Skaalaus on oikein, kuten asiakin. Yhteisöverotulot ovat pudonneet kuin lehmän häntä viime vuosina. Tämähän on huolestuttava tilanne, vaikka tähän asiaan ei itse artikkelissa juuri viitatakaan.

4. Tässä graafissa on lähdetty kikkailemaan työntekijämäärien visualisoinnilla.  Kahden esimerkkiyrityksen työntekijämäärän erotuksen hahmottaminen yhdellä silmäyksellä on mahdotonta, visualisointi on hyödytön. Alempana on esitetty kertolasku, joka näyttää jakolaskulta, sekä selittävät tekstit ovat lukujen yläpuolella. Toteutus ei toimi, lopputulos jää epäselväksi. Otsikko on “Yritysten työntekijät tuottavat enemmän tuloja kuin yritykset maksavat yhteisöveroja”. Tämä asia jää kokonaan käsittelemättä. Käyttäjän täytyy katsoa kahta eri graafia (1 ja 4)  todetakseen tämän väitteen paikkansapitävyyden.

Mitä itse olisin tehnyt?

– Olisin summannut yritysten yhteisöverot toimialoittain yhteen, ja saanut oikean toimialavertailun, siitähän tässä artikkelissa on kyse – toimialoista – ei yksittäisistä yrityksistä. Yksittäisten yritysten verotulot olisivat voineet tuoda jotain lisäarvoa, esimerkiksi finanssitoimiala purettuna yksittäisiin yrityksiin toisessa, erillisessä graafissa.

– Jos olisi haluttu oikeasti vertailla kuntaveron ja yhteisöverojen määrää, olisin hakenut kaikkien yritysten työntekijämäärät sekä keskipalkat ja saanut tulokseksi jotain suuntaa-antavaa vertailulukua. Kuten jutussa todetaan, työntekijöiden asuinpaikkoja kunnittain ei saada kuin yrityksiltä itseltään. Palkkatietojenkin osalta tilanne on vähän niin ja näin. Nämä tiedot olisi voitu esittää mahdollisesti yhdellä graafilla – joka olisi skaalattu oikein. Tämä olisi antanut paljon lisäinformaatiota artikkelissa esitettyihin väitteisiin, jotka ilman lukuja jäävät tyhjiksi väitteiksi.

Case2, HS 29.11.2013, Valtio hävisi miljoonien oikeusriidan

Tässä puhutaan tietenkin maata kuohuttaneesta alfalttikartellista. Diagrammin yläotsikossa seisoo “Kunnat saavat 37,4 miljoonaa, valtio ei saa mitään”.

Kysehän on siitä, että kunnat esittivät asfalttikartelliin liittyvät korvausvaateensa oikeudelle aikaa sitten, nämä luvut ovat olleet tiedossa jo pitkään. Lehdessä esitelty viimeinen oikeuden päätös sisälsi korvaussummat kunnille ja valtiolle.

Jutussa on yksi diagrammi jossa, jossa on lähdetty kikkailemaan esittämällä asia sinällään kekseliäästi(?) asfaltin ja keltaisen viivan yhdistelmänä.

Graafin virheet

  • Diagrammissa on sama virhe kuin edellisessäkin jutussa; skaalaus. Diagrammiin on uhrattu reilu puolikas Hesarin sivusta. Esitystavasta ja skaalauksesta johtuen kymmenen ensimmäistä palkkia ovat luettavia. Loput palkeista ovat niin pieniä, ettei niiden keskinäisiä eroja voi erottaa.
  • Tässäkin diagrammissa on ristiriita lehden artikkelin kanssa. Mitä tällä raportilla haetaan? Nyt hallitsevin osa diagrammista, musta asfaltti, kuvaa kuntien tekemiä korvausvaateita. Sehän on tässä aivan epäoleellista, koska vaateet on esitetty aikaa sitten. Korvausvaateista ei tässä uutisessa edes puhuta.
    • Oleellisempi asia olisi esittää vaateen ja tuomitun korvauksen erotus prosentteina. Se kuvaisi paremmin eri kuntien onnistumista tässä oikeusjutussa
    • Mikä on koko artikkelin pääajatus? Pääotsikossa puhutaan valtion onnistumisesta – mutta tässä diagrammissa on tehty raportti kunnista.  Jos haetaan ‘häviämistä’, tässä pitäisi tuoda ilman muuta esille tuo vaateen ja korvauksen erotus
    • Nyt musta asfaltti vie huomion vaateeseen.
HS 29.11.2013
HS 29.11.2013
HS 29.11.2013
HS 29.11.2013

Case 3, HS 17.1.2014, Julkisten menojen osuus paisuu lamassa

Viimeinen esimerkki tällä erää on tuore artikkeli tämän aamun lehdestä. Artikkelissa esitetään julkisten menojen osuutta bruttokansantuotteesta, keskitytään erityisesti menojen kasvuun.

Sinällään allekirjoitan artikkelin täysin, jotainhan tälle asialle pitäisi tehdä.

Katse kiinnittyy keskelle sivua. Siinä on kahdella graafilla yritetty esittää vuosien 2002 ja 2011 julkisia menoja – ja pyritty visualisoimaan yhdenlaisella heat map:illa. Opit tästä esityksestä:

  1. Heat map ei toimi staattisena raporttina. Sen lisäarvo on ennen muuta porautumismahdollisuudessa. Jokaisesta laatikosta pitäisi päästä porautumaan tarkemmalle tasolle, mistä ko. laatikko koostuu.  Huomaa että graafikko on joutunut lisäämään selitteen violetille värille: “Kasvaneet eniten 2002-2011”. Heat map on hieno tapa visualisoida – mutta suurin oppi tästä on: se mikä toimii interaktiivisesti, ei yleensä toimi staattisena.
  2. Neliöt ovat huono tapa hahmottaa kahden luvun eroa. Jos luku kasvaa 30%, pinta-ala kasvaa myös 30%. Neliön leveys kasvaa silloin vain 14%! Katse kiinnittyy leveyteen ja korkeuteen, ihminen ei luontaisesti hahmota pinta-aloja.
  3. Lukujen kasvun hahmottaminen on helpointa perinteisellä palkkikaaviolla jossa esim. kahden eri vuoden palkit on asetettu rinnakkain.

HS 17.1.2014


13.01.2014 / Kristiina Burtsoff

Haemme jatkuvasti uusia lahjakkaita ja innostuneita kavereita liittymään jo yli satapäiseen bilotti-joukkoon. Mutta miten bilotiksi tullaan?

Uusi bilotti voi olla vanha tai nuori, mies tai nainen, pitkä tai pätkä. Emme katso hiusten väriä, kengännumeroa tai kansallisuutta passissa. Vain kahdella asialla on todellista merkitystä; innostuksella ja osaamisella, tässä järjestyksessä. Lempiruokaa ja harrastuksia voimme kyllä udella ja sitä, mikä kandidaatista tulee isona.

Uuden bilotin rekrytointiprosessi etenee kuin juna parilla täsmähaastattelulla. Wannabe-bilotti saattaa kohdata tulevan esimiehensä tai parikin mahdollista sellaista, HR:n ja johdon edustajia. Haastattelu on loistava tilaisuus tutustua Bilotiin, kysellä meiltä vaikeita ja kehua itseään estoitta. Kesken haastattelun saatamme haastaa tulevan bilotin pieneen pöytäjalkapallo-otteluun tai ratkaisemaan kiperä bugi koodia tutkimalla. Semmoista se meillä muutenkin on, joten parasta tottua ajoissa.

Tykkäämme myös analytiikasta. Siksi luotamme rekrytointikumppaniimme, joka tekee soveltuvuusarviointimme. Emme ole psykologeja, paitsi keittiössä, ja siksi hyödynnämme osaavaan kumppanimme taitoja ja näkemystä. Arviointi antaa sekä uudelle bilotille itselleen arvokasta tietoa vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan, että meille vauhdikkaan lähdön luottamuksellisen suhteen luomiseen Bilotin ja bilotin välille.

Hyvä suosittelija kertoo enemmäin kuin sata sanaa hakemuksessa. Suosittelijaksi kannattaa pyytää henkilö, jolla on hyvä supliikki mutta lisäksi perusrehellinen luonne. Suosittelijat eivät ole koskaan yllättäneet ainakaan minua rekrytoijana negatiivisesti. Entinen kollega tai esimies on paras kertomaan, millainen tuleva bilotti todella on. Kehittymiskohteiden tunnistaminen ja tunnustaminen on inhimillistä. Emme etsi täydellisiä ihmisiä.

Meihin voi olla yhteydessä kaikin laillisin keinoin; sähköpostitse, LinkedInissä, kilauttamalla kelle tahansa meistä tai poikkeamalla kahville Bilot Cityyn. Otamme CV:itä vastaan mielellämme ja luemme jokaisen. Ja vielä viimeinen vinkki: täsmällinen CV peittoaa kilometrin pituisen hakemuksen kuusi-nolla.


13.01.2014 / Ville Niemijärvi

Cognos_logoCognos oli 2000-luvun vaihteessa business intelligence -markkinoilla kuin raikas tuulenvire, joka pyyhki pölyt ikäloppujen softatalojen jäljiltä. Cognos PowerPlay-kuutiot oli käytettävyydeltään ja tehokkuudeltaan aivan toista maata, verrattuna jähmeisiin vakioraportointiohjelmistoihin kuten Oraclen Discoverer tai Crystal Reports.

PowerPlay oli Cognoksen keihäänkärki kun se valloitti maailmaa ja siinä sivussa pienen Suomen. Olin omalta pieneltä osalta mukana tuossa valloituksessa eli tekemässä tietovarastoja, kuutioita ja raportteja kymmenillä asiakkailla. Cognos oli tuore, ketterä, innovatiivinen, sen tukipalvelut palkittiin maailman  parhaimpana. Asiakkaiden naamat oli helppo kääntää hymyyn kun he näkivät valmiit tuotokset. Nuo oli hyviä aikoja.

Sitten iski pöhö ja jäykkyys. Joku sanoo, että se oli IBM joka osti Cognoksen ja joku toinen… no mitä kiertelemään, IBM:stä se johtui. Innovatiivisuus tyssäsi. Tuotteita lähdettiin lisäämään, ostettiin yrityksiä, vanhoja tuotteita ei kehitetty – ohjelmistopakka paisui ja paisui. Ennen ketterästä ja palkitusta tuesta tuli kaukainen haave.

Nyt IBM Cognokseen kuuluu sellainen läjä tuotteita, etteivät he itsekään enää tiedä mitä mikäkin tekee.

Tuotepaletti on sekaisin kuin Moskovan baletti

2005 julkaistu Cognos 8 oli mahtava paketti. Se oli jotain mitä moni ei ollut koskaan nähnyt. Kokonaisvaltainen raportointialusta, joka rakentui yhden yhtenäisen metamallin päälle eli Framework Manager -mallin.

Vastaavaa yhtenäistä metamallinnusta oli toki tarjolla mm. Oraclen Discoverer administratorilla ja siihen voidaan verrata Microsoftin SQL Serverin Analysis Servicesin data source view:t. Mutta Microsoftin vakioraportoinnin (Reportin Services) ja esimerkiksi Qlikview:n suurin puute on se, että heillä ei ole metamallinnuskerrosta/metamallinnustyövälinettä laisinkaan.Kun puhutaan laajoista tietosisällöistä ja halutaan pitää huolta tiedon ja raportoinnin yhtenäisyydestä, on tällainen väline kultaakin kalliimpi.

Ja Cognos hoiti homman parhaiten. Framework Managerin käyttöliittymä on visuaalinen, helppokäyttöinen ja käyttäjän ei tarvitse koodata tai kirjoittaa sql-lauseita pätkääkään.

Framework Manager on paras metamallinnusväline ja mielestäni Cognoksen paras tuote. Se tekee Cognoksesta etenkin isoille yrityksille varteenotettavan ja yhden parhaimmista raportointivälineistä.

Mutta se kaikki muu eli raportoinnin front end, eturintama, on sekava ja niin on sekaisin Cognoksen asiakkaatkin. Alla kuvassa mitä tuotepalettiin kuuluu 10.1 versiossa, vaikkakin TM1 ja SPSS pitää hankkia erillisinä tuotteina. Tässä ei ole mukana tietokanta ja etl-tuotteita:

IBM Cognos tuotteita.
IBM Cognos tuotteita.

Ja eikä tässä vielä kaikki: 10.2 versiossa Cognos päätti vaihtaa tuotteiden nimet: Business Insight = Workspace. Lisäksi tuli kolmas(!) kuutiomoottori eli Dynamic cubes.

Nyt siis asiakkaan pitää päättää millä kolmella tavalla kuutionsa toteuttaa: Transformer (Powercube), TM1 vai Dynamic Cubes. Osa tulee 10.2 versiossa ja osa (TM1) pitää tilata erikseen, lähinnä jos haluat käyttää sitä budjetointiin. Mikä näistä kannattaa valita?

Okei, päädyt johonkin ratkaisuun. Entä raportit ja analysointi, otatko käyttöön Report, Analysis, Query Studion vai jomman kumman Workspace:sta (normi vs. advanced)? Tulisiko tehdä Active reports:ja vai pitäytyä normaaleissa?

Vai entä jos ottaisi vain QlikViewn? Sillä tähän ratkaisuun on päätynyt parin vuoden aikana kourallinen omia asiakkaita. He ovat sanoneet suoraan: Cognos on meille liian sekava, vaikeakäyttöinen ja hidas.

Kannibaalit, Steve Jobs ja nynnyt dinosaurukset

Jobs-vainaa puhui omien tuotteiden kannibalisoinnista. Tarkoittaen sitä kun yrityksellä on menestyvä tuote, se valmistaa uuden tuotteen jonka tiedetään syövän vanhan tuotteen myyntiä ja poistavan sen mahdollisesti kokonaan markkinoilta. Miksi näin? Jotta kilpailijat eivät tekisi sitä. Parempi syödä itse oma tuote kuin antaa kilpailijoiden tehdä se. Ja vaikka vanhan tuotteen myynti laskeekin, uskotaan että uusi tuote saa vieläkin enemmän myyntiä ja isomman markkinaosuuden.

IBM Cognos on toiminut aivan päinvastoin. Se on vain kasvattanut ja kasvattanut tuoteportfoliotaan. Lisännyt uusia tuotteita (TM1, SPSS, eri Studiot, Dynamic Cubes) mutta eivät ole uskaltaneet luopua vanhoista. IBM on ollut nynny.  Dinosaurusosastoa, joka ei uskalla liikkua ettei vain ärsytettäisi ketään. Kuka on koskaan käyttänyt Cognoksen Query Studiota? Olen ollut tekemisissä lähes 30 Cognos-asiakkaan kanssa, 10 vuoden ajan ja tietääkseni ei kukaan. Joku asiakas jossain päin maailmaa on kuitenkin tykännyt Query Studiosta ja tästä syystä se on päätetty pitää mukana meidän muiden kiusaksi ja sekaannukseksi.

Mitä Cognoksen tuotteita kehitetään, mille löytyy tukea, mitä kannattaisi käyttää?

Se, että IBM Cognos ei ole osannut päättää mihin tuotteisiin se panostaa ja pitänyt kaikki mahdolliset mukana, on aiheuttanut todellisia ongelma sen asiakkaille. Olen törmännyt tämän vuoden aikana kolmeen eri isoon yritykseen, jonka käyttäjät ovat kysyneet: löytyykö Analysis Studiota enää seuraavasta versiosta? Tuetaanko Data Manageria enää? Kannattaako meidän tehdä PowerCube:ja vai loppuuko tuote? Kannattaako Dynamic Cubes ottaa käyttöön vai pitäydynkö Transformerissa?

Mitä olen vastannut?

En tiedä. En oikeasti tiedä vaikka käytän näitä softia päivittäin. Ja tuntuu, että ei tiedä IBM, sillä olen kysynyt heiltä. Tai korjataan tämä, heidän vastaus on kuin kysyisi poliitikolta: ympäripyöreä joka voisi tarkoittaa mitä vain. Tämä on todella hankala tilanne asiakkaille.

Cognosta varten tarvitsee 20 päivää koulutusta, jotta osaa tehdä raportin

Tapasin tovi sitten kaverin, joka oli ollut Cognoksella töissä. Hän kiroili, että ensimmäinen puolivuotta meni kursseilla ja koulun penkeillä. Hän vietti heti alkuun 20-30 päivää Cognos-kursseilla ja oli silti ihan pihalla. Lopulta hän lähti talosta ja sanoi, että ei vieläkään tiedä mitä niillä kaikille vehkeillä tehtiin.

Enkä ihmettele yhtään. Ensiksi 5 pv Report Studio -kurssilla, sitten toinen 3 pv administrator-kurssilla, 1 pv Analysis Studio, 5 pv Framework Manager, 4 pv Transformeria, Business Insight, Dynamic Cubes, Query Studio… Jos haluat ottaa pelkän raportoinnin front endin haltuun advanced -tasolla, joudut olemaan pari kuukautta kursseilla ja maksamaan näistä kivat pari-kolmekymmentä tuhatta euroa. Per naama.

Laske mikä kustannus siitä tulee jos yritykseksi haluaa kouluttaa 2-3 admin käyttäjää ja useita kymmeniä raporttikäyttäjiä. Jotta tuotteet saa todella haltuun, olet pari henkilötyövuotta kursseilla ja sinulla on jokusen satatuhatta kevyempi kassa.

Haastan teidät etsimään Cognoksen kursseja täältä. Laitoin hakuun maaksi ja kieleksi Suomi ja koulutusalueeksi Cognos. Hakutuloksia tuli 184. Eli 184 eri kurssia!

Missä on se Gartnerin mainostama visio?

Konsulttiyhtiö Gartnerin vuosittaisessa BI-työvälinevertailussa IBM Cognos on ykkössijalla kategoriassa: Completeness of Vision. Gartner kiittelee IBM:ää visiosta. Mistä visiosta? Kuinka visionääristä on ostaa läjäpäin erilaisia tuotteita, ihan vain varmuuden vuoksi jos niille tulee käyttöä joskus. Ei hamstraaminen ole kovin visionääristä. Pelkuruus ei ole kovin visionääristä.

Minusta näyttää, että se on enemmänkin hukassa. Toki IBM puhuu kauniita “älykkäämmästä planeetasta” (Smarter Planet), rakentaa supertietokoneita ja Watsonin keinoälyä ja muuta todella mahtipontista. Vähän kuten kotimainen pöhötautinen Tieto, joka vuosikymmenen alussa oli kovasti rakentamassa uutta tietoyhteiskuntaa. Fanfaarit soiden julistettiin messiaanista sanomaa miten Tieto muuttaa maailmaa. Ja miten kävi? Ei pahalla mutta asiakkaita kun kiertää, olen saanut kuvan, että Tiedolla on melkeinpä huonoin maine IT-taloista mitä tässä maassa toimii.

Kauniilla ja suurilla visiolla ei tee mitään jos asiakkaalle tarjotaan kuraa palveluksi ja laskutetaan jonotusajastakin. Jos visio ei realisoidu konkreettisiin toimiin asiakkaan kokemana hyötynä (ja rahana), visiolla voi pyykiä ahteria. Luulisi, että tämä on opittu jo parin kuplan jälkeen.

Ja Cognoksen osalta tuo kura on epäselvä tuotepaletti, jonka suorituskyky ei enää nykypäivänä riitä. Tämä näkyy myös Gartnerin raportissa, jossa Cognos oli vuosina 2010-2012 selvästi kilpailijoitaan jäljessä “Ability to execute” kategoriassa.

Tylysti tiivistäen Gartnerin sanoma: Visio on hyvä mutta Cognoksella ei saa hommia aikaiseksi.

Hei IBM, tässä pari vinkkiä miten pärjäätte jatkossakin

Mitä IBM:n pitäisi sitten tehdä Cognoksen kanssa? Tässä oma näkemys:

1. Panostakaa kruununjalokiveen, panostakaa vahvuuksiin

Cognoksen kruununjalokivi on metamallinnusväline Framework Manager. Se erottaa Cognoksen monista muista BI-softista ja sen avulla Cognoksen saa myytyä isoihin yrityksiin. IBM:n myyjät: ei haittaa jos joskus mainostaisitte tätä asiakkaille, kertoisitte miksi Framework Manager on tykki tuote ja ehdottoman tarpeellinen. Kiinnitätte liikaa huomiota kilpajuoksuun QlikViewn, Tableaun ja PowerPivotin kaltaisten visualisointihirmujen kanssa, että unohdatte mikä on teidän vahvuus. Ette pärjää ketteryydessä (ei varmaan uutinen) ja nopeudessa joten panostakaa suurten tietomassojen hallintaan, tiedon oikeellisuuteen ja luotettavuuteen.

2. Tiputtakaa puolet tuotteista pois

Cognoksen pomminvarmasti toimiva Powercube ja sen taustalla oleva Transformer on suosikkityövälineitä kaikessa yksinkertaisuudessaan ja käyttövarmuudessa. Itse pidän siitä enemmän kuin Microsoftin SSAS:sta (kollegani ovat varmasti eri mieltä). Siitäkin huolimatta, että Transformer ja Powercubes on minun ehkä vahvinta osaamisalaa, täytyy sanoa: heittäkää ne roskiin. Jos kerran Dynamic Cubes on niin mainio kuin myyntimiehet sitä ylistävät (muistinvarainen, nopeampi, ei koko-rajoituksia…) niin miksi pitää sitten enää kahta (!) muuta kuutiovälinettä? Ei miksikään. Transformer/PowerCubes ovat hyviä tuotteita mutta nyt täytyy mennä eteenpäin. Olkaa rohkeita. Surraan, pidetään hautajaiset, kärsitään ne kasvukivut ja bugiset ajat mutta hei, lopputulos on jotain parempaa kuin elämä epävarmuudessa.

Ja TM1? Roskiin. Ainoa käyttö tuotteelle on budjetointia varten ja etteköhän te kohta osta/tee taas uuden murheenkryynin jonon jatkoksi (Cognos Finance, Cognos Planning, TM1…). Ja jos jokin budjetointisofta pitää olla, pitäkää TM1 mutta älkää nyt ihmeessä tarjotko sitä raportointi- ja analysointikäyttöön, kolmanneksi vaihtoehdoksi Transformerille ja Dynamic cubesille.

Vakioraportoinnissa Report Studio on mainio tuote, olen käyttänyt vuosien varrella useita johtavia BI-tuotteita (Oracle, MS, QlikView, Cognos…) ja jos katsotaan tuotteen monipuolisuus ja mitä sillä saadaan aikaan sekä käytön helppous, voittaa Report Studio kisan.

Mutta ne muut Studiot: heivatkaa Query ja Analysis Studio pois. Olen kuullut kahdelta eri IBM:n asiantuntijalta, että Workspacen pitäisi korvata Analysis Studio. Jos näin on, tehkää itse rohkea veto ja pudottakaa sitten turhat studiot pois.

Lopulta Cognos portaalissa eli Cognos Connectionissa ei pitäisi näkyä käyttäjälle muita studioita kuin Report Studio ja Workspace. Kuutiomoottorina olisi Dynamic Cubes. Tämä setti mahdollistaisi kaiken saman mitä aiemmin mutta niin käyttäminen, kouluttautuminen kuin ostaminenkin olisi asiakkaille valtavan paljon helpompaa.

Ja tämän sanoo mies, joka saa palkkansa Analysis Studion ja Transformerin käytöstä.


9.01.2014 / Mika Tanner

And so a New Year starts to unfold – a Happy New Year to you all! The year begins with a flying start; customer deliveries resume from where we left off a couple of weeks ago, our backlog is plump and the demand horizon is promising. There are interesting new objects on our radar and a sweet wind of change is blowing gently. This kind of vibe is quite typical for us this time of the year.

We have been preparing the launch of our new organization during the course of autumn. It was communicated internally well before year-end. A working-group has been fine-tuning the practicalities and tried to ensure a smooth and frictionless transition.

Our new operating model has many changes but is by no means revolutionary. It is designed to provide a new and sustainable framework to support our strategic direction, it unearths new career paths and adapts our structures for continued growth. We aspire to continue focused growth where a long-lasting and differentiated value-based context overrides volume.

During the autumn months we extended our strategic horizon and outlined our plan with bolder strokes. We embarked on a rather substantial transformation program – proceeding with smooth strides yet in a determined momentum, listening carefully to our customers. And once again to ensure our relevancy and originality in rapidly changing home markets as well as abroad.

(Sitting, from left: Kristiina Burtsoff, Ismo Piispa, Mika Tanner. Standing, from left: Kristiina Sarén, Mikko Koljonen, Vesa Niininen, Joni Ahola, Soile Toivanen)

Our new management team will drive this transformation. Equally important is the contribution and actions of every single bilot in writing the new chapters of our success story. Bilot has always been an intimate company and we wish to retain a powerful presence also in times to come. You can get to know more about bilots on our website. Our ‘marketing-Iisakka’ Päivi interviewed our new management team which now introduces itself by answering to three questions:

1. Who am I and what do I do at Bilot?

2. What are my hobbies?

3. What is my new-year’s resolution?

________

1. Mika Tanner, as Bilot’s CEO you can blame me for everything, but the glory shall shine always on others. I have been at the helm now for soon three years and my responsibility is keeping the business running, ensuring the well-being of our company, securing business continuity and guaranteeing our strategic competitiveness. I am the chairman of our management team and manager for eight bilots. I have completed two university degrees (an MSc. in Forest Economics and an MBA), I have served a life-sentence at SAP and I’ve been a refugee for 15 years in the Middle-East, USA and France. I’ve known some of Bilot’s founding partners for almost 15 years.

2. My hobbies include activities which reinforce mental stability such as a variety of cultural stimuli and culinarism as well as sports which require an abundance of time and space, stretching from sea-level to higher elevation.

3. Family values, a sustainable future, doing one’s best, life-balance and seizing the moment structure my spiritual being. In 2014 I promise to try to do everything better than before – for my family, for Bilot, for the fellow bilot and for our customers I always give all I have. But I also try not to make empty promises.

_________

1. Soile Toivanen, my responsibility is finance and administration. I’ve worked for Bilot since 2009, I came in as the 42nd bilot, first as finance manager and as of last year I have been the group CFO. At home, I have a husband, a two-year old boy and two dogs.

2. My primary hobby is running about with my dogs, scuba-diving has become a rarity the past few years. When time permits, I read and sometimes when inspiration hits me, I also write.

3. I promise to take good care of myself, my work and my family – all in balance.

___________

1. Kristiina Burtsoff, director of human resources. I’m in charge of strategic HR such as talent and performance management, recruiting, employment affairs, managing the operative HR team and developing the HR function in general.

2. The most time consuming of my hobbies is soccer. I am the general manager of a girls’ soccer team and I also play myself, albeit less regularly, in a ladies’ soccer team. I have retired from competition level sports and nowadays I do sports just to feel good. A husband, three kids, a dog and our neighbor’s cat’s daily visit guarantee a steady level of regular domestic activity.

3. I promise this year (as always) to eat less candy and more vegetables. In addition, I will try to exercise all through the dark and cold winter, which has often proven to be hard to do.

___________

1. Kristiina Sarén, a mother of three from Espoo. My academic background is in economics (MSc. in Economics and an MBA). I have been at Bilot now for 18 months, I am Director of Sales and Marketing.

2. I exercise whenever I have the whim, lately it has been partner dancing. Relaxing includes reading detective novels and currently I passionately knit woollen socks. I also just recently started piano lessons.

3. I promise to exercise more regularly and to keep a healthy work-life balance.

____________

1. Ismo Piispa, at Bilot since 2009. In the management team I am responsible for the Microsoft ecosystem i.e. Line-of-Business Productivity and Collaboration. I am also MD for Bilot’s daughter company Bilot Concept Oy. And I am Bilot’s CIO.

2. In addition to spending time with my family, my colleagues and neighbors, most of my remaining time is spent boating, at boat exhibitions, at our summer cabin, playing golf, at the gym and enjoying culinary experiences. Aging has also permitted me to accept my orientation towards pop-culture such as movies, gigs, console games etc. at the expense of high-culture; musicals being the exception.

3. In 2014 I promise my son to be ”father-of-the-year” and to my wife I promise to be ”a perfectible individual”. I also promise to deliver upon earlier new years’ resolutions and finally, I promise that career-wise this year will be my all-time-best .

____________

1. Vesa Niininen, at Bilot since 2007. My family comprises my wife, an eight and five year old son and a nine year old west highland terrier. I am an engineer in industrial management and I’ve worked with SAP solutions since 1999 in a variety of occupations. As of 2014, I am responsible of the Competitive Advantage and Performance Solutions Line-of-Business. In brief, this business area provides solutions for sales and e-Services, sales management solutions, integration and usability solutions to support business processes for all end-user devices, architecture and integration consulting as well as service management solutions for SAP environments. I am also Key Account Manager for a handful of clients.

2. I play soccer a couple of times a week, I coach two minor-league teams and I passionately support Aston Villa and the Finnish national soccer team. I also possess a gym membership card, which I hardly find the time to swipe. On top of sports, I also read quite a bit and the past couple of years I have been busy with our house-building project which is finally about to transition to its maintenance phase.

3. I promise to take better care of myself and I aspire to be a better father, a better husband and a better friend.

____________

1. I am Mikko Koljonen. My domestic set-up is my wife and two kids, seven and five-year-olds. I have an MSc. in Econmics. I’ve worked for Bilot since 2008 during which I’ve held a variety of responsibilities. In our new organization, I am in charge of the Operations and Business Enablement unit and I am also Managing Director for Bilot International Oy. I have the privilege of working with a top-notch team to drive our international organization and on the group-level we run life-cycle services, project deliveries, quality- and process development, partnerships, product and service development and also the Bilot brand and image program. Prior to Bilot, I worked roughly a decade in central-Europe (Paris, Amsterdam and Brussels) in the Business-IT function, primarily in forest industry companies.

2. Most of my free-time is spent with my family. My hobbies include walking, golf, squash, skiing, swimming, reading, languages, travelling, architecture and culinary arts.

3. I promise to be actively present in everything I do and also that I increase the number of books read and that I play more golf.


9.01.2014 / Guest Writer

I’ve always liked following the football, because it’s hard to predict what will happen… as the bookmakers well know. So I’m not a betting man (in the football), but anyway:

Here I can exclusively reveal what will happen in the year 2014.

1. Both globally and in Finland, SAP Solution Manager (”SolMan”) will continue to grow and evolve in the SAP customer base. This is a safe bet, as for any organisation committed to ITIL and/or with SAP as an important component-set in its IT Service Portfolio, SolMan is the cost-effective and most ITIL-driven toolset on the market, as the independent ITIL-rating ”agencies” such as PinkElephant and Serview will happily inform you:

PinkElephant
Serview  [auf Deutsch].

2. Bilot will be the trusted SolMan implementation partner of its customers. Also a safe bet, as we have the most competent and ITIL-SolMan-oriented people who will make it all happen. We have many years of SolMan experience gained in a wide variety of operating spaces; we have SAP certified SolMan knowledge and ITIL expertise, and we have developed the know-how and best-practices to implement and run the wide and deep functionalities that SAP Solution Manager provides to both IT and the Business, to help them run IT in an E2E (SAP & non-SAP components), process-centric way.

The concept of IT ERP – “running IT itself like a Business” is gaining hold, and switched-on organisations are moving from the ad hoc world of Excel and emails towards implemented ITIL-processes that enable and realise IT ERP on-the-ground, meaning: SAP Solution Manager (see picture below).

3. The World Cup will be held in Brazil, and Scotland won’t win the tournament. To be fair, I don’t think the bookmakers would offer me odds on that last prediction.

Let’s see what 2014 holds… but I’m feeling confident all these bets are going to come in. Which is nice!

 

Blog writer is Dylan Drummond, SolMan Consultant at Bilot, originally from Scotland. He’s an ITILv3 Expert, who wants customers to move forward: from drawing nice IT-process diagrams to actually implementing ITIL in day-to-day work.

8.01.2014 / Mika Tanner

Näin yksi uusi vuosi pyörähti taas käyntiin, kaikille erinomaista uutta vuotta 2014! Vuosi alkaa varsin lentävällä lähdöllä, joulutauolla olleet asiakastoimitukset jatkuvat siitä mihin ne pari viikkoa sitten jäivät, tilauskirjat ovat hyvässä kuosissa ja kysyntätilanne on lupaava. Tähtitaivaallamme tuikkii mielenkiintoisia uusia tähtiä ja jatkuvan muutoksen lempeä tuuli puhaltelee lämpimästi. Tunnelma on meille siis aika business-as-usual.

Olemme pitkin syksyä valmistelleet uuden organisaatiomme jalkautusta. Omalle väelle se julkistettiin jo syksyllä ja monille asiakkaillemmekin jo hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Työryhmä on valmistellut käytännön toimeenpanoa ja pyrkinyt tekemään muutoksesta mahdollisimman sujuvan ja kitkattoman.

Uusi mallimme muuttaa monia asioita, mutta ei ole varsinaisesti vallankumouksellinen. Se pyrkii luomaan taas uudet ja kestävät puitteet toteuttaa strategiaamme, se luo uusia urapolkuja ja mukauttaa rakenteitamme kasvua varten. Pyrimme oikeanlaiseen ja suunnattuun kasvuun, missä sisältö ja ajan hammasta kestävä muista erottuva arvolupaus ovat tärkeämpiä kuin volyymi. Piirsimme syksyllä pitkän aikavälin strategiamme aiempaa pidemmälle ja näkyvämmin vedoin ja lähdimme tekemään varsin isoa transformaatiota –pyörein käännöksin, mutta määrätietoisesti, kuunnellen tarkkaan asiakkaitamme. Ja jälleen siksi, että olisimme entistä relevantimpi, freesimpi ja kiinnostavampi toimija nopeasti muuttuvilla markkinoilla niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

(Eturivissä vasemmalta: Kristiina Burtsoff, Ismo Piispa, Mika Tanner. Takarivissä vasemmalta: Kristiina Sarén, Mikko Koljonen, Vesa Niininen, Soile Toivanen)
Tätä transformaatiota vie jatkossa eteenpäin uusi johtoryhmämme. Samalla kuitenkin jokaisella bilotilla on mahdollisuus vaikuttaa ja heillä on merkittävä rooli menestystarinamme kirjoittamisessa. Bilot on aina ollut henkilökohtainen yhtiö ja jatkossakin haluamme olla vahvasti läsnä. Voit tutustua bilotteihin meidän kotisivuilta. Markkinointi-Iisakkamme Päivi haastatteli uutta johtoryhmäämme, joka esittäytyy tässä yhteydessä vastaamalla kolmeen kysymykseen.
1. Kuka olen ja mistä vastaan Bilotissa?
2. Mitä harrastan?
3. Mitä lupaan vuodelle 2014?

_________

1. Mika Tanner, Bilotin toimitusjohtajana minua saa syyttää kaikesta, mutta kunnia kuuluu aina muille. Bilotin isännöitsijänä olen ollut kohta kolme vuotta ja minulle kuuluu vastuu toimintamme operatiivisesta käynnissäpidosta, konsernin liiketoiminnallisesta hyvinvoinnista ja jatkuvuudesta sekä strategisesta kilpailukyvystä. Olen johtoryhmän puheenjohtaja ja esimies kahdeksalle bilotille. Taustapeilissä näkyy mm. elinkautinen SAP:n leivissä, 15 vuoden maanpakolaisuus USA:ssa, Lähi-idässä ja Ranskassa, MMM ja MBA tutkinnot ja pitkäaikaiset suhteet bilotin perustajakuntaan.

2. Harrastan henkistä hyvinvointia edistäviä asioita kulttuurista kulinarismiin ja lukuisia tilaa- ja aikaavieviä urheilulajeja  kaislikoista kukkuloille.

3. Perhearvot, kestävä tulevaisuus, parhaansa tekeminen, elämän tasapaino ja hetkestä nauttiminen jäsentävät henkistä maailmaani. Vuonna 2014 lupaan yrittää tehdä kaiken paremmin kuin ennen – Perheeni, Bilotin, bilottien ja asiakkaidemme eteen teen aina kaiken voitavani. Yritän kuitenkin olla lupaamatta liikoja ja tehdä sen minkä lupaan.

_________

1. Soile Toivanen, vastaan johtoryhmässä yhtiön talousasioista ja -hallinnosta. Olen työskennellyt Bilotilla vuodesta 2009 alkaen, tulin taloon bilottina numero 42, ensin talouspäälliköksi ja viime vuodesta lähtien  olen toiminut talousjohtajana. Kotoani löytyy aviomiehen ja 2-vuotiaan pojan lisäksi kaksi koiraa.

2. Harrastan lähinnä koirien kanssa lenkkeilyä, sukellusharrastus on jäänyt vähemmälle viime vuosina. Jos on aikaa, luen ja inspiraation iskiessä kirjoitan myös itse.

3. Lupaan pitää tasapainoisesti hyvää huolta itsestäni, työstäni ja perheestäni.

_________

1. Kristiina Burtsoff, henkilöstöjohtaja. Vastaan strategisista henkilöstöasioista, kuten osaamisen ja suorituksen johtamisesta, rekrytoinnista, työsuhdeasioista, operatiivisen henkilöstöhallintotiimin ohjauksesta ja tämän tukifunktion toiminnan kehittämisestä.

2. Harrastuksistani aikaavievin on jalkapallo. Toimin tyttöfutisjoukkueen joukkueenjohtajana ja hieman epäsäännnöllisemmin harrastan lajia itsekin lady-joukkueessa. Liikunta on minulle tärkeää, mutta kilpaurheilusta olen luopunut, ja liikun tätä nykyä vain hyvän olon vuoksi. Perhe, johon kuuluu aviomies, kolme lasta, koira ja kotonamme päivittäin vieraileva naapurin kissa, pitävät vapaa-ajan aktiivisena onneksi ilman ponnisteluakin.

3. Lupaan, kuten joka vuosi, syödä vähemmän karkkia ja enemmän kasviksia. Lisäksi yritän liikkua aktiivisesti koko talven läpi, mikä on yleensä ollut vaikeaa.

_________

1. Kristiina Sarén, Espoolainen kolmen lapsen äiti, koulutukseltani kauppatieteilijä (KTM, MBA). Olen ollut Bilotilla 1,5 vuotta. Vastaan myynnistä ja markkinoinnista

2. Harrastan kuntoilua innostuksen mukaan, viimeksi kohteena oli paritanssi. Dekkareiden lukeminen kuuluu rentoutumiseen ja tällä hetkellä olen myös sukkien intohimoinen kutoja. Ilmoittauduin uuden innostuksen siivittämänä pianotunneille Rytmimusiikkiopisto Taukoon.

3. Lupaan kuntoilla säännöllisemmin ja pitää työn ja vapaa-ajan tasapainossa.

_________

1. Ismo Piispa, Bilotilla 2009 alusta lähtien. Vastaan johtoryhmässä Microsoft-ekosysteemistä (Productivity And Collaboration –liiketoiminta & tytäryhtiö Bilot Concept Oy) ja Bilotin omasta IT:stä.

2. Perheen, kollegojen ja naapurien lisäksi käytän vapaa-aikaani eniten veneilyyn ja venemessuihin, mökkeilyyn, nikkarointiin, golfiin, Elixiaan sekä kulinaristisiin kokemuksiin. Olen iän myötä hyväksynyt myös suuntautumiseni matalakulttuuriin (esimerkikkeinä elokuvat, keikat, änäri) korkeakulttuurin (poislukien musikaalit) kustannuksella.

3. Lupaan olla vuonna 2014 pojalleni ”Vuoden Isä” ja vaimolleni ”Kehityskelpoinen Yksilö”. Lupaan lisäksi toteuttaa tänä vuonna muutamia aiempia uuden vuoden lupauksiani ja että alkaneesta vuodesta tulee urani paras.

_________

1. Vesa Niininen, Bilotilla vuodesta 2007. Perheeseeni kuulu vaimoni lisäksi 5- ja 8- vuotiaat pojat sekä 9- vuotias länsiylämaan terrieri. Koulutukseltani ole tuontatotalouden DI ja vuodesta 1999 alkaen olen työskennellyt SAP:n parissa erilaisissa tehtävissä. Vastuullani on 2014 alkaen Bilotin CAPS -liiketoimintayksikkö, joka tarjoaa asiakkaille mm. sähköisiä myynti- ja palvelukanavia, myynnin ohjauksen työkaluja, liiketoimintaa tukevia prosessi- ja käyttöliittymäratkaisuita kaikkiin päätelaitteisiin, arkkitehtuuri ja integraatiokonsultointia sekä SAP -ympäristöjen palvelunhallinnan ratkaisuita. Lisäksi toimin asiakasvastaavana.

2. Harrastan jalkapallon pelaamista pari kertaa viikossa, valmentamista kahdessa juniorijoukkeessa sekä jalkapallon seuraamista (erityisen intohimoisesti Aston Villaa ja Suomen maajoukkuetta). Omistan Elixian kuntosalikortin, mutta valitettavan vähälle sen käyttö on viimeaikoina jäänyt. Urheilun ohella luen paljon kirjoja ja viimeiset pari vuotta olen viettänyt paljon aikaa myös omakotitaloprojektimme ympärillä, joka onneksi on siirtynyt merkittävimmiltä osin jatkuvaan ylläpitoon.

3. Pidän parempaa huolta itsestäni, sekä pyrin olemaan parempi isä, aviomies ja ystävä.

_________

1. Olen Bilotin johtoryhmän jäsen Mikko Koljonen. Kotoa löytyy vaimo ja kaksi lasta 7- ja 5-v. Koulutukseltani olen KTM. Bilotilla olen ollut vuodesta 2008 lukuisissa eri tehtävissä – uudessa organisaatiossa toimin Operations and Business Enablement -yksikön vetäjänä, sekä Bilot International Oy:n toimitusjohtajana. Vastaan huipputiimini kanssa mm. Bilotin kansainvälisestä organisaatiosta, sekä konsernitasolla elinkaaripalveluista, projektitoimituksista, laatu- ja prosessikehityksestä, partneriyhteistyömalleista, ratkaisuiden ja palveluiden kehittämisestä, sekä Bilotin brändistä. Ennen Bilotille tuloani asustelin noin kymmenen vuoden ajan Keski-Euroopassa Pariisissa, Amsterdamissa ja Brysselissä työskennellen pääasiallisesti metsäteollisuudessa business-it organisaatiossa.

2. Suurin osa vapaa-ajasta menee perheen kanssa puuhastellessa. Harrastuksiini kuuluvat kävelyretket, golf, squash, hiihto, uiminen, lukeminen, kielet, matkailu, arkkitehtuuri ja kulinarismi.

3. Lupaan olla läsnä missä ikinä olenkaan ja lisäksi lupaan myös satsata golf-kierrosten ja luettujen kirjojen määrän kasvattamiseen.