29.09.2014 / Ville Niemijärvi

IBM Cognos Data Manager logoIBM Cognos Data Manager on sovellus, jolla hieman yksinkertaistaen sanottuna tehdään tietovarastoja. Se on niin sanottu ETL-ohjelmisto (extract-transform-load). Sillä ladataan tietoa eri tietolähteistä (tietokannat, tekstitiedostot jne.), muokataan ja käsitellään dataa ja lopulta tuupataan kohdetietokantaan joka on useimmiten tietovarasto.

Ja nyt tuote on tiensä päässä, IBM on antanut kaikkien odottaman käskyn sammuttaa tuotteesta valot. Tästä voi lukea lisää IBM:n sivuilta.

Ne suomalaiset yritykset, joilla on Data Manager vielä käytössä, kannattaa lukea eteenpäin…

Data Managerin tuki loppuu

IBM:n ilmoituksen mukaan tuotteen tuki loppuu vuoden päästä 09/2015. Me, jotka olemme tuotetta käyttäneet viimeisen 10 vuoden ajan, tiedämme että varsinainen tuotekehitys on loppunut jo silloin 10 vuotta sitten. Alunperin mainio tuote on jäänyt auttamatta vanhaksi. Versionumero on kyllä vaihtunut, mutta todellisia parannuksia ei ole tullut. Viimeistään siitä lähtien kun IBM osti Cognoksen, oli selvää että käyttäjät halutaan siirtää IBM:n omaan etl-ohjelmistoon, InfoSphere DataStageen.

Osa Data Managerin asiakkaista onkin alkanut aiheellisesti siirtymään eteenpäin. Harva tosin DataStageen, ainakin meidän kokemusten mukaan SQL Server Integration Services on vienyt suurimman osan asiakkaista ja joku harva on vaihtanut Pentahoonkin.

IBM Data Manager
IBM Cognos Data Manager: esimerkki latausprosessista.

Sisältääkö tuotteen poismeno liiketoiminnallisen riskin?

Data Manager siirtää dataa todennäköisesti vielä 10/2015:kin samanlaisella varmuudella kuin tässäkin kuussa.  Samanlaisella suorituskyvyllä kuin tähänkin asti. Jos luotat siihen että vanha palvelimesi käy ja kukkuu maailman tappiin asti – eikä liiketoiminnalta tule paineita tietovaraston kehittämiseen, olet turvassa. Mutta:

  • Uusia Data Manager-projekteja ei ole aloitettu aikoihin. Eli kokeneet Data Manager-kehittäjät alkavat pikku hiljaa olemaan kiven alla.
  • Data Manager on 32-bittinen softa. Miten kauan uudet käyttöjärjestelmät ja ajurit toimivat 32-bittisenä?
  • Entä jos nykyinen palvelin hajoaa käsiin, mistä löytyy asennusmediat? Asentuuko Data Manager seuraavaan Windows-versioon?
  • Entä jos joku kuitenkin alkaa haluamaan raportointiin dataa nopeammassa syklissä, levytila loppuu kesken, lataukset kestävät liian pitkään, jotain pitäisi tehdä?
  • Entä jos Data Manager ei tunnistakaan enää vuotta 2020?

Kuinka paljon haittaa liiketoiminnallesi on, että käyttäjät eivät saa raporttejaan enää huomenna? Tai ylihuomenna?

Mitä migraatio maksaa?

Jos yritykselläsi on käytössä Data Manager ja et ole tehnyt migraatiosuunnitelmaa työkalun vaihdon suhteen, kannattaa toimia.

Riippuen tietovaraston ja siinä esiintyvien ajoketjujen (Buildit ja Jobit) määrästä, migraatio voi olla kallis. Kustannuksia voit arvioida laskemalla DM buildien määrän ja kertomalla tämän keskimääräisellä ajalla, mitä kestää toteuttaa sama toiminnallisuus uuteen tuotteeseen.

Esimerkiksi:

  • Buildien määrä: 200
  • Migraatio per buildi: 6h
  • Työaika yhteensä: 1200h eli 160 henkilötyöpäivää.

Jos lasketaan konsulttityölle keskimäärin 1000e/päivä hinnan niin migraatiosi tulisi maksamaan 160 000 euroa. 

Tähän tulee päälle tietenkin paljon muuta tehtävää kuten suunnittelutyö, mahdollinen koulutus, ajoketjujen ja virhevalvonnan automatisointi jne.

Ja tietenkin oleellinen, kirjaimellisesti miljoonan taalan kysymys: mikä tuote valitaan uudeksi ETL-softaksi ja paljonko se maksaa?

Miten edetä – mistä korvaaja Data Managerille?

Nyt tulee hieman lohtua tilanteeseen. Uuden ETL-työvälineen ei tarvitse olla kallis paukku. Se voi olla sitä, lähtien 100 000 eurosta ja ylöspäin. Tai sitten se voi olla ilmainen. Kyllä, ilmainen.

ETL-työvälineen valinnassa on kolme tärkeää valintakriteeriä:

  1. Hinta
  2. Ominaisuudet
  3. Osaajien määrä Suomessa

Kun pohdit mitä tahansa tuotetta, tarkasta edellä mainittu lista, kysy se toimittajalta.

Suomen markkinoilla käytetyimmät ETL-softat ovat Informatica ja SQL Server (Integration Services). Nämä ovat toiminnallisuuksiltaan molemmat huippuja ja täyttävät kaikki tarpeet, mitä tietovarastossasi tarvitset. Molemmille löytyy myös mukavasti osaajia. SQL Serverille toki paljon enemmän.

Niissä on vain yksi suuri ero: hinta. Toinen lähtee sieltä 100ke ja ylöspäin. Toinen on ilmainen. Niin. Ilmainen. Jos ja kun yritykselläsi on SQL Server tietokantoja, teillä on myös SQL Server Integration Services eli etl-työväline.

IBM DataStage on vaihtoehto varmasti ominaisuuksiltaan. Osaajien määrä ei tule Suomessa olemaan lähellekään sitä mitä Informaticalla tai SQL Serverillä. Ja sitten se tärkeä: kysy IBM:ltä tuotteen hintaa*. Niin.  Ja sitten tarkasta vielä paljonko SQL Server maksoi?

SQL Server on varteenotettavin vaihtoehto kun mietit Data Managerin korvaajaa. Sille löytyy ylenmäärin osaajia, toiminnallisuus on erinomainen ja hinta on mitätön, jollei jopa ilmainen.

Lisäksi maailmalla on tarjolla läjäpäin kolmannen osapuolen valmiskomponentteja toiminnallisuuden laajentamiseen. Kuten nyt vaikka valmiit Dynamics CRM, SharePoint, SAS, SalesForce, Nav, AX, SugarCRM, Tableau-konnektorit, jotka nopeuttavat kehitystyötä. Tarvittaessa voit koodata itse lisää C#:lla. Laajentaa tietovarasto hyödyntämään vaikka Big Dataa. Tai hyödyntää vaikka helposti analytiikan (esim. R, RapidMiner) tuomaa lisäarvoa loppukäyttäjien raporteilla.

Työvälineen vaihto sisältää myös mahdollisuuden uudelle alulle

Puhdasta copy-paste-vaihtoa työvälineestä toiseen ei kannata tehdä, varsinkin jos se maksaa kymmeniä, ellei satoja tuhansia. Tämä onkin oiva paikka aloittaa kehittää arkkitehtuuria eteenpäin: poistaa historian painolastia, mallintaa tietovarastoa tehokkaammaksi ja palvelemaan uusia tarpeita ja hyödyntämään uusia teknologisia innovaatioita ja mahdollisuuksia. Tai säästää vaikka 90% käytetystä levytilasta mallintamalla asiat uudestaan.

Ja tällä kertaa sitä tietovarastoa ei sitten kannata tehdä vesiputousmallina.


Ps. Älä maksa turhista lisensseistä

En tiedä tarkkaan missä vaiheessa IBM lakkaa veloittamasta tuotteesta, mutta voit itse pohtia omalta osalta, kuinka kauan kannattaa maksaa vuosittaista support-maksua, jos tuotteeseen ei ole tiedossa tukea saati versiopäivityksiä? Ehkä olisi paikallaan katkaista support-maksut jo nyt eikä pulittaa enää ensi vuotta?

Parilla asiakkaallamme laskimme, että säästämällä vuoden Data Managerin support maksut (20% hankintahinnasta), rahoitamme koko migraatioprojektin.


Lisäys 30.9.2014

* IBM tarkensi (=suomensi) lisenssipolitiikkaa. Jos asiakkaalla on aktiivinen Data Manager ylläpitosopimus, voi hän vaihtaa DM lisenssit 1:1 DataStageen. Tällöin asiakkaalle ei tule ylimääräisiä lisenssikustannuksia. Migraatiokustannus tietenkin säilyy.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että asiakkaat jatkavat ylläpitomaksun maksamista, vaikka he eivät DataStageen vaihtaisi. Tällöin maksu on jokseenkin turha, jollei sitten halua pitää optiota hankkia DS ja maksaa tästä mahdollisuudesta. Useilla asiakkailla pelkkä support-maksu on kuitenkin kymmeniä tuhansia per vuosi, joten kukin voi puntaroida tämän järkevyyttä.

 


25.09.2014 / Matti Järventausta

Sosiaalinen media (some) alkaa olla jo tuttu termi kaikille. Tiedämme mitä se on ja mitä hyötyä siitä on. Yritysmaailmassa olemme viime aikoihin saakka saaneet tyytyä huomattavasti rajoittuneimpiin kanssakäymismuotoihin (esim. sähköposti) kuin privaattipuolen sometaivaassa. Uusien sovellusten (esim. Yammer, SAP Jam) myötä tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti, ja ”Enterprise social” on muuttunut ”nice to have”-luokasta ”must have”-luokkaan. Toisin sanoen, ilman sitä ei pian menesty kilpailussa.

 

Miksi ”Enterprise social” sitten on nyt niin tärkeä? Jotain varmaan kertoo se, että ”Enterprise social” niputetaan luokitteluissa ”Productivity” (tuottavuus) –tyyppisten sovellusten joukkoon. Se lyhentää siihen kanssakäymiseen menevää aikaa, jota tarvitaan esimerkiksi projektin läpiviemiseksi tai päätöksen tekemiseksi. Tämä selittyy sillä, että se jakaa tehokkaasti informaation, sitouttaa ja kytkee ihmiset yhteen ja auttaa liiketoimintaa kohtaamaan nopeasti ja luovasti uudet haasteet. Vanhoihin työkaluihin verrattuna uusien ”Enterprise social”-sovellusten tuoma verkoston, reaaliaikaisuuden ja intensiivisyyden kokemus nostaa yhteistyön aivan uudelle tasolle.

 

Meillä Bilotilla olemme kytkeneet taustajärjestelmän käyttämäämme ”Enterprise social” –sovellukseen. Tämä on nouseva trendi, ja näemme että ennen pitkää yrityksiin syntyy ”social layer”, joka integroi yrityksen järjestelmät prosessimaisesti toisiinsa.


24.09.2014 / Matti Järventausta

Mitä yhteistä on tarjouksella, sopimuksella, henkilön CV:llä, työsopimuksella, tuotteen spesifikaatiolla, hinnastolla ja laitekortilla?

 

Yrityksissä tuotetaan valtavia määriä dokumentteja joka ikinen päivä. Ja varsinkin sellaiset dokumentit, jotka lähetetään yrityksen ulkopuolelle, pitää olla viimeisen päälle kunnossa. Niitä kun lukevat nykyiset ja tulevat asiakkaat, rahoittajat, toimittajat, virkamiehet yms. – ja muodostavat mielikuvansa ja tekevät päätöksensä usein niihin perustuen. Osa jopa tulostaa hinnaston ja laittaa sen näkyvälle paikalle ilmoitustaululle.

 

Laadukkaan dokumentin tekeminen alusta pitäen on työlästä. Pitää tarkistella ulkoasua ja sisältöä. Ja täsmätä faktatiedot ja numerot paikalleen. Olet varmaan monta kertaa ajatellut dokumenttia työstäessäsi, että pitäisi olla mahdollista tehdä sama homma napin painalluksella.

 

Bilotilla on tähänkin ongelmaan ratkaisu. Word-, Pdf- ja Excel –dokumenttien generointi SAP:n datasta onnistuu nyt helposti ja käyttäjälähtöisesti.


24.09.2014 / Jani Liimatta

Tunnistatko raportointiympäristössäsi seuraavia ongelmia?

  • Kuutiot eivät ole vastaa todellisiin raportointitarpeisiin varsinkaan Excelistä käytettynä. Raportointia käyttävät vain harvat käyttäjät.
  • Kuutioista ja tietovarastosta huolimatta dataa joudutaan kopioimaan Exceliin, jotta liiketoiminnan kannalta olelliset mittarit on saadaan irti.
  • Kuutioissa on suorituskykyongelmia

Muutama vinkki josta voi tarkistaa, voisiko omasta Microsoft-raportointikuutioostasi saada irti pienellä kehityspanostuksella paljon lisää. Esimerkeissä olevan Microsoftin AdventureWorks-demokuution voit ladata tarvittaessa  Codeplex:istä, http://msftdbprodsamples.codeplex.com/releases/view/55330. AdventureWorks-demokuutiokaan ei ole käytettävyydeltään paras mahdollinen, erityisesti sen aika/kalenterikäsittely kaipaisi parannuksia.

1. Avaa tuotantokuutio SQL Server Data Tools:illa (Business Intelligence Development Studio aiemmin).  File/Open/Analysis Services Database

2. Measures/Cubes. Ilmeisesti Wizard-tyyppinen lähestymistapa tuottaa joka osa-alueesta oman kuutionsa. Miten silloin vertaat esim. tilauskannan ja laskutuksen kehityksen suhdetta? Excelissä joudut vaihtamaan kuutiota jos haluat verrata asioita keskenään. Jos suorituskykyä haetaan, se kannattaa tehdä partitioilla. Siitä alla lisää. Mutta jos faktoja yhdistää edes yksi dimensio (vaikka tuote), kannattaa ne ehdottomasti pitää saman kuution sisällä. Vain silloin eri tapahtutumalajien kehitystä voi verrata keskenään. Eihän budjettiakaan tarkastella ilman myyntiä.

Tässähän voi olla taustalla sellainenkin ongelma että tieto itsessään on siiloutunut. Onko joka asialla oma tietovarastonsa? Jos on niin miksi? Onko siitä enemmän haittaa kuin hyötyä?

Yhdessä AdventureWorks-kuutiossa on monta Measure Grouppia

3. Calculations. Muutama rivi yksinkertaista MDX:ää helpottaa huomattavasti raportointia.  Jotta kuutio olisi helppo käyttää raportoinnissa, täällä kannattaisi vähintäänkin olla valmiina laskennallisina jäseninä Edellisen vuoden myynti, Muutos verrattuna edelliseen vuoteen jne. Lisäksi on erittäin järkevää lisätä valmiiksi dynaamisiksi seteiksi kalenterista edelliset 6kk sekä edelliset 12kk. Tai kuten alla, vaikka negatiivisen katteen tuotteet, jos tarpeellista. SSAS-kuution aikakäsittely on hieman puutteellinen verrattuna esim. Cognoksen vastaavaan. Siksi moni asia on ratkaistava laskennallisina jäseninä – jotta kuution käyttö on mahdollisimman jouhevaa.

Kuutiossa on paljon valmiiksi laskettuja mittareita sekä settejä

4. Partitiot. Partitioilla tuodaan suorituskykyä raportointiin hyvin helposti. Kuution käyttäminen on nopeampaa kun data on pilkottu pienempiin palasiin. Esimerkiksi – jos käytetään SQL Server Std-versiota, voidaan tehdä dynaamiset partitiot 3 kpl (std-lisenssi ei salli enempää partitoita per Measure Group) historiadatalle, edelliselle vuodella ja kuluvalle vuodelle. Koska tätä ja edellistä vuotta raportoidaan eniten, kannattaa nillä olla omat partitionsa. Tällöin myös kuution prosessointi on hurjan paljon nopeampaa- kun voidaan prosessoida vain kuluvan vuoden partitio. Ilman partitointia jodutaan prosessoimaan aina koko kuutio – eli käymään koko tapahtumahistoria läpi.

Tässä kuutiossa data on partitioitu

5. Aggregoinnit. Aggregointien lisääminen parantaa kuution suorituskykyä käytännössä ilmaiseksi. Pelkän wizardin käytölläkin saa jo hyviä tuloksia, tämä vie aikaa pari minuuttia. Kumma kyllä, tämäkin on monessa kuutiossa jätetty tekemättä.

Measure Gruopien taakse on määritelty aggregointeja


23.09.2014 / Ville Niemijärvi

Lean-filosofian määritelmä Wikipediasta:

Lean is a production philosophy that considers the expenditure of resources in any aspect other than the direct creation of value for the end customer to be wasteful, and thus a target for elimination.

Jos olet paraikaa töissä, pysähdy hetkeksi miettimään edellistä lausetta ja tätä hetkeä. Juuri nyt. Mieti aamupäivää, loppupäivän tehtävälistaa, alkuvuotta ja kaikkia niitä päiviä margariinitehtaallasi. Kaikkia niitä tehtäviä, askareita, puuhastelua, aherrusta. Kaikkia palavereita, pitkiä päiviä.

…”value” is any action or process that a customer would be willing to pay for.

Kuinka paljon asiakkaasi olisi valmis maksamaan tästä hetkestä? Seuraavasta tehtävästä, jonka teet. Tästä päivästä?

…and thus a target for elimination.

Vai olisiko siellä ehkä jotain turhaa?


22.09.2014 / Jani Puroranta

Probably no one in the SAP business community has been able to avoid the tidings of HANA. Although many have already realized the opportunities that this technology has to offer, to my experience equally as many are still wondering: “Yes, it seems great! But why on earth would I want to buy one…?” Given that the license costs involved are not trivial, it is wise to step back for a moment and consider in what situations SAP HANA could actually make sense.

 

In my opinion, there are the three general use cases for SAP HANA:

  1. SAP HANA as an analytical appliance
  2. SAP HANA for real-time business
  3. SAP HANA as big data platform

Let’s discuss each in turn.

 

SAP HANA as an analytical appliance. The most common scenario and an entry point for first-time adaptation of HANA into an organization is to use in a BW accelerator scenario. This is quite natural as the whole HANA platform stems from SAP’s first encounters with in-memory technology that lead to a product known as BW Accelerator, an early predecessor to HANA at the time.

Yet, HANA has more to offer than mere BW acceleration. As a superfast in-memory database, native analytics built on HANA can speed up any process that requires massive analytical processing power. Also an increasing amount of analytical applications from SAP are using HANA as its database such as Infinite Insight, Predictive Analysis, and Lumira. Therefore, to anyone needing additional number-crunching power, HANA offers new interesting possibilities.

 

SAP HANA for real-time business. As a distinguishing factor compared to other analytical appliances such as IBM Netezza, Teradata Aster, HP Vertica, and the likes is that HANA is designed to act equally well as a business transaction database (OLTP). Although SAP’s Business Suite on HANA is still quite novel, down the road it is plain to see that an ever increasing amount of SAP’s business applications will be optimized to run on HANA.

Real-time business processes open a totally new window of opportunities for business. For example, real-time processing of POS or eCommerce transactions, real-time service and maintenance processes, or real-time call center functionalities enable an entirely new way of engaging with customers. Also the old marketing process of transaction recording > analysis > segmentation > advertisement will be shifted to real-time and fully customized product offers made on the fly – just go to eBay or Amazon to see what I’m talking about…! With HANA there is no reason why the same business logic could not be applied for example in a B2C point-of-sale or B2B eCommerce setting.

 

SAP HANA as a big data platform. This is probably the most misunderstood aspect of HANA. SAP has relied heavily on big data in its HANA marketing, and the typical counterargument goes that you could not even technically run a petabyte of data on HANA in-memory – let alone afford to do so from a licensing or hardware perspective!

However, what makes HANA a powerful big data platform is not the amount of data that it can store at each time, but how fast it can execute the job. Compared to Hadoop, by the time a Hadoop cluster has initiated a MapReduce job, HANA is already finished.

Obviously data management is a major consideration with HANA and a combination of a data repository for cold data (such as Hadoop or Sybase IQ from the SAP stack) together with an optimized HANA instance is necessary when it comes to really big data. Being able to decide whether a piece of data is assigned to disk or in-memory will most likely be one of the key next steps in HANA architecture going forward.

However, by far the most powerful feature of HANA as a big data platform is its ability to provide closed-loop analytics. This means that big data analysis can be seamlessly coupled with a business process (aka “Practical Big Data”). A great example of this is predictive maintenance: if designed as a full end-to-end process, one needs to crunch vast amounts of high-speed sensor data (your typical big data part), have a process that alerts from potential deviations from norm for decision making, integration with ERP to understand what spare parts are needed and available, what maintenance personnel are available and capable, etc. In essence, it’s the combination of an analytics appliance and a real-time business platform that turns HANA into a powerful big data engine!

 

So, going forward, it will be quite impossible to avoid HANA in the SAP ecosystem. Furthermore, real-time customer engagement and business processes of the future will not be possible without HANA in the first place. Thus, it is better to start dipping your toes in the water already now with a PoC or pilot study, and explore the opportunities of HANA of your own!


19.09.2014 / Mika Tanner

My optimism was once again hijacked this week by the recent announcements of economic misery. Now all respectable analysts forecast our local economy is shrinking by an average of 0,5% in 2014. The outlook for 2015 is also bleak –To make things even worse, the situation in Ukraine and Putin’s crusade is rattling EU as a whole and there seems to be quick resolution in sight.

Especially in times when global economy and global politics amplify (or ignite) local economic discouragement and despair, media has an overabundance material to publish. Bad news sells, good news does not – so it seems.

When stepping away from the corporate world to run a small/mid-size company, I have encountered several phenomena which cause increasing indigestion. Most of them have been around for as long as there have been enterprises and buyer-seller dynamics. And most likely, some of the readers of this blog will condemn me naïve and declare I’m wasting my breath by complaining about the laws of market economy.

There is a lot of talk about entrepreneurism as the new fuel to drive economic growth. This seems logical since there are no visible growth ingredients in conventional businesses and macro-economic growth is at a standstill. Alan Moore re-thought the industrial mindset in his book: No Straight Lines – Making Sense of Our Non-Linear World. One of the thoughts I liked in particular was the idea of hacking the future. The etymology goes back to the computer world, but in this context it exploring new ways of dealing with significant challenges is a key aspect of moving towards building better societies, organizations and economies – “to be part of the future, you have to create it”. Interestingly enough, Writer Cole Stryker also uses the same term but in a different context of internet phenomena.

We have to take initiative. Those who sit back and wait for better times, are tomorrow’s losers. Today’s initiative is transformation, but we cannot do it alone and this why the thesis of hacking is interesting. Hackers resort to collective intelligence, collaboration and openness. The ability to solve problems rises exponentially with collective intelligence, co-creation and peer-to-peer entrepreneurial learning.

Today’s business environment is one where our long-term success is only possible when our customer’s succeed as well. We are thus in a symbiotic relationship with our customers and hence it is a mutual problem. We should work this out together. We should remove our buyer/seller capes and look at the problem together – as fellow hackers. Taking this thought even further, when business is sparse, should we invite the entire community to the table, also competition? Well, who genuienly wants to cuddle and collaborate with ones rivals? I dare to say, it might be worth trying.

I believe we should embrace the unthinkable and figure out a collective survival strategy. A fellow blogger talks about openness being the new oil (in finnish), takes my thought further than hacking the future would entail, but embraces the same principle. If we consider that we are stranded on the same island of despair – we being a given relevant business network – sharing the same objective of rescuing ourselves, we are forced to innovate together, using infinite minds and a finite amount of material to come up with the best solution together

Be realistic – imagine the impossible, says Alan Moore.


19.09.2014 / Ville Niemijärvi

Michelin-tähti on ravintolamaailman käsite. Se tarkoittaa prässättyjä housuja, lakerikenkiä, kuukausien jonottamista ja lopulta pönöttämistä ja armotonta rahan menoa. Siksi harva on koskaan käynyt Michelin-tähtiravintolassa. Menee liian vaikeaksi, liian kalliiksi.

MichelinBurger
Nippon Burger

Tai sitten ei…

Viikko sitten Barcelonassa kämppämme naapurissa oli Michelin-ravintola Dos Palillos. Paikkaa pyörittää “maailman parhaimman ravintolan” El Bullin entinen kokki Albert Raurich. Pöytävarauksesta ei ollut tietoakaan ja syyskuisena lauantaina voi kuvitella, että Barcelonan illassa on väkeä kuin pipoa.

Kävelin sisään t-paidassa ja shorteissani (ilman loafereita), sain pöydän ja vetäisin 3 ruokalajin illallisen huuhdellen herkut saken ja cavan kera. Lysti maksoi 31 euroa.

31 euroa illallisesta Michelin-ravintolassa, ilman pöytävarausta ravintolan ollessa täpötäynnä ja varattu tästä jouluun asti. No way Jose.

Dos Palillosin erottaa pönötysravintoloista siinä, että vaikka se tarjoaa japanilaista fuusiokeittiötä, siinä on paikallinen espanjalainen vivahde. Se on tapasravintola. Ja tapasravintoloissa on tapana istuskella baaritiskillä syöden ja juoden pieniä ja edullisia annoksia. Baaritiskiltä ei voi varata paikkaa, kuka vain voi istahtaa siihen jos on vain tilaa. Missä asusteessa sattuu nyt olemaankin.

Annokset ovat 5-10 euron luokkaa. Ne ovat pieniä mutta laatu ja palvelu on erinomaista. Siksi Michelin tähti.

Ruoka on aivan samaa kuin kuukausia aiemmin tehdyillä pöytävarauksilla. Palvelu on aivan samaa. Meno on rentoa. Ruoka on mainiota. Lasku on edullinen.

Dos Palillos muuttaa käsityksen siitä mitä huippuravintolakokemus voi olla.

Menettääkö ravintola jotain tässä? Päinvastoin. Baaritiskillä nopea lounas tai illallinen maksaa ehkä vain pari kymppiä mutta se on myös nopea setti. Illan aikana ehtii tiskillä syödä enemmän väkeä kuin ravintolan puolella pöydissä. Vaikka keskiostos on varmaan pienempi, kokonaismyynti tiskillä on todennäköisesti jopa isompi.

Dos Palillos tarjoaa Michelin tasoa mutta se on samalla rohkeasti paikallinen. Se ei tarjoa ranskalaista pönötyskeittiötä vaan rentoa espanjalaista tapasta huippulaadulla.

Suomalainen ei tykkää pönöttää ja maksaa turhasta

Jos hypätään konsultointiin ja suomalaiseen yritysmaailmaan. Suomalaiset ei tykkää pönöttää. Emme sulahda oikein hyvin mustiin pukuihin jotka kiristää palavereissa. Me tykätään olla vähän rennommin. Tykkäämme tehdä asiat maanläheisesti ja paikallisesti.

Sanotaan, että olet asiakas, joka painii täsmällisen ongelman kanssa ja haluat saada sen ratkaistuksi nopeasti ja tehokkaasti. Tarvitset siihen siis asiantuntijan neuvoja. Mitä teet? Pistät tärkätyt housut jalkaan ja tilaat ensiksi myyntireiskan paikalle ja avaat shekkivihon. Perustetaan projekti. Tehdään pöytävaraus. Odotellaan. Ja sitten nautitaan. Ja maksetaan. Lopuksi esitetään, että olihan se rahan väärtiä ja katsellaan haikeana vatsa kurnien snägärin valoja kotimatkalla.

Mitä jos huippukonsultin saisi paikalle kuten ruokailun Michelin ravintolassa Barcelonassa? Soitat yhden puhelun ja kerrot, että yksi fikseri tänne ja sassiin. Winston Wolf. 30 minuutin matka johon menee 10. Konsultti ratkaisee ongelmasi ja jättää sinut tyytyväiseksi. Ei jää notkumaan nurkkiin norkoilemaan lisää. Ei puuduttavia myyntipalavereita. Ei projektiportfoliota. Ei 7 ruokalajin illallista. Ei veret imevää laskutusta tyhjästä. Ratkaistaan ongelmat tehokkaasti ja se on siinä.

Muutettaisiin käsitys mitä huippukonsultointi voi olla. Vähän niin kuin näin (kyllä, linkki sisältää röyhkeän mainoksen).


18.09.2014 / Mathias Hjelt

What do companies need to do to get on board the D-Business train? How do you start discovering new digital business models based on value creation around not only people, business, but also things and smart machines? Listening to the Gartner analysts and participants gathered at Gartner #hype14 today, these seem to be some of the cross-disciplinal topics to tackle:

  • Get better at identifying new trends and assessing the speed of convergence versus probability of failure
  • Learn to accept failure – but only if you also learn to fail fast, correct your direction, and get quickly started again.
  • Let go of the not-invented-here attitude, and look for fresh ideas and benchmarking outside your industry vertical.
  • Prepare for humongous amounts IoT data coming right at us in the near future – generated by sensors you could barely imagine today, from sub-millimeter devices to smart dust.
  • Build data science capabilities to make sense out of the data – with predictive analytics and machine learning.
  • Monetize on the knowledge and predictions you extract from the data – turn it into customer experience or other forms of business outcome and added value.
  • Turn traditional IT into BiModal IT, a marriage between traditional IT and agile fast-paced business-driven IT – perhaps propelled by a CDO office.
  • Enable your organization to engage in adaptive IT sourcing, with different modes of procurement for fast-paced innovative development of digital services, medium-paced differentiating business development, and solid continuous IT operations. One size does not fit all when it comes to negotiating terms with your vendors!
  • Last but not least, get the digital initiatives rooted in your strategy – don’t expect basement lab rats to revolutionize your business, without proper C-suite commitment.

For the skeptics – indeed, IoT is currently at the peak of the hype curve, indicating there will be a phase of disappointment before slowly reaching maturity towards the plateau of productivity. Some could say that the necessity of digital business models is somewhere in the same neighborhood. But that doesn’t mean you shouldn’t be thinking about this. As one analyst aptly quoted W. Edwards Deming: “It is not necessary to change. Survival is not mandatory.”

Which path do you choose?