31.10.2014 / Kristiina Burtsoff

Ikä on vain numero siinä missä kengänkokokin. Näinhän se on, mutta tätä numeroa ei kuitenkaan kannata laittaa CV:hen, eikä myöskään armeijan tai ylioppilastutkinnon suorittamisvuotta (vinkki vinkki), jos on yli viisikymppinen ja hakee töitä. Tilanne on nimittäin se, että näissä rekrytointihommissa näkee ja kuulee jatkuvasti sellaisia ennakkoluuloja, että nolottaa oman ammattikunnan puolesta. Kuinka moni on joskus nähnyt työpaikkailmoituksessa sanat nuori ja nälkäinen tai ainakin kuullut tämän adjektiivien kombinaation prosessin aikana? Se toinen vaihtoehto on sitten varmasti vanha ja kylläinen. En tunne moniakaan viisikymppisiä, jotka olisivat niin vanhoja ja kylläisiä, ettei uuden oppiminen innostaisi ja työsuoritus kestäisi päivänvaloa. Suoritus ei ole sen enempää iästä kuin kengännumerostakaan kiinni.

niissaloHaluankin nyt esitellä teille Aijan, 58 vee, joka tuli Bilotille vuosi sitten. Aija haki Java developerin tehtävää verkkokauppatiimissä, johon tuli valituksi osaamisensa, innostuksensa ja motivaationsa perusteella.

Aija on erittäin mielenkiintoinen persoona. Hänellä on luonnontieteiden kandidaatin tutkinto matematiikan sivuaineella vuodelta 1978. Vuosia kului paljon kuuden lapsen kasvattamisen, kotikoulun ja osa-aikaisten sivutöiden parissa. Kun lapset alkoivat lennellä pesästä, 48-vuotias Aija mietti, mikä hänestä tulee isona, tai ainakin seuraavaksi. Häntä kiinnosti fysiikka, kielet, aiemmin opiskeltu kemia ja tietotekniikka. Kokeeksi Aija opetteli itsekseen koodaamaan Javaa. Siitä se sitten lähti, ja tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin yliopistossa hoituivat 3,5:ssa vuodessa. Ensimmäinen työpaikka yliopiston ulkopuolella löytyi verkostojen kautta, ja tuossa bioteknologiayrityksessä Aija suunnitteli, koodasi ja ylläpiti analytiikkaan liittyvät ohjelmistot.

Bilotilla Aija on ehtinyt opiskella lisää Javaa, SAP:in omaa ABAP:ia, ja hän on kouluttautunut sekä SAP:in ISA:an että hybrikseen. Aija on omaksunut teknologiaa aivan yhtä nopeasti kuin puolta nuoremmat kollegat. Työyhteisö, jossa toimitaan tiimissä ja jaetaan osaamista, on Aijalle uusi maailma ja häntä innostaa suuresti, kun saa oppia koko ajan uutta. Aijan viesti nuoremmille on, että oppiminen ei lopu koskaan ja kaikesta opitusta on hyötyä jossain vaiheessa, monesti hyvin yllättävissä yhteyksissä.

Aija kuuluu naisten IT-järjestöön, jossa on mm. havaittu, miten luovaa IT-työ on ja heillä on vahva missio houkutella myös lukioikäisiä tyttöjä kiinnostumaan alasta. Heidän mukaansa naisten on turhaa vierastaa tietotekniikkaa, iästä riippumatta, koska tämä aihe on helposti opittavissa, kunhan on motivaatiota. Aija harrastaa muutakin luovaa, kuten maalaamista, sekä monipuolisesti urheilua ja hän on myös kolminkertainen isoäiti.

Työsuorituksen ohella nk. cultural fit on toinen yhtä vesiperä argumentti syrjiä iäkkäämpiä rekrytoinnissa. Jos kulttuurinen yhteensopivuus on sitä, että kaikki ovat kolmekymppisiä miehiä, niin ymmärtääkseni sellainen kulttuuri kuolee sukupuuttoon, tai ainakin tylsyyteen. Kulttuurin vaalimisen varjolla voi syrjiä huoletta, kukapa sitä pystyisi kyseenalaistamaan. Mutta lokeroidessamme ihmisiä iän tai elämäntilanteen mukaan, on helppo unohtaa, että arvot voivat olla hyvinkin identtiset. Oikea cultural fit on sitä, että jaamme yhteiset arvot, unelmat ja tavoitteet ja hyväksymme toisemme sellaisenaan.


31.10.2014 / Guest Writer

Kirjoituksen edellisessä osassa käsiteltiin yrityksen suunnittelumallin valintaa. Tässä toisessa osassa paneudumme valintaan tarkemmin.

Isot linjat selvillä, vielä pientä viilausta Kun suunnittelun päätarkoitus (seuranta tai toiminnan ohjaaminen) on selvillä, yritysjohto täsmentää valintaa seuraavien lisäkysymysten avulla.

  1. onko suunnittelu lähtökohdiltaan top-down vai bottom-up –tyyppinen prosessi?

Top-down-suunnittelu lähtee liikkeelle johdon asettamista korkean tason tavoitteista. Bottom-up-suunnittelu taas perustuu operatiivisen tason resurssipohjaiseen tavoiteasetantaan. Molemmilla tavoilla on omat etunsa. Käytännössä suunnittelu sisältää useimmiten sekä top-down että bottom-up –tyyppisiä vaiheita. Suunnittelu voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla ensin ylhäältä alas ja summautua sitten tarkalta tasolta ylöspäin:

  • Yrityksen johto asettaa strategian mukaiset suunnitteluraamit ja esittelee liiketoimintayksiköiden vetäjille suunnittelujakson yleiset tavoitteet sekä käytössä olevat resurssit (top-down)
  • Liiketoimintayksiköiden vetäjät laativat karkean tason ehdotuksen oman yksikkönsä tavoitteista, resurssitarpeista ja seurannassa käytettävistä mittareista (bottom-up)
  • Johto koostaa yritystason suunnitelman ja sopeuttaa sen käytössä oleviin resursseihin. Tämän jälkeen johto asettaa kunkin liiketoimintayksikön toiminnalliset tavoitteet (top-down)
  • Liiketoimintayksiköiden vetäjät työstävät yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman ja esittävät lopullisen budjetin johdon hyväksyttäväksi (bottom-up)
  • Johto konsolidoi osabudjetit ja analysoi, kuinka kokonaisuus vastaa tavoitteita. Tämän jälkeen johto joko hyväksyy suunnitelman tai pyytää liiketoimintayksiköiltä tarkennuksia (top-down)

 

  1. Mikä on suunnittelujakso ja miten tämä jakso jaetaan osiin?

Ajallinen ulottuvuus vaikuttaa suunnitteluun seuraavasti:

  • Useimmiten suunnitteluhorisontti on kalenterisidonnainen, mutta toisinaan käytetään myös esimerkiksi tuotejulkistusten mukaisia suunnittelujaksoja. Suunnittelujakso voi yrityksen toimintaympäristöstä riippuen kattaa esimerkiksi kalenterivuoden. Jos operatiiviseen ohjaukseen ja ennustamiseen käytetään eri suunnitteluversiota, nämä skenaariot kattavat usein eripituisen jakson
  • Tavallisimmin suunnitelma jaetaan kuukauden tai vuosineljänneksen pituisiin osiin. Myös neljän viikon mittaista seurantajaksoa käytetään raportoinnissa. Tämä vähentää eripituisista kuukausista johtuvaa kausivaihtelua ja helpottaa kausien välistä vertailua
  • Useimmat yritykset pyrkivät lyhentämään suunnitelman laatimiseen kuluvaa aikaa. Nopea läpimeno vähentää resurssien käyttöä ja parantaa suunnitelman käyttökelpoisuutta. Kun suunnitteluun kuluva aika lyhenee, suunnittelun aloitusta voidaan lykätä lähemmäs suunnittelujakson alkamista. Suunnittelun ja toteutuksen välisen aikaeron lyheneminen helpottaa suunnitelman tekemistä ja parantaa sen osumatarkkuutta

 

  1. Miten suunnitelma huomioi toimintaympäristön muutokset?

Suunnittelujakson aikana tapahtuneiden muutosten huomioon ottaminen jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Ainakin seuraavat seikat vaikuttavat valittavaan menettelyyn:

  • Suunnittelujaksolle kiinteästi asetettu kulubudjetti on usein tarpeen etenkin suuyritysten ohjauksessa. Pienempien yritysten johtamisessa korostuu kyky tarttua nopeasti uusiin tilaisuuksiin
  • Rullaavan budjetin käyttö on yleistynyt, koska sen avulla muutokset havaitaan aiemmin ja sopeuttamistoimet voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa

 

  1. Missä määrin sovelletaan ajuripohjaista suunnittelua?

Ajuripohjainen suunnittelu tarjoaa monia etuja esimerkiksi tuotto- ja kululajipohjaiseen suunnitteluun verrattuna:

  • Oikeiden ajurien määrittäminen auttaa yritystä tunnistamaan oman ansaintalogiikkansa kannalta keskeiset seikat
  • Laskennan perusteena olevia ajureita muuttamalla voidaan tehdä erilaisia skenaarioita ja simulaatioita
  • Ajuripohjainen suunnittelu mahdollistaa monipuolisemman seurannan kuin kokonaissummien tarkastelu. Esimerkiksi myyntitavoite voi koostua myytyjen tuotteiden määrästä ja näiden keskimääräisestä yksikköhinnasta. Jos kannattavuus jää tavoitteesta, analysoinnissa on hyödyllistä tarkastella erikseen myyntivolyymin ja keskimääräisen katteen vaikutusta
  • Ajurien ja taustamuuttujien käyttö mahdollistaa myös suunnittelu- ja ennustamisprosessin tuloksellisuuden analysoinnin. Jälkikäteen voidaan verrata mallinnuksessa käytettyjä taustaoletuksia toteutuneisiin ja tehdä uudet ”jälkiviisaat” laskelmat näiden mukaan. Tehdyt havainnot auttavat parantamaan suunnittelumallia

 

  1. Millaisessa yhteydessä suunnittelu on palkitsemisjärjestelmiin?

Tavoitteiden saavuttamiseen sidottu palkitseminen on yhä yleisempää. Palkitsemisjärjestelmän mukaiset tavoitteet voivat olla kytköksissä esimerkiksi myyntitavoitteiden toteutumisasteeseen. Suunnittelutavoitteiden ja bonusten kytkemisessä huomioitavia asioita ovat:

  • Oikein asetetut tavoitteet ja mittarit kannustavat työntekijöitä toimimaan yrityksen kokonaisedun mukaisesti
  • Epätarkoituksenmukaisesti asetetut tavoitteet voivat heikentää työntekijöiden motivaatiota
  • Bonusjärjestelmä voi kannustaa budjetoijia leipomaan tavoitteisiinsa pelivaraa. Tällöin suunnitelman käyttökelpoisuus ohjausvälineenä on vaarassa heiketä
  • Budjetin päivittäminen kesken seurantakauden voi vaikuttaa olennaisesti bonuslaskentaan. Tämä tulee huomioida etukäteen ja käytettävä menettely tulee myös kommunikoida oikein
  • Käytettävien mittarien tulee olla sellaisia, joiden toteutumiseen palkkiojärjestelmän piirissä olevat henkilöt voivat vaikuttaa. Mitä korkeammassa asemassa henkilö on, sitä enemmän hän voi vaikuttaa tuloksen muodostumiseen

 

  1. Kuinka tiukalle kukkaron nyörit vedetään suunnittelussa?

Tavoiteasetanta vaikuttaa henkilöstön motivaatioon. Kovin helpoiksi koetut tavoitteet eivät kannusta yrittämään kovemmin. Ylipääsemättömän korkealle asetetut tavoitteet voivat puolestaan olla lamaannuttavia. Ihanteellinen tavoitetaso on sellainen, jonka saavuttaminen edellyttää työntekijän ponnistelevan hieman enemmän kuin minimitaso edellyttää.

 

Tässä kirjoituksessa tarkasteltiin yritysten suunnittelujärjestelmän valintaa. Valinnan helpottamiseksi esiteltiin suunnittelun tavallisimpia käyttötarkoituksia ja mallintamisen peruslinjauksia. Kuvattujen käyttötapojen lisäksi suunnittelujärjestelmä voi olla avuksi myös koulutuksessa tai kun henkilöstö halutaan ottaa tiiviimmin mukaan päätöksentekoon. Suunnittelun moninaisista tavoitteista johtuen on selvää, että yhtä oikeaa tapaa suunnitella ei ole olemassa. Tärkeintä on ymmärtää yrityksen ominaispiirteet ja toteuttaa näihin parhaiten sopiva suunnittelujärjestelmä. Se oikea voi löytyä valmiista pakettiratkaisusta tai ehkä sittenkin omaan tarpeeseen täsmätoteutetusta mallista. Osuipa valintasi sitten jompaankumpaan ääripäähän tai näiden välille, me Bilotilla olemme valmiit auttamaan sinua projektisi kaikissa vaiheissa.

 

Bloggaaja Sami Järvinen työskentelee Bilotilla senior konsulttina, hänellä on 15-vuoden kokemus taloushallinnon – erityisesti konsolidoinnin ja suunnittelun konsultoinnista.


30.10.2014 / Tuomo Tähtinen

SAP:n nykyinen linjaus liiketoimintasovellusten käyttökokemuksen uudistamisesta vaikuttaa hyvin selkeältä. Fiori näyttää suuntaa kaikkien uusien SAP-ratkaisujen (myös Cloud-ratkaisujen) käyttökokemukselle ja SAPUI5 on jatkossa keskeisin käyttöliittymäteknologia. SAP Fiori launchpad –aloitusnäkymä on tulevaisuudessa tärkein kirjautumispaikka SAP-sovelluksiin. SAP Portalin ja SAP GUI:n rooli pienenee vähitellen. Fiorin lisäksi olemassa olevien, SAP GUI:n kautta käytettävien toimintojen tehokkuutta ja käyttökokemusta voidaan parantaa nopeasti Screen Personas –työkalun avulla. Järjestelmien käytettävyyden parantaminen tuo monia merkittäviä liiketoimintahyötyjä, joista ilmeisimmät ovat työn tuottavuuden kasvu, käyttäjätyytyväisyyden paraneminen, virheiden väheneminen ja säästöt koulutuskustannuksissa.

Mitä Fiori ja SAPUI5 sitten tarkoittavat käytännössä? Fiori on suuri joukko SAP:n tarjoamia, helposti käyttöönotettavia HTML5-valmissovelluksia, jotka parantavat SAP:n käytettävyyttä huomattavasti ja mahdollistavat SAP-järjestelmien käytön laitteesta ja paikasta riippumatta. Nämä valmisssovellukset perustuvat SAP:n vakiotoiminnallisuuteen. Fiori-sovelluksissa on kolme pääluokkaa: transactional app –sovellukset on tarkoitettu tapahtumien kirjaukseen SAP-järjestelmään, fact sheet –sovellukset järjestelmässä olevien tietojen katseluun ja analytical app –sovellukset tietojen analysointiin.

Fiori-sovellusten käyttöliittymät on toteutettu SAPUI5:lla. SAPUI5 on SAP:in kehittämä –käyttöliittymäkirjasto, joka tarjoaa paljon valmiita komponentteja käyttöliittymäkehitykseen. Fiori-sovellukset ovat yhteydessä SAP-taustajärjestelmiin SAP Gatewayn kautta. Fiori vaatii SAP:n uusimmat Enhancement Package –versiot ja osassa sovelluksista vaatimuksena on myös HANA. Fiori-sovelluksia voi laajentaa ja muokata SAP HANA Cloud Platform –ympäristössä pyörivällä selainpohjaisella Web IDE –kehitystyökalulla (aikaisemmin River RDE). Samalla työkalulla voi kehittää myös kokonaan uusia SAPUI5-sovelluksia.

Fiori-valmissovellukset ja SAPUI5:lla yrityksen tarpeisiin rakennetut kokonaan uudet sovellukset tarjoavat samanlaisen käyttökokemuksen ja niitä voidaan käyttää rinnakkain. Fiori launchpad -aloitusnäkymän kautta voi avata Fiori-valmissovellusten lisäksi esim. yrityksen omia SAPUI5-sovelluksia, Screen Personas –sovelluksia tai webGUI –transaktioita. Fiori launchpad on roolipohjainen, personoitu ja reaaliaikainen, joten siinä näkyvät vain käyttäjän kannalta oleelliset tiedot ja sovellukset.

Milloin kannattaa valita Fiori ja milloin tehdä räätälöity sovellus SAPUI5:lla tai jollain muulla teknogialla? Fiori–valmissovellukset ovat toimiva vaihtoehto, jos ne sopivat käyttötapaukseen riittävän hyvin ja järjestelmäympäristö mahdollistaa niiden käytön. Jos yrityksellä ei ole vielä Gateway asennettuna tai SAP-järjestelmän Enhancement Package –versiot eivät salli Fiori-sovellusten käyttöä, järjestelmän käytettävyyttä on silti mahdollista parantaa uusien SAPUI5-sovellusten avulla, jotka voidaan tässä tapauksessa toteuttaa olemassa olevaan SAP-ympäristöön esim. Neptune Application Designer -kehitystyökalulla. Jos taas tietyn käyttäjäryhmän kaikki toiminnot on keskitetty SharePointissa olevalle työpöydälle, myös uusien SAP-sovellusten käyttöliittymät voi olla perusteltua toteuttaa SharePointiin esim. AngularJS:llä.

Loppujen lopuksi teknologia ei itsessään ole ratkaiseva asia, vaan se, kuinka hyvin liiketoiminnalliset tavoitteet saavutetaan uuden ratkaisun avulla. Lisäksi päätöksenteossa on huomioitava kokonaiskustannukset ratkaisun elinkaaren ajalta: palvelimet, asennukset, lisenssit, sovelluskehitys, järjestelmien päivitykset ja ylläpito. Fiori ja SAPUI5 tarjoavat joka tapauksessa erinomaiset edellytykset SAP-järjestelmien käyttökokemuksen ja liiketoimintaprosessien merkittävälle parantamiselle.


30.10.2014 / Guest Writer

Voisi tämä helpompaakin olla Budjetin laatiminen kuuluu tehtäviin, jonka vain harvat kokevat miellyttävänä. Moni budjetin laadintaan osallistuva pitää koko harjoitusta parhaimmillaankin hyödyttömänä. Yleensä tyytymättömyys johtuu työläästä prosessista tai kankeista välineistä. Tämän vuoksi yrityksissä mietitään jatkuvasti, miten suunnittelua voitaisiin kehittää. Etenkin suunnitteluun kuluvaa aikaa haluttaisiin lyhentää. Samalla yhä useammat yritykset pyrkivät siirtymään jähmeästä vuosibudjetoinnista kohti joustavampaa suunnittelua.

Valinnan vaikeus Uutta suunnitteluratkaisua miettiessä vastaan tulee suorainen runsaudenpula. Jo alkupaloja valitessa iskee ähky. Tarjolla on sen seitsemää sorttia rullaavaa suunnittelua, ajuripohjaista suunnittelua, top-down ja bottom-up suunnittelua. Jälkiruoaksi voi halutessaan vielä tilata simulaatioita, skenaarioita ja strategista suunnittelua. Valintaa ei helpota se, että uudistamiseen liittyy usein ohjelmatoimittajien vertailu. Miten näiden joukosta löytää sen oikean?

Vanha konsti vai pussillinen uusia? Yksi koeteltu tapa on oppia muiden kokemuksista. Viidentoista konsultointivuoden aikana olen auttanut lukuisia yrityksiä näiden suunnittelu- ja konsolidointihankkeissa. Tänä aikana asiakkaiden yleisimmin esittämä kysymys on kuulunut: ”Miten muut ovat tehneet saman asian?” Tämä onkin erittäin hyvä kysymys. Koeteltujen menettelyiden soveltaminen alentaa kustannuksia ja pienentää riskejä. Toisten kokemuksista oppiminen voidaan viedä askelta pidemmälle, kun hankitaan valmiiksi paketoitu ratkaisu. Kireässä taloustilanteessa yritysten kustannustietoisuus on selvästi lisääntynyt. Yhä useammin talousjohto haluaakin räätälöinnin sijasta selkeitä, valmiiksi tuotteistettuja ratkaisuja.

Tavoite selväksi Eri yritysten kohtaamilla haasteilla on paljon yhtäläisyyksiä, mutta jokaisen toimintaympäristö on ainutlaatuinen. Sama koskee yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia, jotka määräävät sen menestymisen markkinoilla. Suunnitteluhankkeen keskeisin valinta ei liity ohjelmatoimittajaan eikä projektimenetelmään. Suunnittelujärjestelmää kehitettäessä tulisi ennen kaikkea miettiä, mitä tarkoitusta varten suunnittelu tehdään. Tärkeintä on pitää kirkkaana mielessä johdon näkemys siitä strategisesta päämäärästä, jota suunnittelun on tarkoitus tukea.

Tunne itsesi Muiden kokemuksista ammentaminen ja valmiiden pakettiratkaisujen vertailu on siis paikallaan, kunhan ei unohdeta soveltuvuusarvioinnin tekemistä. Yritysten ansaintalogiikka ja johtamisjärjestelmä vaihtelevat toimialasta ja kilpailutilanteesta riippuen. Tästä johtuen ei ole olemassa yhtä ”parasta käytäntöä”, joka sellaisenaan soveltuisi kaikkien käyttöön. Omaan tilanteeseen sopivan suunnittelumallin valinta helpottuu, kun lukuisat vaihtoehdot jaetaan selkeisiin ryhmiin. Luokittelu helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Samalla havaitaan, että eri menetelmät eivät ole toisensa poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä.

Jako kahteen Karkeasti ottaen suunnittelumallin pääpaino on joko seurannassa tai tulevan toiminnan ohjaamisessa. Ensimmäisenä kannattaakin miettiä, mikä on suunnittelujärjestelmän pääasiallinen käyttötarkoitus. Esimerkiksi suuria pääomainvestointeja vaativan energialaitoksen kulujenhallinnassa voidaan käyttää perinteistä vuosibudjetointia. Vakiintuneessa ympäristössä kustannusten tarkalla arvioinnilla ja toteumaseurannalla varmistetaan, että toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi myönnettyjä resursseja ei ylitetä. Sama malli ei sovellu nopeasti muuttuvassa ympäristössä toimivan start-up- yrityksen ohjaamiseen. Hektisessä kilpailukentässä yrityksen tulee voida reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja avautuviin mahdollisuuksiin. Rullaava maksuvalmiuden ennustaminen soveltuu tällaiseen toimintaympäristöön paremmin kuin kiinteä kulubudjetti.

Kirjoituksen seuraavassa osassa poraudutaan tarkemmin suunnittelumallin valintaan. Tarkastelemme siinä tavallisimpia kysymyksiä, joita yritysjohto käyttää valintatehtävän apuna.

 

Bloggaaja Sami Järvinen työskentelee Bilotilla senior konsulttina, hänellä on 15-vuoden kokemus taloushallinnon – erityisesti konsolidoinnin ja suunnittelun konsultoinnista.


30.10.2014 / Guest Writer

Laadin eilen tarjousta asiakkaalle verkkokaupan ratkaisusta ja mieleeni tuli aiemmat opit siitä, että kuinka tulisi, tai voisi, hoitaa hyvin tarjouspyyntöprosessin. Kaikki varmaankin jo tietävät miten tarjous tehdään, mutta jos yhtään epäröit, niin haluan tarjota sinulle ainakin seuraavat sudenkuopat kierrettäväksi, jotka eivät kylläkään liity eilen jätettyyn tarjoukseen.

1. Kysy kysymyksiä toimittajilta, joita et voi verrata keskenään

2. Jätä koko tarjouspyyntöprosessi hankintaosastolle

3. Kutsu mahdollisimman paljon (= liikaa) toimittajia osallistumaan

4. Unohda ihmis-muuttaja ja vertaa ainoastaan kylmiä faktoja

5. Älä laadi budjettia ennen tarjouspyyntöä

6. Älä osallista kaikkia sidosryhmiä

7. Yritä olla liian puolueeton

8. Katso lyhyellä aikavälillä eteenpäin

9. Asettele kysymykset niin, että toimittaja voi pyörittää tai muunnella niitä

10. Älä ole huolellinen

Kertauksena – älä tee näin!

Ja jos haluat oikeasti onnistua verkkokaupan hankinnassa, ota yhteyttä!


29.10.2014 / Mika Tanner

“It is easier to talk about growth than actually grow” says Aaro Cantell, chairman of Kasvuryhmä initiative (Growth Group) and chairman of the board and owner of Normet Group. The nucleus of the Kasvuryhmä is a selection of growth companies and entrepreneurs who (with the support of e.g. The Federation of Finnish Technology industries, Sitra and TeamFinland) organized a kick-off yesterday and I have to admit, that it seems like a sincere attempt to walk the talk.

The timing for stepping up to the plate is probably excellent. There are faint signs of emerging hope in the market. Not all companies are struggling anymore and survival is no longer the buzz-word, growth is back in our vocabulary. The kick-off was a string of presentations by a selection of the core group, all of them prominent growth companies in their respective industries. Their leaders are icons of entrepreneurism, their stories should not be left untold, they are a source of encouragement and they are living examples of how shooting for stars can pay off. And what is best, they are attempting to inject their experiences to the next generation of growth companies – with the noble intent of again lifting Finland’s business off its knees.

It shouldn’t surprise anyone that when these 15 companies each summarize their 3-4 key learning points, there is a lot of trial-and-failure, lessons-learned, luck and experience condensed into an essence which the rest of us can benefit from. All of the points were relevant even if a large number of them I would categorize as no-brainers or baseline pre-requisites which I relate to but consider them perhaps too obvious. The top 5 which resonated best in my frame of mind are summarized below.

Come up with an inspiring story, a vision and key targets (Ensto). Good stories tend to spread even if not as fast as bad news. Inspiring stories build brands and bring life to business. They generate excitement and give meaning and purpose.Just like a compelling vision, which should be easy to articulate, unique and memorable. Just like JFK’s famous ‘Man on the Moon’ speech, a classic example.

Launch and learn (3 Step IT). Contemporary R&D is about creating the minimum-viable product, fast-launching and iterating cycles of improvement to fast-track oneself across the finish-line. Rather build a process which captures feedback and revises earlier releases of the product than cement yourself into rigid and long development projects. In today’s business environment, speed is everything.

Be the game changer of your industry (Kemppi). Easier said than done, but I see this as an attitude. Be disruptive and seek strategies and solutions from outside of the box. Changing the game means you lead and others follow.

The faster the speed, the tighter the focus (Ledil). Just like in downhill skiing, as speed picks up, you need to tuck in, avoid any activity which is not directly supporting your primary objective. An aerodynamic business has no bulges, it is streamlined and there is little turbulence.

Make a revolutionary promise (UPM Raflatac). This is symmetric to inspiring story-telling and a compelling vision. When a promise is almost hard to believe, although it might be risky, it is intriguing, it represents uniqueness, it is tempting and more or less dares you to check it out.

It was interesting to hear what CEOs and chairmen of growth companies said about internationalization. The ruling was entirely in favour of going abroad – the domestic market is just too small and also many growth companies are extremely focused, which means the addressable local market is just too small. Sometimes even non-existing. Globalization in the digital age is also such a vast opportunity that growth ambitionists don’t even consider missing out from.

Sceptics might say the five key findings are anecdotal. That might be the case, but if you adjust them to your own context, you will probably find a suitable degree of applicability in each one. On the other hand, if you are genuinely ambitious and if you truly aspire to become something bigger, if you are shooting for the stars, you will say these five theses are merely a good start.

 


29.10.2014 / Päivi Iisakka

Työpaikkaliikunta on hyvä etu, pääsee urheilemaan, tutustumaan työkavereihin, luomaan tiimihenkeä ja pitämään hauskaa. Itse olin tällä kertaa hävinneessä joukkueessa, mutta samapa tuo, kivaa oli!

Kaikki halukkaat ja töiltään pääsevät bilotit pelaa tiistaisin säbää, eli salibandya, tai toisinaan enemmänkin sählyä muistuttavaa joukkuelajia. Pelin tempo taitavassa porukassa on nopea ja hiki virtaakin heti aloituksesta lähtien. On hienosti harkittuja hyökkäyskuvioita, tarkkoja syöttöjä, karvausta, joukkueen vuoksi loppuun asti uhrautumista ja taistelua sekä paljon tuuria ja sattumia. Kentältä kuuluu jatkuvasti kannustushuutoja, ja vaikka kilpailu on kovaa, myös vastustajaa tsempataan heidän onnistuessa.

Kuvassa eilisen työpaikkaliikkujat, lopputulos hyvällä työllä ansaittu 13-11.

säbä_tekstiin

 


29.10.2014 / Guest Writer

Content ja Commerce eli sisältömarkkinoinnin ja kaupan yhdistäminen on ollut ja on kuuma puheenaihe digitaalisessa maailmassa. Sitä pidetään vuoden 2015 yhtenä suurimmista trendeistä – toisaalta Forrester nosti asian jo pinnalle vuonna 2013 raportissaan. Erityisesti Forrester toi esille, että yritykset jotka haluavat kertoa tarinansa yhtenäisellä käyttökokemuksella täytyy integroida sisällönhallinta ja kauppa.

Vietimme juuri Forresterin raportin vuosipäivää, eikä maailma ole vieläkään muuttunut – miksi? Näen tähän kaksi syytä.

Ensimmäiseen löytyy tänään markkinoilta johtava ratkaisu: SAP’s hybris. Kuten Gartner tuoreimmassa raportissaan toteaa.  Gartnerin mukaan: SAP’s hybris is a Leader in the 2014 Magic Quadrant due to its broad and robust digital commerce platform, global presence, and customers in a wide range of vertical industries, as well as its ability to support B2B and B2C business models.

Miltä sinusta tuntuisi toimia maailmassa, jossa voisit tuottaa sisältöä ja hallita kauppaa yhdestä luukusta? Samalla periaatteella kuin sinä (toivottavasti) haluat tarjota palveluitasi asiakkaillesi, mikset itse ansaitsisi samaa, kun se kerran on mahdollista.

ciovscmo-620x354

Toinen ja merkittävämpi syy on se, että markkinoinnin ja tekniikan välinen kuilu on edelleen olemassa. CIO ei auta CMO:ta – kehittäjä ei tue kirjoittajaa. Molemmat puolet ummistavat silmänsä ja pahimmassa tapauksessa syyttävät toisiaan kun ei tullutkaan timanttia.

Sisältö on edelleen kuningas. Pelkästään hyvä sisältö ei kuitenkaan enää riitä. Parhaiden kirjoittajien täytyy myös ymmärtää interaktioiden suunnittelua, responsiivista sisältöä ja erillaisten näyttöjen dimensioita.

Et voi menestyä yksin. Miksei tehtäisi tätä yhdessä?


28.10.2014 / Guest Writer

Yritin tänään ostaa kauan kaipaamaani jalustaa kameralle. Harmikseni tavoittelemani verkkokauppa ei ollut saatavilla, eikä minulla ollut mahdollisuutta taikka halua lähteä kivijalkaan. No sain hankittua tarvitsemani toisaalta ja se toimitetaan minulle kotiin – homma hyvä. Jäin kuitenkin pohtimaan, että miksi näin? Miksi tuottaa pettymys asiakkaalle, joka oli jo tehnyt ostopäätöksen? Syy miksi asia kirvoitti minua on se, että tiedän kuinka helposti tämän olisi voinut hoitaa toisinkin. Tässä muutama vaihtoehto miten tämä olisi voitu hoitaa – ihan vastaisuuden varalle.

– Ensimmäinen vaihtoehto olisi ollut hyödyntää ympäristöä, joka tukee julkaisua, sekä muutosten jalkautusta pala kerrallaan, kuten kuvassa alla:

Capture1

– Toinen vaihtoehto olisi ollut hankkia alunperin ratkaisuksi kauppa, joka pyörii ja juoksee taustajärjestelmistä ja päivityksistä huolimatta 24/7.

Näihin meiltä Bilotilta löytyy ratkaisuja.

Jos nämä vaihtoehdot eivät olisi mahdollisia, niin päivitykset ja katkot voi aina hoitaa myös esimerkiksi yöaikaan (vanhan hyvän käytännön mukaan), jolloin liikenne olisi odotettavasti hiljaisempaa. Toki täytyy sanoa, että jos katko kaupassa on pakko tehdä, niin se on sitten pakko tehdä. Tämä ei kuitenkaan ole parasta mahdollista asiakaskokemusta.

Parhaaseen mahdolliseen asiakaskokemukseen vaaditaan myös parhaat mahdolliset ratkaisut ja prosessit!