30.12.2014 / Mika Tanner

2014 is almost a wrap, there is one single business day left and then all eyes are on 2015. It is high-season for revisiting and highlighting recent past achievements but also for submitting forecasts and making predictions. Some have made a lucrative business out of predictions and in the IT industry there are a couple of crystal-balls which are regarded as authorities such as Gartner, Forrester, IDC, RedMonk et.al.

With regards to predicting the future, there are probably hundreds, if not thousands of bloggers who all take a stab at listing their Top X trends, hot-topics and predictions. It would be interesting to validate these predictions in hindsight to see who was most accurate. Especially those who sell their predictions should be analyzed to rank them by precision. This is of course impossible as predictions are typically not measurable or accurately time-bound and they are intentionally blurred of metrics. Predictions are the building blocks of hype. Making predictions is easy, but making substantiated ones is not. Social, Mobile, Analytics & Cloud a.k.a. SMAC is probably the most seen hype-term in 2014 – what will be the 2015 SMAC which is on everyone’s lips?

There are also countless forecasts out there. Compared to predictions, forecasts are typically quantified estimates of market-share, market-growth, change in volume, adoption rates, erosion rates etc. of software, solutions, platforms, technology etc. At best, forecasts can be meaningful and even useful for macro-level planning and validate one’s own perception of how the future will unfold and develop.

So if I kick-off with this critique, why do I still find predictions interesting? Some of them are reassuring and confirm my own views and are insightful. It is also good to see what the “big boys” (e.g. IDC and Gartner) say – and these will surely be the words on the street of many of our customers. When you leaf through more than a few of these lists and de-hype them, remove excessive buzz and put them in your own context, they might start to become meaningful. One of the main issues, especially with the global predictions is that they are often low-volume early signs and adoption maturity varies by industry and market.

What do I regard as my contextual list of 2015 predictions? My context is (for the sake of simplicity) the SAP centered enterprise application market in the Nordic Countries and my mission is to be transmission between hype and reality – I need to plan my business formula so that I am ahead of the game but still run a healthy business. My top 4 would be:

  1. The commerce-driven enterprise application framework drives digital transformation (Bilot Blog Library) – In the broadest sense of it, commerce-driven solutions are rich digital business platforms with a strong accent on customer engagement. These will start to transform the enterprise application market and redefine the value-proposition of IT. Our definition of it is enabling and empowering Digital Business Solutions with embedded (predictive) analytics, smart MDM, advanced UX, collaboration and comprehensive integration – for everyone, everywhere and anywhere. In practice, a commerce-driven enterprise application framework is the platform for digital transformation. It is all about disruptiveness, customer-centricity and innovation.
  2. Practical Big Data begins to bloom (Bilot Blog Library) – Big Data has soon to have been de-hyped and dubbed as Practical Big Data and also it has been fully digested by early adopters – the practical implications can now be seen by the naked eye. We now know what the fuss is about and after the first successful proven use cases behind us, we believe that the market will mature extensively in 2015. One interesting variance in practical big data is IoT, which will also take a practical appearance and with the help of meaningful use-cases, become main-stream in 2015.
  3. Cloud-enabled business applications become the new normal (Bilot Blog Library) – Cloud itself is already a commodity, but cloud-native, enterprise-grade business applications have only recently appeared on the horizon. The threshold for broader market adoption is not a technical one – it is about attitude, about different buying patterns even about policies. The opportunities are almost limitless, the technology is largely proven, the availability of solutions is rapidly increasing and adoption rates will accelerate exponentially in 2015. Cloud is also a business-platform for globally channeled business applications. Mass-customized business solutions easily have a global reach with cloud. This transforms the value-creation paradigm of the entire eco-system of software developers and systems integrators. 2015 will show a renaissance of new white-label SaaS solutions, OEM solutions and partner-developed enhancements which use the building blocks of standard software and take them to a completely new level of richness.
  4. SAP HANA reaches cruising altitude (Bilot Blog Library) – SAP HANA is already a household name and the common rhetoric is taking shape. The full potential has yet to be harnessed and especially building business applications in HANA Enterprise Cloud and starting to transform this revolutionary technology into competitive advantage is just up to the customers internalizing its capabilities. The eruption started in 2014 and will continue in 2015. Reducing complexity is high on the trend-agenda. SAP HANA is the foundation for S-Innovation where HANA-based applications e.g. SimpleFinance will rapidly unfold the roadmap for SimpleSAP.

So now I can also be accused making (empty) predictions for 2015. I just couldn’t resist the temptation. On the other hand, it comes a good exercise to calibrate your own predictions against others’, just to see what happens to global predictions when you localized them to your own business environment.

It will be interesting to revisit these predictions in 12 months’ time to see if they were at all in line with what eventually took place. And if I am proven wrong, it was just because I was just way ahead of my time :-).

29.12.2014 / Guest Writer

As I stated in my previous blog, SAP HANA Cloud Platform (HCP) is the successful way for simplified & innovative Business solutions. In SAP TechEd && d-code Berlin 2014 Keynote, Bernd Leukert, member of the Executive Board, SAP Products & Innovation, launched the S-Innovation rocket to drive the simplicity by standing on Hana cloud Platform. SAP CEO, Bill McDermott, has posted a Roadmap for Simple, Simple SAP.


If we look towards next year with best take-away from 2014, simplification, disruptive innovation via HCP should stand ahead. The essence of simplification & innovation in complex Business process possible only because of SAP’s seamless integration strategies which overcome all the boundaries of firewall, on-premises layers, cloud, Vendor systems etc. At end of 2014, I can see two main pillars of SAP integration, HANA Cloud Integration (HCI) and SAP PO (Process Orchestration). HCI, integration-as-service, provides integration across cloud and on-premises applications, one of the solid contenders to support PAAS (Platform-As-A-Service). SAP PO, software-as-service, gives stable & secure solution for complex business scenarios. SAP PO has strong history of XI 3.0 (eXchange Infrastructure)–PI 7.0, 7.1, 7.3 (Process Integration).


In my opinion, these middleware contenders may not be the best of the breed in generic integration world, but have strong footprints in SAP world. At same time, Gartner’s first ever Enterprise Integration Platform-as-a-service (iPAAS) Magic Quadrant positions SAP’s first release of HANA Cloud Integration Platform in the visionaries quadrant. (Overall SAP is in Leader Quadrant) Ref (Gartner Magic Quadrant for Enterprise Integration Platform as a Service, Massimo Pezzini, Yefim V. Natis, Paolo Malinverno, Kimihiko Iijima, Jess Thompson, Eric Thoo, January, 2014). Throughout the year 2014, SAP made this iPAAS available for customers and partners to focus on on-demand, on-premises to cloud integration scenarios. For New Year-2015, SAP has two strategic lines in integration; SAP PO (Process Orchestration) and HCI (Hana Cloud Integration) – on-premises Vs Cloud.


I believe, the below main 4 pillars of Integration framework would help us to clear some dark clouds over HCI & PO.


Process integration: One of the main pillar of Integration Framework who ensures the Seamless process integration in business processes. He is the backbone of successful business flow.

The undisputed champion, SAP PO provides seamless integration for A2A, B2B scenarios, mobile, Odata services and many more. It also provides BPM & BRF+ tools to orchestrate the complex Business process and establish flawless integration. In PO, the development of Integration content includes, Build à Configure integration flows in Eclipse IDE à Set landscape based configurations à Save iFlows as user-defined templates and then deploy. This way PO not only supports secure integration with on-premises systems/applications but also On-cloud applications.

The HCI is still new in the ring, although its favorable for real-time & batch process integration with pre-packaged content provided by SAP. SAP HCI provides a set of tools and applications that allows end-to-end design, build, deploy and publishing for the Business scenarios on finger tips. We simply need to browse through the ready-to-eat integration packets (flows), download the packet & value mapping, if required. Tune it as per the customer specific scenarios, redeploy and just start using the integrated processes in real-life. HCI has provided plug-ins for standard eclipse as well as UI5 based Integration Designer to easily enhance these pre-packaged contents as per the actual business needs.


Data Integration: Data integration strategy defines the back and forth data synchronization, transformation, quality processing against the required frequency & volume. This transition may need the travel path across the firewalls.

SAP PO has the capability to handle the transformation of large volume of data across the landscape. It also supports OData services using OData Adapter through PI Connectivity Add-on 1.0 SP01.

HCI ensures the free flow of information (even huge volume data) between diversified applications (cloud /on-premises) and overcomes the challenges of different semantics, structures, cleansing of dirty data, i.e. Extract – Transform –Load (ETL). Yes, SAP has provided “HCI for data service (with OData adapter)” as an answer for data extraction across On-premise to Cloud, vice-versa.


Platform Integration: SAP PO is a single tenant on-premises solution. All the standard contents provided by SAP are hosted, configured, managed and monitored by Customers. This way Customers have more control over the data and the business processes. Well if all the major Business systems are on-premises then SAP PO is good choice instead of taking a long-turn from clouds. If you subscribe some On-demand applications on cloud these can be integrated easily with SAP PO.

Now-a-days, many customers are looking for cost reduction. Managing own hosted infrastructure, regular support (mostly 24 X 7), downtime activities, upgrade activities, freezing period etc. are a heavy burden on the annual budget.

In this situation, SAP HCI would be one of the better options. Ideally SAP Cloud servers are hosted by SAP and based on a multi tenancy with regular upgrades. It has near to zero down time. Although the On-premises systems are under the umbrella of firewall in the premises and still handled in the traditional way with down time, manual upgrades, patches etc. It uses SAP Data Services Agent, HTTPS and RFC connections. So even if the On-premises systems are down, the cloud solutions won’t have a major impact. HCI will allow the one side integration on cloud, will hold the messages in failed status and will send to target local systems, once up & running. So with Integration on HANA Cloud Platform, the TCO would be in control.

HCI offers an open adapter SDK that partners and customers can use to build specialized connectivity. Since, SAP HCI is developed on top of Apache Camel.


Identity & Security Integration: Security and governance plays vital role in integration world. SAP PO is on-premises system and completely controlled by customer.

If someone else is running customer computers and software, then there is a need for strategies to stay secure. It doesn’t mean that HCI is not secured. In HCI, security on authorization level is maintained with SSL(X.509 Certificates), same as PO. SAP HCI enables single-sign on, support principal propagation using SAP Assertion tickets to allow end uses to propagate with the message flow and maintains the ownership across cloud to on-premises transactions.

The security policies can be effective based on how much control you have in the complete architecture – the more you own, the more you control.


In Nutshell, for coming year 2015, SAP PO & HCI can firmly stand as convergence of SAP Hybrid World. SAP has provided these 2 integration players without any possibility to replace each other in near future. Although there are pros & cons of each player, for e.g. HCI gives lower TCO, but still some hesitance towards security aspects on cloud and PO is the proven platform for complex scenarios but then you have to pay some extra for the maintenance J. The strategic decision of SAP integration with either cloud i.e. HCI or on-premises i.e. PO is solely based on architectural assessment and the specific customer needs, objectives. Also, HCI needs some time to unleash the complete strength and expose the limitations, if any.

I’m sure, we foresee both the SAP integration choices available in 2015, instead of taking over either of the integration solutions. That’s all needed for Business integration to step on future via SAP Integration alternatives.

Wish you Happy New Year with HCI & PO as the best choices in SAP Integration!


Blogger Swarup, a Solution Architect in Bilot, has been working in SAP world for more than 10 years. He has experience on Pre-sales, project management, architectural solutions, integration, and application development. Swarup is extensively working on integration, HANA, Cloud, CRM & mobility solutions.

23.12.2014 / Janne Vihervuori

Viime aikoina on kirjoitettu ja kerrottu todella monta ajatusta ja ideaa millä keinoilla – lähinnä hallinnollisilla ja poliittisilla – saisimme taloutemme taas kasvuun. Ajattelin itsekin mainita muutamista moisista, mutta koska toimitusjohtajamme Mika oikeastaan tyhjensi pajatson sen osalta, tyydyn toteamaan kuinka HS:n Nyt-liitteen reportaasi linjaa kuluvan vuoden “p**kimmaksi vuodeksi ikinä“. Voisin jatkaa tästä aiheesta vain, että vuosi 2014 tultaneen muistamaan aikakirjoissa tuskaisen alavireisenä ja peruuttamattoman murroksen alkupäässä olevana vuotena.


Stockmannin kohtalo puhuttaa monia ja sen pelastamisen yrittämiseksi on oltu poikkeuksellisen aktiivisia. En tiedä onko Stockmannia heilutellut eritysesti mikään tietty murros, mutta digitaalisuuden nopea nousu on varmaankin yhtenä kollektiivisena syynä. Yksi globaalisti mielenkiintoisimmista teknologian ja liiketoiminnan murroksista kiteytyy 30-vuotiaan Elizabeth Holmesin Theranos-yhtiöön, josta Hesarikin kirjoitti tuoreessa pääkirjoituksessaan. Theranosilla on mahdollisuus mullistaa terveydenhoidon laboratoriotoiminta uudenlaisella ja yksinkertaisella verinäyte-innovaatiollaan: ei oteta putkilotolkulla (näyte per putkilo) verta ja tökitä neulalla, vaan otetaan muutaman pisaran verran verta sormenpäästä pienellä laitteella. Tämä laite asetetaan lukijaan, joka lähettää verinäytteen tiedot Theranosille. Yhdestä verinäytteestä saa otettua 30 eri testia ja tuloksien saaminen on paljon perinteistä laboratoriotestausta nopeampaa.

Jos Theranos onnistuu tuotteessaan ja valtaa markkinat, tarkoittaa se todennäköisesti radikaalia muutosta verinäytteiden ja laboratoriotoiminnan osalta: Theranos ja muut mahdolliset vastaavat palvelut tulevat korvaamaan lukuisat perinteiset toimijat siten, että yksi uuden mallin toimija korvaa monta perinteistä toimijaa – mahdollisesti eksponentiaalisen määrän. Nassim Taleb kirjoittaa monumentaalisessa kirjassaan Antifragile tämänlaisesta murroksesta, jossa perinteinen 80/20-ajattelu (Pareton periaate) liukuu kohti 99/1-tyyppistä mallia: harva tai muutama peluri hallitsee 99% markkinasta, esimerkiksi 99% nettiliikenteestä tulisi 1% nettisaittien kautta. Tämänkaltainen kilpailuasetelma on raakaa peliä ja tuottaa yhteiskunnallisesti ainakin ruutininomaisten töiden katoamista työmarkkinoilta, ellei sitten työpaikkojen ylipäänsä ns. teknisen työttömyyden myötä.


SAP Finnish User Group ry (FINUG) on ottanut härkää sarvista ja perustanut teknologiamurros-työryhmän. Työryhmän on kerääntynyt vasta kaksi kertaa ja työryhmän kirkkain fokus on vielä muodostumassa, mutta näiden kahden tapaamisen perusteella Suomen SAP-yhteisö voi odottaa avointa, laaja-alaista ja tulevaisuuteen suuntaavaa mietintää murrokseen ja SAP-teknologioiden demystifiointiin liittyen. SAP Finugilla on toki ollut pitkään tekniikka/teknologiaryhmä, mutta teknologiamurros-ryhmän toiminta ei tule olemaan sen kanssa päällekkäistä. Teknologiamurros-ryhmässä on mielestäni aivan uudenlaista avoimuuden ja jakamisen henkeä – sharing is caring!

Keskustelimme Finugin teknologiamurroksen ryhmässä molemmilla kerroilla paljon siitä miten uudet tekniset asiat tulisi esittää ja pääsimme myös perinteisen teknisten asioiden esittämisen “bisneksen kielellä” -toteamuksen ääreen. Omasta mielestäni teknologisia edityksiä ei voi enää typistää bisneskielelle, koska teknologinen edistyminen ei enää etene tasaisen lineaarisesti, niin kuin on oikeastaan tapahtunut 90-luvulta lähtien “raaka” Internet mukaanlukien, vaan harppauksin. Teknologiamurros-ryhmän toisessa tapaamisessamme saavutimmekin konklusiivisen välietapin, jonka ryhmän koollekutsuja Jari Varjo piirsi fläpille ja – tietenkin – twiittasi: murros koostuu sekä teknologiasta että liiketoiminnasta, ei vain toisesta!

Tehokkuus ja virtaava vesi

Koodareiden osalta on olemassa sanonta jonka mukaan erinomainen koodari saattaa olla kymmeniä, ellei jopa satoja, kertoja tuotteliaampi ja tehokkaampi kuin aivan perustason tekijä. Olen samaa mieltä tästä, mutta toimiiko vastaava analogia koko liiketoiminnan ja teknologian murroksen osalta eikä pelkästään rajatun kehitysalueen sisällä? Kuinka arvokas tai tehokas on henkilö joka kykenee tuottamaan eksponentiaalista etua murroksessa yhdistämällä liiketoiminnan ja teknologian? Vaikkapa niin kuin tämä Theranosin Elizabeth Holmes – tai Elon Musk? Sanoisin, että vähintään painonsa arvoinen kullassa tai platinassa.

Bruce Oreck kannusti alkukuusta suomalaisia pois synkkyydestä ja “ruikuttamisesta” viiden kohdan parannuslistallaan. Hän mainitsi myös erittäin kuvaavan esimerkin sijoituksista verrattuna virtaavaan veteen: “Raha on kuin vesi. Se virtaa sinne, missä se kohtaa pienimmän vastuksen.” Virtaava vesi on oikein hyvä vertaus myös koko digitaalisuuden, avoimuuden, kompleksisuuden, vaihtelujen, nopeuden ja lopulta reaaliaikaisuuden murroksellemme. Vesi eli toiminta virtaa kirjaimellisesti pienimmän vastuksen mukaan, välimiehet tippuvat pois! Kääntäen: jos jokin on mahdollista, se tullaan keksimään ja toteuttamaan. 

Kohtaa ja käytä murros hyödyksesi!

En tiedä onko jossain päin maailmaa verikoe- ja laboratorioliiketoiminnalle murros-työryhmää, mutta jos olisi, niin kumpaakohan ryhmässä mietittäisiin:

  • miten turvata aiemmat taseessa olevat investoinnit – järjestelmät, osaaminen, fasiliteetit – jotka ovat johtaneet liiketoiminnan olemassaoleviin prosesseihin vai
  • miten hypätä mahdollisimman nopeasti muutoksen kelkkaan ja turvata liiketoiminnan eloonjäänti, erityisesti jos on oletettavaa että kilpaileva innovaatio on radikaalisti omaa parempi?

Yritykset tarvitsevat nyt kipeästi ymmärrystä ja ymmärryttäjiä, joilla kytketään teknologia ja liiketoiminta yhteen ja käytetään murros hyödyksi eikä jäädä sen armoille. Voisiko nyt olla aika uskaltaa oppia ulos vanhasta vielä hyvän tai edes vaihtelevan sään aikana? Uskaltaa luopua ja unohtaa riittävästi vanha? Niin kuin Albert Einstein sanoi: ongelmia ei voi ratkaista ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun ne loimme.

Hyvää joulua ja – toivottavasti – onnellista teknologiamurrosta vuonna 2015!


P.S.  Theranos-yhtiön innovaatio toteuttaa muuten juurikin samaa mistä Hasso Plattner, tämä nykyajan Galileo, julistaa SAP HANAn osalta: eräsiirrosta ja aggregoidusta tiedosta eroon pääsemistä. Kirjoitin tästä englanninkielisen blogin aiemmin syksyllä. Theranosin verinäyte tulee tutkituksi paljon perinteisiä eräsiirtomaisia keinoja nopeammin ja pieni määrä verta moneen näytteeseen ei tule aggregoiduksi samalla lailla kuin näyte per putkilo. Universaali resepti, siis!

22.12.2014 / Mika Tanner

I am often asked how many SAP experts I employ. If I don’t feel like elaborating on this, I simply answer “…roughly 100 directly and including sub-contractors and partners, probably closer to 200 – give or take”. By elaborating I mean discussing the deeper meaning of SAP expertise, or defining the discipline of speaking SAPanese. After all, what or who is an SAP expert?

By definition, an SAP expert is one who knows how to install, configure and customize SAP software, design, deploy and run SAP based software applications. But what is SAP software? In the early days (the 1970’s), SAP software was a modular RM system, dubbed R/1. In the 1980’s as SAP developed the next generation solution R/2, the programming language ABAP (Advanced Business Application Programming) was developed and in the late 1990s R/3 was launched, developed largely with ABAP programming. By 2001, practically all but very basic functions were written in ABAP.

When the SAP NetWeaver platform was released in 2004, it marked the start of a new era of SAP expertise. This was when Java was announced as the parallel primary programming language and it was also the time for one of the very first technology acquisitions made by SAP.

SAP NetWeaver was based on portal technology developed by Israeli Toptier Software. Although SAP-grown ABAP remained as an official programming language, the core ERP based development took a turn with Shai Agassi at the helm towards platform based development and ERP also went out of fashion – for almost a decade.

SAP grew almost organically the first 30 years and by 2002 it had acquired only a dozen-or-so companies. Until then, SAP expertize was regarded indigenous. It was mastering the R/3 modules, it was speaking ABAP, the center of gravity was in Walldorf and all “not-invented-here” -solutions were regarded inferior-by-design.

Since then the enterprise application market started to erupt. Oracle started the stampede already earlier and soon thenafter SAP also changed its growth strategy. Since 1991, SAP has acquired 59 companies. Some of them have been small complements and others large technology gulps like Toptier (400M$ -2001), BusinessObjects (6.8B$ – 2007), Sybase (5.8B$ – 2010), SuccessFactors (3.5B$ – 2011), Ariba (4.3B$ – 2012) and lastly Concur Technologies (8.3B$ – 2014).

In addition to dozens of new technologies and programming languages, also the whole enterprise application domain has changed and it has also migrated from on-premise to cloud. Programming and software development has been outsourced to a large extent and SAP no longer relies only on itself to come up with the coolest innovations.

Being an SAP expert nowadays or speaking SAPanese is no longer the same. On one hand, SAP is just an umbrella brand for a plethora of solutions and deploying the entire suite requires a super-wide range of varying expertise. Traditional SAP expertise can even be regarded as a fading minority. On the other hand, a lot of the business logic and business processes needed to execute front-end-based applications still reside in the “old SAP backend”. SAPanese is still needed in most cases even when we try to disguise SAP with consumer-grade user experience.

Even in SAPanese, there are new dialects and one must understand different contextual interpretations, hidden meanings even body language. But more importantly, the number of different and new languages has increased and to succeed on planet SAP, one needs to become fluently multi-lingual – just like in any business.

22.12.2014 / Jani Liimatta

Microsoftilta on tullut Public Preview-versio PowerBI Dashboard-versiosta. Valitettavasti ei vielä toimi Euroopassa. Chris Webb:in blogissa on hyvin kerrottu perusasiat – ja kommenteissa muutama hyvin validi juttu. Suunta on oikea, mutta valitettavasti takamatkaa visualisointien, joustavuuden ja muokattavuuden suhteen verrattuna esim. QlikView:iin on vielä jäljellä rutkasti. Uuden version hintoja ei ole vielä tiedossa. Nykyinen versiohan on Qlik:iin ja Tableau:hun verrattuna käyttötapauksesta riippuen puoli-ilmainen.

19.12.2014 / Mika Tanner

Taitaa olla aika harvassa ne yhtiöt, jotka uskaltavat ennustaa ensi vuodelle kasvua saati budjetoida kasvun varaan. Oma agendani kasvuyhtiössä on hiukan toisenlainen – haluan olla kasvu-uralla vaikka väkisin. Ei siksi, että se olisi joku kansalaisteko vaan siksi, että uskon siihen, että edelleen voimme kasvaa. Se vaan vaatii tavallista enemmän energiaa ja sinnikkyyttä – ja se on haaste, johon haluan voida vastata. On minua naiviksikin haukuttu, mutta vastahankoinen suhtautumiseni lamaa kohtaan ei johdu siitä, ettenkö olisi sisäistänyt globaalit, makro-ekonomiset, poliittiset, demografiset ja sosio-ekonomiset syyt siihen miksi talousennusteet ovat pitkässä juoksussa mitä ovat, mutta olen myös yhä enemmän vakuuttunut, että PK-sektorin potentiaalinen vaikutus kasvun käynnistäjäksi on todellinen. Samaan uskoo moni muukin ja alan vihdoin tuntea kansanliikettä muistuttavan, etäisen orastavan jyrinän. Retoriikka kovenee aste asteelta ja jyrähdyksiä kuulee yhä useammin, joskus aika mielenkiintoisiltakin tahoilta.

Olen pohjimmiltani realisti ja toki teen parhaani ollakseni vastuullinen yritysjohtajakin ilman hulluja riskejä, mutta pessimismiin en vaivu ja siksi etunoja on ihan kohtuullinen. Suomen Pankin tuorein BKT:n kasvuennuste vuosille 2015-2016 on pakkasella ja muiden pankkien ennusteet nekin aika masentavia. Inflaation ennustetaan olevan alle yhden ja Venäjä talous on romahtamisen partaalla. Raha halpenee edelleen. Bensakin. Sääkartoissa ei näy ydintalvea, mutta siltä kyllä tuntuu. Optimismiin ei oikein löydy kunnon perusteluja, mutta ilman toimia, tätä menoa tämä ennuste kyllä toteuttaa itsensä, Oidipuksen tapaan.

Olen tästä jonkin verran kirjoitellutkin (5.9, 19.9, 29.10) ja kiitän edelleen saamastani tuesta, palautteesta ja keskustelusta. En vain suostu tyytymään siihen, että ympäristö ei tarjoa aineksia rakentaa kasvua. Kysyn, että mitä pitää tehdä, jotta kasvaminen olisi mahdollista? Minulle soitti muuan ministeriön virkamies mennä viikolla sanoi minulle aikalailla suoraan, että ”nyt emme oikein tiedä mitä tehdä, joten soittelemme läpi yritysten päätöksentekijöitä ja kysymme neuvoa”. Samaan aikaan sekä pelottava että huojentava tilanne. Pelottava siksi, että ministeriötasolla kellutaan ja huojentavaa että nyt vihdoin haetaan kentältä vastauksia.

Sinusrytmin palauttamiseksi tarvitaan kunnon lataus ja vahvat lääkkeet päälle. Jotkut ovat jo näitäkin ehdottaneet, mutta pääosin ne ovat olleet hiukan ehkä turhan akateemisia harjoitteita. Yksi tuore aloite, joka vaikuttaa varsin lupaavalta on Kasvuryhmän tekemä. Siinä on hiukan ryhmäterapian makua, mutta kriittistä massaa, yhdessä oppimista ja jakamista on siinä määrin, että se voi johonkin johtaakin. Aloitteentekijöille siitä iso kiitos! Hyvää pöhinää syntyy start-up kentässäkin ja Slush-viikolla olikin taas uuden-alun tunnelmaa, joka tosin häipyi isosta kuvasta Messukeskuksen tyhjennyttyä. Ja päälle vielä spekulointia siitä, että Helsinki on Tukholman lailla liian kallis start-upeille.

Rakentavaa olisi kai ehdottaa jotain eikä vain valittaa. Ottamatta kantaa onko oman toimintaympäristön kautta tulevat lääkkeet ainoat oikeat, seuraavat ainakin suoraan vaikuttaisivat suoraan meidän kykyyn kasvaa, luoda lisää työpaikkoja ja auttaa polkaisemaan markkinaa uudelleen eloon.

  1. Työllistymistuen shokkinosto. Olemme tänä vuonna palkanneet melkein 30 uutta työntekijää ja osa heistä ovat olleet ”in-between-jobs”, osa YT-uhan alla ja osa luonnollisesti muutenkin liikekannalla. Työpaikat, joihin he ovat tulleet ovat olleet kuitenkin uusia, kasvumme luomia työpaikkoja, jotka olemme luoneet omalla investoinnilla. Olkaa hyvät.
  2. Kansainvälistymistuen shokkinosto. Suomen markkina ei kasva, joten meidän oma kasvumme on pitkälti markkinaosuuden kasvattamista – se on joltain toiselta pois. Jos haluamme todellista nettokasvua saada, meidän pitää pyrkiä hakemaan sitä ulkomaanmarkkinoilta. Tämä oli myös Kasvuryhmän aloiteryhmän konsensus. Vähemmän keskustakirjastoinvestointeja ja julkisen sektorin perälaudan tiivistäminen toisi jo sellaisen pääomaruiskeen viennin edistämiseksi, että sillä kasvua tavoittelevat yhtiöt saisivat hyvän startin.
  3. Tuotekehitysinvestointien shokkituki. Työ- ja elinkeinoministeriö julistaa yrittäjyyskulttuurin ja yritysilmaston kohentamisen nimeen. Kasvuyrityksille on tarjolla tukea ja rahoitusta TEKESin, ELYn, Finnveran ja Teollisuussijoituksen kautta ja Finpro palvelut ovat nyttemmin ilmeisesti muutteet osittain maksuttomiksi. Mekin olemme kasvuväylässä, mutta kehittämisen tarve on näissä olosuhteissa valtava, että tarjolla oleva rahoitus ei riitä kuin alkuun.
  4. Yritysverotuksen shokkikevennys. Uskaltaisimmeko kokeilla vaikka yritysverotuksen puolittamista määräajaksi. Sillä ehdolla tietenkin, että yritykselle syntynyt säästö ohjattaisiin kasvun rattaisiin, tuotekehitykseen ja kansainvälistymisinvestointeihin. Olisi ainakin mukava nähdä vääristelemätön simulointi mihin tämä johtaisi.

Oman toimialani kannalta todella hyvä listaus on muuten ICT2015 –ryhmän raportti, jossa oli ansiokkaasti lueteltu peräti 21 polkua kitkattomaan Suomeen. Onhan näitä lääkkeitä vaikka kuinka, mutta aina tuntuu olevan joku viisas torjumassa niitä sivuoireiden takia tai koska niitä väitetään plaseboiksi. Luulen, että nyt aika moni jo sietäisikin pientä vapinaa ja huimaustakin jos luvassa olisi pääsy kasvu-uralle.

Kuten sanottu, tulevaisuuden kasvussa on paljon laitettu uskoa siihen, että pienten yritysten ja yrittäjien kautta voimme saada kasvu käynnistettyä uudelleen. Tällöin olisi tietysti hyvä, että yrittäjien, varsinkin pienten yritysten yrittäjien olisi hyvä saada roolinsa virallistettua myös osapuolena työmarkkinakentässä.

Kaikella tällä tarkoitan yksinkertaisesti sitä, että nyt on tunnuttu kokeilevan kaikkea nättiä, kun tarve on paljon, paljon ronskimmalle terapialle – tarvitaan oikeasti shokkihoitoa, hevoskuureja, todellisia tekoja, jotain ennen kokeilematonta, jotain rohkeaa ja jotain disruptoivaa, joka saisi sykkeen taas käyntiin. Muuten käy kyllä niin, että synkkä ennuste toteuttaa itse itsensä.

18.12.2014 / Jani Puroranta

Sähköpostilaatikkoosi tunkee päivittäin kymmeniä mainosposteja: lentoyhtiöltä, verkkokaupoilta, operaattoreilta, matkatoimistoilta,…. ja niin edelleen ad infinitum. Sähköpostimainontahan on helppoa ja halpaa, joten verkkokauppias lataa täyslaidallisen joka päivä! Oma vikasi; mitäs menit ottamaan kanta-asiakaskortin tai jättämään itsestäsi digitaalisen jäljen johonkin verkkokauppaan tai –palveluun.

Mutta jos olet yhtään niin kuin minä, klikkailet todennäköisesti 98% näistä mainosposteista talteen suoraan recycle biniin. ”Vain tänään -50% hinnasta pois!” ja muut menetetyt ostosmahdollisuudet eivät juuri jää kaivelemaan. Tiedäthän jo kokemuksesta, että todennäköisyys sille, että esimerkiksi lentoyhtiön älytön 29 eur tarjoushinta osuisi juuri sille hiihtolomapäivälle, jolloin ajattelit perheesi kanssa matkustaa Kanarialle on promillen murto-osan luokkaa.

Kuitenkin muutamat mainospostit tulee avattua lähes säännönmukaisesti; esimerkkeinä LinkedIn, Netflix ja usein myös Tripadvisor. (Viime aikoina sattuneesta syystä myös muutaman ulkomaisen vauvantarvikkeiden verkkokaupan sähköpostit.) Mikä nämä erottaa muista?

Nämä toimijat ovatkin valjastaneet kaiken keräämänsä asiakastiedon (ja sitä on paljon!) koko digitaalisen käyttökokemuksen moottoriksi. LinkedIn tietää mystisesti keitä 15 vuoden takaisia mörköjä löytyisi uusiksi virtuaalikavereiksi, Netflix tietää erinomaisella tarkkuudella mistä elokuvista saattaisin pitää (Chuck Norrisilta vaan tulee harvemmin enää uutuuspätkiä…), ja Tripadvisor ymmärtää, että kävin katsomassa Teneriffan hotellin tietoja, koska saattaisin olla sinne ihan oikeastikin matkustamassa. Nyt ei ollakaan enää tekemisissä geneeristen mainospostien vaan älykkäin algoritmein seulotun asiakastiedon ja tarkkaan kohdennetun 1-to-1 viestinnän kanssa. Siinä se pieni valtava ero.

Miksei siis lähikauppiaani voisi lähettää joulun kunniaksi henkilökohtaista tarjousta juuri suosikkijuustoistani eikä niistä ainaisista banaaneista ja saludoista? Miksei lentoyhtiöni voisi esittää minulle verkkokauppansa etusivulla 229 eur tarjousta juuri sellaisista lennoista, joita vastikään kävin etsimässä eikä jostain kuvitteellisesta 29 eur lennosta kohteeseen, josta en ole lainkaan kiinnostunut? Ei miksikään, samat työkaluthan on todellisuudessa tänä päivänä jokaisen verkkokauppiaan ulottuvilla.

Vaikka Zalandon ja Amazonin tyyppiset verkkokauppiaat ovatkin jo käyttäneet miljoonia asiakasanalytiikkansa kehittämiseen, alkuun pääsee tämän päivän kilkkeillä jo ihan pähkinöillä näihin summiin verrattuna. Räätälöidyt tuotesuositukset ovat hyvä alku. Tosi hyvä. Mutta parhaimmillaan koko myynti- ja markkinointiprosessi on mietitty asiakasanalytiikan kautta aina sähköpostituksesta verkkokaupan ulkoasuun, suosituskoneen toimintalogiikkaan (esim. optimoitko kunkin asiakkaan kohdalla liikevaihtoa vai katetta), in-store mainontaan ja -tarjouksiin asti.

Suhteessa verkkokaupan muihin panostuksiin ja kasvuodotuksiin, näiden asioiden kuntoon laittaminen ei ole vaikeaa tai kallista. Vaikeaa ja kallista on yrittää kasvattaa verkkoliiketoimintaa ilman näitä työkaluja!

Olisiko siis jo aika vapauttaa oma verkkoliiketoimintasi älyvapaudesta?

11.12.2014 / Kristiina Burtsoff

Bilotin pikkujouluja vietettiin tänä vuonna Teatterimuseossa Kaapelitehtaalla, ja nämä bileet jäävät totisesti muistiin. Illan kohokohta oli tunnissa luotu näytelmä Johnista, joka syntyi ja eli monivaiheisen elämän aina kuoleman jälkeisiin tapahtumiin saakka, noin sadan bilotin esittämänä. Tästä taidepläjäyksestä edelleen häkeltyneenä voin sanoa, että tähän porukkaan mahtuu käsittämätön määrä näyttämötaiteen lahjakkuutta, asenteesta puhumattakaan.

Illan aikana minulta kysyttiin, minkälaisia bilotit minun mielestäni ovat. Vastaukseni ei välttämättä ollut tarkkaan harkittu tai syväluotaava analyysi, mutta ydinajatus on pysynyt juhlien jälkeen samana. Bilotit ovat lahjakkaita, innostuvia, itsensä täysillä peliin laittavia ja vaativia. Bilotit tekevät (näköjään) mitä tahansa yhdessä, tiiminä. Kilpailu on myös tärkeää meille ja näytelmää suunniteltaessakin ryhmämme ensimmäisiä kysymyksiä oli, miten meidän tiimimme tulisi ylittämään muiden suoritukset.

Itsensä peliin laittavat henkilöt ovat yleensä myös vaativia itseään kohtaan. Tästä syntyy työyhteisöön riski, joka on esimiesten ja HR:n syytä tunnistaa. Koska meillä työn perusvaatimukset ovat jo kovat, aikataulu- ja hintapaine asiakkaan suunnalta tiukka, joskus mahdotonkin, opimme työssämme suorittamaan paljon ja kovaa. Vaikka huolettomat hutilukset eivät tässä työssä muutenkaan pärjää, erinomainenkaan ohjelmistokehittäjä tai konsultti ei ole kone. Työ on jatkuvaa ongelmanratkaisua ja vaatii luovaa virettä ja korkeaa energiatasoa. Koodari on siis kahvi- ja fussball-paussinsa ansainnut.

Joulun alla on muitakin paineita kuin pikkujoulumekon valinta. Muissakin kuin pörssiyhtiöissä eletään kuin koululaiset, siinä uskossa, että todistukset syksyn suorituksista jaetaan joulua edeltävänä lauantaina. Tosiasiassa työt eivät pääty jouluun ja jaksamisestaan pitää pitää huolta joka päivä. Näin kaksi viikkoa ennen h-hetkeä on siis hyvä hetki istahtaa viideksi minuutiksi ruutupaperin (tai oneNoten!) ääreen ja listata keskeneräiset hommat. Tehtävät voi asetella niiden vaikeusasteen ja vaikuttavuuden suhteen nelikenttään ja näin saada kaaokseen tolkkua. Rauhallista joulunodotusta ja innostunutta työhönpaluuta!

11.12.2014 / Ville Punakallio

Useimmiten kyllä, valitettavasti.  Ongelmakohtiahan löytyy vaikka minkälaisia, yleisimmin käytettynä esimerkkinä huonolaatuisten / virheellisten perustietojen kuten asiakas-, toimittaja- tai tuotetietojen aiheuttamat ongelmat yrityksen liiketoimintaprosesseissa.  Yksi kiinnostava ongelmakohta on perustietojen ylläpitotyön tehokkuus tai pikemminkin tehottomuus.  Tehokkuutta on yleensä pyritty lisäämään keskittämällä ylläpito, monilla suuremmilla yrityksillä on jopa oma perustietojen ylläpito-organisaatio.

Miksi ylläpito on tehotonta?

Ylläpitäminen ilman soveltuvaa välinettä on hankalaa, esimerkiksi uuden tuotteen perustaminen SAP toiminnanohjausjärjestelmään vaatii jo melkoisesti kokemusta.  Vain äärimmäisen harvoin kukaan suoriutuu tuotteen perustamisesta yksin vaan lähes poikkeuksetta prosessissa on varsinaisen ylläpitäjän lisäksi mukana muitakin osapuolia, vaikkapa liiketoiminnan henkilöitä toimittamassa ylläpitäjän tarvitsemia tietoja.  Lisäksi usein ylläpitovastuu on jaettu, jokin taho hoitaa esimerkiksi yleisen tason tuotetietojen ylläpidon ja organisaatiokohtaisten tietojen ylläpitäminen onkin jo sitten toisen tahon heiniä.  Monesti ollaan vielä riippuvaisia yrityksen ulkopuolisista tahoista, esimerkiksi tavarantoimittajan tiedoista.  Ei siis ihme, että kokonaisprosessiin mukaan lukien eri osapuolien välinen kommunikaatio voi kulua uskomattoman paljon aikaa, eikä sovi unohtaa aikaa joka käytetään virheellisesti perustetun tiedon korjaamiseen.

Olen itse usean vuoden ajan työskennellyt perustietojen hallinnan parissa, miettinyt ja nähnyt erilaisia ratkaisuja joilla tehostaa perustietojen ylläpitoa ja uskon vahvasti, että Bilotin oma tuote SmartMDM on yksi parhaista ratkaisuista tehostamaan datan ylläpitoa sekä ajallisesti että laadullisesti.

Järjestämme tammikuussa (16.1.2015) toimistollamme SmartMDM-aamiaistilaisuuden, ilmoittaudu mukaan ja tule tutustumaan SmartMDM-tuotteeseen!