29.05.2015 / Ville Niemijärvi

Juttelin tutun markkinointipäällikön kanssa. Tiesin hänet tarkan markan mieheksi, kuten päälliköt usein ovatkin. Hänen yrityksensä myynti perustuu paljolti suoramarkkinoinnin voimaan, niin kuin vähittäiskaupalla on tapana, massamainonnan ohella. Mainontaan palaa siis iso lovi massia vuosittain.

Kysyin häneltä puolihuolimattomasti: Paljonko teidän suoramarkkinoinnin konversioaste on? Kuinka moni mainoksen saanut, ostaa teiltä?

”En tiedä”.

Anteeksi kuinka?

”En todellakaan tiedä. Emme seuraa kampanjoiden konversiota, meillä ei ole välineitä siihen.”

Saatuani leukani takaisin paikoilleen, tein pienen laskelman:

Yrityksellä on noin 100 000 kanta-asiakasta. Jokainen asiakas saa vähintään kerran kuussa kotiin suoramainoksen. Sanotaan, että mainoksen painatus ja postitus maksaa n. 3 euroa. Eli kuukaudessa suoramainontaan menee 300 000 euroa. Vuodessa tämä tekee 3,6 miljoonaa euroa.

Ja markkinointipäällikkö, tarkan markan kirstunvartija, ei tiedä mitä tämä investointi tuottaa. Häpeäisi.

Miten markkinointipäällikkö voisi säästää 1,8 miljoonaa euroa vuodessa puolen tunnin työllä?

Millä tavoin markkinointipäällikkö voisi säästää markkinointikuluissa, pitäen myynnin ennallaan tai jopa kasvattaen sitä? Aika helposti. Täytyy vain tuntea asiakkaat vähän paremmin. Ja se ei vaadi mitään poppakonsteja.

Hahmottelin alle muutamia yksinkertaisia, maalaisjärkeen perustuvia ratkaisuja. Aluksi ei tarvita edes mitään tiedon louhintaa vaan suurimmat voitot saadaan yksinkertaisella tiedon yhdistämisellä, joka onnistuu millä tahansa raportointisoftalla tai vaikka sql-kyselyillä.

1. Tunnista asiakkaat, ketkä eivät ole asiakkaitasi

Yhdistämällä kampanjadatan (esim. CRM:stä tai markkinoinnin automaatiosoftasta) ja kivijalkapuotien ja verkkokaupan kassadatan, voimme helposti tarkistaa, ketkä asiakkaat ostavat mainoksen saatuaan. Olettaen, että kassalla/verkossa asiakas vilauttaa kanta-asiakaskorttia tai pystytään muuten tunnistamaan.

Ei lähdetä tässä vaiheessa hifistelemään ja laskemaan konversioasteita vaan tehdään parit perustarkastukset. Muutama mutka vedetään suoraksi, tottakai.

Louhia_suoramarkkinoinnin_kohdentaminen_ei_reagoivat

Datasta näemme, että n. 80% kanta-asiakkaista, jotka saavat mainoksen, on ylipäätään ostanut viimeisen vuoden aikana.

Toisin sanoen 20% eli 20 000 asiakasta ei osta. Saivat he mainoksen tai ei. He ovat muuttaneet pois kaupan lähettyviltä, heidän elämäntilanteensa on muuttunut tai ovat poistuneet jalat edellä paremmilla ostosmaille.

Joka tapauksessa näille 20 000 ei-asiakkaalle ei kannata lähettää mainosta.

 

20 000 lähettämätöntä mainosta on 60 000€ rahaa per kuukausi. Vuodessa tämä on 720 000 euroa. Säästöä. Viivan alle.

Ja työnä tämä kaikki oli noin 15 minuuttia. Vaati CRM-datan ja kassadatan yhdistämisen pienellä SQL-kyselyllä.

2. Tunnista asiakkaat, jotka ostavat joka tapauksessa, tuli mainos tai ei

Aivan samalla tavalla markkinointipäällikkö voi tarkistaa ostaako asiakas, vaikka mainosta ei tulisi. Toisin sanoen saneleeko asiakaan käyttäytymistä todellinen tarve vai mainoksen heräte? Tarvepohjaiset kuluttajat tuovat tasaista kassavirtaa, ilman että heistä täytyy taistella joka viikko.

Louhia_suoramarkkinoinnin_kohdentaminen_ostavat_tuli_mainos_tai_eiVoi olla, että markkinointipäällikön analyytikot joutuvat tekemään pari A/B-testiä todentaakseen tämän. Toisin sanoen lähetetään joitakin kertoja puolelle asiakkaista mainos ja toiselle puolelle ei lähetetä. Tutkitaan ketkä ostavat, vaikka mainos ei tullutkaan.

Käytännössä tarkastus tapahtuu siten, että täsmäytämme kampanjaviikot ja asiakkaiden ostoviikot kuten ylempänä kuvassa näytettiin. Jos ne eivät osu kohdalleen, ei asiakas reagoi.

Ja lopuksi tietenkin tieto tallennetaan asiakastietokantaan, jotta se on käytettävissä jatkossa markkinoinnissa (tai siis markkinoimattomuudessa).

Sanotaan esimerkinomaisesti, että 30% asiakkaista ostaa, vaikka mainosta ei tulisi.

Jos markkinointipäällikkö päättää jättää näille mainostamatta, tulee säästöä 30 000 hlö * 3€ * 12kk = 1,08 miljoonaa euroa vuodessa

 

Näin pienellä A/B-testauksella ja tähän päälle puolen tunnin analysointityöllä saatiin selville kolme asiakassegmenttiä suhteessa suoramainonnan vaikuttavuuteen

a.) Mainoksen uhreja = mainos toimii
b.) Vakioasiakkaita, tuli mainos tai ei
c.) Ei-asiakkaita

Ryhmälle a.) mainos toimii. Silloin kun hän saa mainoksen, hän saapuu asioimaan. Jos hän ei saa mainosta, todennäköisyys tulla asiakkaaksi on pieni. Näille kannattaa mainostaa.

Ryhmä b.) on tyytyväinen asiakas. He tulevat asiakkaaksi satoi tai paistoi. Laitoit mainoksen tai et. Heille ei kannata mainostaa. Koska he tulevat muutenkin.

Ryhmä c.) ei noteeraa mainosta. Heitä ei ole välttämättä edes olemassa. He eivät tule asiakkaaksi vaikka kuinka spämmäisit heitä. Heihin ei kannata käyttää penniäkään.

Eli ainoastaan ryhmälle a.) kannattaa mainostaa. Ja tämä tarkoittaa n. 50% asiakkaista.

Ja tämä tarkoittaa 50% säästöä mainonnassa, tuoden kuitenkin aivan saman tuoton kuin aikaisemmin.

Aikaa käytetty: 30 minuuttia.
Rahaa säästetty: 1,8 miljoonaa euroa

Louhia_suoramarkkinoinnin_kohdentaminen_mainoksen_uhreja

Tämä oli nyt tämmöistä lämmittelyä. Todellisia aseita ei vielä edes otettu käyttöön.

3. Edistyneempiä menetelmiä markkinoinnin optimointiin

Kanavaoptimointi
Tästä eteenpäin voitaisiin lähteä selvittämään miten huomattavasti edullisempi email-mainonta uppoaa. Tämä voidaan tehdä kevyillä A/B -testeillä. Lähettäen saman tuotekatalogin esimerkiksi 50% asiakkaista muutaman kerran maililla ja tutkien mikä on konversioaste.

Niillä asiakkailla kenelle maili uppoaa aivan yhtä hyvin kuin printti, siirrytään halvempaan mediaan ja taas säästetään rahaa.

Tuotekohtainen ostokäyttäytyminen
Edelleen kassadataa tutkimalla, voidaan selvittää mitä tuotteita asiakkaat ostavat, millaisia tuote-eriä kerralla, kuinka usein, mikä on keskiostos (vrt. RFM-analyysi).

Tällöin päästään selville mitä asiakkaat todella haluavat ja miten he todella käyttäytyvät. Ei mitä he sanovat kyselyissään tai kanta-asiakasohjelmaan liittyessään.

Kanta-asiakastietoja ja asiakkaan todellista ostokäyttäytymistä vertailtaessa olemme törmänneet tapauksiin, joissa n. 30% asiakkaiden syöttämistä tiedoista olivat väärin/vanhentuneita.

Riippuen vähän siitä, onko kyseessä erikoiskauppa vai sekatavaramyymälä, voidaan suuret suuntaviivat löytää hyvin pienillä analyyseillä (tarkoittaen taas n. 0,5h SQL-kyselyä).

Asiakaskohtaisten mainosten räätälöinti printissä/emailissa olisi tietenkin turhan raskasta mutta esim. urheiluvälinekauppa voi tunnistaa talviurheilun harrastajat ja kohdentaa heille oman katalogin.

Oma lukunsa on sitten asiakastyytyväisyyskyselyjen, net promoter scoren, gallup-kyselyjen, ostovoimatietojen (postinumeron kautta erittäin kätevästi uudesta Paavo-rajapinnasta) yms. linkittäminen asiakastietoihin ja hyödyntäminen jälleen paremmassa kohdennetussa suoramarkkinoinnissa.

Esimerkki: Korkean ostovoiman virkeille laatutietoisille eläkeläisille, joilla on melko korkea RFM-arvo mutta monetary-value eli ostosten euromääräinen arvo on pieni, voitaisiin tehdä oma kohdennetun mainonnan strategia millä heidän asiakkuuden arvoa vielä korotetaan. Valitaan oikea kanava (esim. printti), oikeat tuotteet, oikea ajankohta ja oikea viesti.

Louhia Asiakastiedon rikastaminen ja mittaaminen
Erilaisia asiakkuuksiin liittyviä mittareita, joita voidaan hyödyntää suoramainonnassa ja asiakastiedon rikastamisessa.

 

Lisäideoita voit lukaista vähän vanhemmasta blogipostauksesta: 4 keinoa tehostaa mainontaa ja tehdä lisää myyntiä analytiikan avulla.

Jatkuva oppiminen ja toiminnan muuttaminen

Uuden tietämyksen pitää johtaa toiminnan muutokseen. Se on kaiken raportoinnin, business intelligencen ja analytiikan ydin.

Sillä hienolla QlikView-raportilla, johdon dashboardilla tai SQL-kyselyllä, joka hakee suoramarkkinoinnin konversioasteita, ei tee mitään, jollei se johda toimintaan: parempiin päätöksiin, parempaan mainontaan.

 

Louhia_tiedolla_johtaminen_toiminta_vaikutus_oppiminen

Yrityksen toiminta aiheuttaa jonkin reaktion asiakkaissa. Sillä on vaikutus. Tämä vaikutus pitää mitata. Se pitää analysoida ja siitä pitää oppia. Tämän pohjalta muutamme toimintaa.

Alla oleva kuva näyttää miten johtamisprosessi näkyy järjestelmätasolla tässä suoramainonnan esimerkissä.

 

 

 

Louhia_tiedolla_johtaminen_toiminta_vaikutus_oppiminen 3

Hoiti kampanjoinnin CRM, markkinointiautomaation järjestelmä tai vaikka markkinointipäällikkö itse käsipelillä, nuo markkinoinnin aktiviteetit pitää tallentaa ja ne pitää integroida yhteen kassajärjestelmän tietojen kanssa.

Tähän integrointiin erillinen tietovarasto tai analytiikkatietokanta on paras vaihtoehto. Et halua lähteä hilloamaan kuittidataa CRM:ään tai markkinointiautomaation pilvipalveluun.

Olennaisinta on kuitenkin toiminnan muutos ja kaiken aktiviteettien tallennus rakenteiseen, mitattavaan ja raportoitavaan muotoon.

Näin mahdollistat jatkuvan oppimisen. Jokainen kampanja, jokainen asiakkaan ostos lisää asiakastietämystä ja mahdollistaa taas tehokkaammat kampanjat.

Tiedon rikastaminen

Jotta yllämainittu toiminnan muuttaminen ja systemaattinen mittaaminen on mahdollista, pitää asiakastietoa rikastaa.

Louhia Asiakastiedon rikastaminen lähtötilanne

Lähtökohtana normaalilla suomalaisella vähittäiskaupalla tai itseasiassa millä tahansa yrityksellä, on yllä olevan kuvan kaltainen asiakastietämys. Asiakkaista tiedetään nipinnapin nimi ja osoite. Joskus ei näitäkään.

Kun tiedon kerääminen ja mainonnan ja asiakkuuksien johtaminen on systemaattista, asiakastietoa kertyy em. analytiikkatietokantaan/tietovarastoon jokaisen kampanjan, A/B-testauksen, asiakaskyselyn tai analytiikkaharjoituksen perusteella.

Louhia Asiakastiedon rikastaminen

 

Nyt markkinointipäälliköllä alkaa olemaan sellainen asiakastietopankki, että oksat pois. Sitä voidaan hyödyntää suoramarkkinoinnin lisäksi asiakaspoistuman estämisessä, ristiin- ja lisämyynnissä, tuotevalikoiman suunnittelussa. Taivas on tässä rajana.

Tällaisen asiakastietämyksen rakentaminen on useimmilla yrityksillä jopa triviaalia. Vaikka lähtökohtaisesti CRM:ssä olisi huttua, koska suurin osa datasta johdetaan asiakkaiden käyttäytymisestä.

Lähinnä kyse on siitä, haluaako tehdä sen 1,8 miljoonaa lisää pätäkkää vai onko vain töissä.


22.05.2015 / Ville Niemijärvi

Peruskoulussa musiikinopettaja jakeli viisauksia ja kertoi, että rumpusooloissa usein vähemmän on enemmän. Less is more. Tarkasti ajoitettu ja maltilla säännöstelty rumpufilli iskee usein tykimmin kuin vaahtosuussa vedetty tupla-basari tykitys.

Tiedolla johtamista ja päätöksenteontukea varten konsultit ja joskus myös controllerit tuppaa lyömään raportoinnissa mieluusti nupit kaakkoon ja kunnon örinää tuutista. Pedaalia poljetaan, lautaset saa kyytiä ja kuulija saa lahjaksi elinikäisen tinnituksen.

Eli määrällä korvataan laatu. Vauhti korvaa suunnan. Volyymi korjaa soundin.

Ilmassa on jotain.

Koripallovalmentaja, sattumoisin rumpali, kertoi aikanaan saunaillassa, että Phil Collinsin kappale In the Air Tonight sisältää maailman parhaimman rumpufillin. Onhan se kova. Mutta pelkkä filli ei ole mitään, ilman ympärillä olevaa odottavaa hiljaisuutta.

Harva jaksaa kuitenkin odottaa. Hyppäävät suoraan ytimeen tai skippaavat koko biisin. Ja menettää näin olennaisen.

Kysehän on tarinankerronnasta. Musiikissa kuin liiketoiminnassa. Siinä pitää olla nousuja ja laskuja. Suvantovaiheita. Ennen kuin isketään moukarilla polttimoon.


21.05.2015 / Mika Tanner

Part Three – Attitude, Entrepreneurism, Failure, Risk-taking

For me, attitude is everything. When you have the right attitude, you have a potent cocktail which has all the other needed characteristics mixed in one. It is all about setting the bar higher than you can ever imagine reaching and then taking it up one more notch. It is about not taking no for an answer, not paying attention to skeptics and agreeing with Mario Andretti on “If everything seems under control, you’re just not going fast enough”..

Entrepreneurs are often a breed of its own. Some people are just not built for working for anyone else but themselves. Entrepreneurism is genetically different from being an entrepreneur but represents the same state of mind. It is an attitude. It is a spirit. It is about caring a damn. It is propulsion which takes you the through the thickest obstacles.

The most successful companies have probably failed the most. Especially in the start-up scene is a highly respected discipline; fail fast and succeed faster – fail fast and learn faster. Failing is relation to risk-taking – The key to avoiding fatalities is to know how to break your fall and knowing how to learn from your failures. If you get it right, you learn more the more you fail.

Wayne Gretzky once said “You miss 100 percent of the shots you never take”. Risk-taking can be seen as a science where you use probabilities and calculate your exposure. The higher the risk, the higher the return usually applies. Where it gets ambiguous is when you are not able to accurately calculate the risk or you don’t have time, precedence or experience. Taking risk based on gut and intuition is an art form. Without any evidence at my disposal to support my argument I would still say that in the bigger picture, risk-taking does pay off. And that probably those based on intuition have the biggest reward of all.

After a rather long stroll in the outskirts of my original topic, let me come back to it. Looking at the general business environment (in Finland that is) in which we operate in, I would like to just ignore the point-blank evidence of an economic recession. If were to let depression get hold of me, that would be accepting failure. Besides, there is no reason to be depressed as long as I believe I have the means to make even a small difference. As a company of rather moderate size, I alone cannot reverse macroeconomic downward spirals or create any major seismic activity. But perhaps with movements like the Kasvuryhmä, maybe step by step and bite by bite I can start to make a difference. The good thing is that I am surrounded by a heck of a group of fellow radicals who will not see unsuccessfulness as an option. The butch attitude and the spirit of entrepreneurism is admirable. We even fail pretty often and at least try not repeat the same mistakes.

When I meet again with my Scandinavian colleagues, I hope they will have witnessed that there has been a positive mood swing. And this will eventually show also on all sorts of listings and statistics. Might be important for those who accept them as truths.

 

 


18.05.2015 / Kristiina Burtsoff

Törmäsin pitkästä aikaa systeemiajatteluun, kun erään strategiatyöryhmän jäsenenä aloin pohtia organisaatiomalleja, palkitsemista, muutoksen johtamista ja kaikkea muuta järkälemäistä. Aivolihas meinasi revähtää, kun lähdin tyypilliseen tapaani tähän harjoitukseen ilman kunnollista lämmittelyä. Miksi palkitsemismalli tuntuu yhtäkkiä väärältä kun strategia on muuttunut? Miksi Ville ja Kalle, jotka työskentelevät paperilla täsmälleen samassa tehtävässä, ajattelevat roolistaan niin eri tavalla? Miten kasvuyrityksessä yrityskulttuuri muuttaa muotoaan ja miksi?

Systeemiajattelu ja systeemien kuvaaminen ei vaadi akateemisia opintoja aihepiiristä, vaikka Esa Saarinen ja kumppanit tekevätkin hyvää työtä opastaessaan opiskelijoita systeemien saloihin. Kun perinteisten organisaatio- ja prosessikaavioiden rinnalla kuvataan näiden väliset suhteet ja vaikutusmekanismit, syntyy systeemikuvaus. Erilaiset rakenteet yrityksessä aiheuttavat käyttäytymistä, joka ilmenee tapahtuvana (yrityksen kannalta positiivisena tai negatiivisena) toimintana ja tuloksina. Rakenteiden ja käyttäytymisen kuvaaminen on olennaista. Lopputulos on kuitenkin vain seurausta systeemistä.

Systeemit ovat monitasoisia ja isojen systeemien kuvaaminen voi olla liian suuri harjoitus yhdelle fläppitaululle. Väittäisin kuitenkin, että systeemikuvausta tärkeämpää on systeemistä saadut oivallukset ja siitä käytävä keskustelu. Kuvaamista ei silti pidä sivuuttaa, koska se on loistava lähtökohta keskustelulle ja eri näkökulmille.

HR voi hyödyntää systeemiajattelua erityisesti muutoksen johtamisessa. Mikä on paljastavampi lähtökohta aloittaa muutoksen tukeminen kuin kuvaamalla muutoksen ympärillä vaikuttavat systeemit? Lisäksi, jos vuosi sitten päivitetty organisaatiokaavio on HR:n pääasiallinen tapa jäsentää yrityksen todellisuutta, olisi syytä laajentaa horisonttia.

Systeemiajattelu liittyy kiinteästi myös lempiaiheeseeni eli coachingiin. Coachin on hyvä aika ajoin oivalluttaa valmennettavaansa hänen systeemeistään. Kaikkihan me toimimme osana erilaisia systeemeitä ja jos niiden olemassaoloa ja vaikutuksia ei koskaan pohdi, voimme helposti joutua systeemiemme orjiksi. ”Aina”, ”ei koskaan”, ”pakko” ja ”asiahan on vain niin, että” puheessa paljastaa systeemin orjan.


18.05.2015 / Mika Tanner

Part Two – Anti-depressants

In the Kasvuryhmä (“The Growth Group” is a non-political, voluntary, entrepreneur-driven initiative/movement to incubate and ignite growth initiatives for the SME segment) curriculum of meetings and workshops, local business climate and general mood is of course the general context, but there is no whimpering. This group is a very good antidote against business-depression, which can be very toxic and is seemingly contagious. This group is all about learning from others, sharing experiences and studying success stories in search for commonalities and transferable capabilities.

The Kasvuryhmä has excellent intent and the potent core group has what it takes to make a difference. They seem to genuinely give a damn. After a couple of meetings, the early signs are positive. Tangible results are yet to be seen, but there is so much energy charged into this movement, something good just has to come out of it. If nothing else, new networks will form. And if momentum sustains the movement will build critical mass and eventually come up with the winning formula to re-ignite growth.

The usual suspect and an excellent anti-depressant is the start-up scene as whole. In the very beginning the only capital is a mixture of passion, perseverance, faith, innovation and resilience. Cash flows only if you make it beyond the point of convincement. A point which is not reached by many.

Even if the start-up scene in Finland has received a lot of (local) coverage, there are still very few examples of success stories which would have world-scale merits (like Supercell, ex-Nokia, ex-Rovio). Most keynote examples are born in the USA (Spark, Luna, AirBnB, PlanetLabs…) and surprisingly many also in our own neighborhood (Skype, Spotify, Klarna, Mojang, iZettle, Zound industries etc.). The Asian/Chinese start-up scene is reportedly super-hot, but not visible to the western markets, because the local market can absorb the growth almost completely and they haven’t had to migrate to elsewhere in the world.

An interesting listing (StartupRanking which is not based on market-cap but based on web importance and social influence) suggests that Finland (144 listed start-ups) precedes Sweden (106) after all. The top end of the ranking list is largely stars and stripes with the occasional exception of some maybe surprising appearances from France, Hungary, Italy, Israel, Australia and Latvia, even Guatemala.

Comparing start-ups with more established businesses is not entirely fair, the premises are too different. On the other hand, established businesses are deploying start-upism as an inside model. Corporate giants are hiring start-up gurus to develop intra-company startups as seeds of growth. This is an excellent trend and even if formal success never appears, there is a very healthy intangible benefit which might be achieved – the import of desired behavioral transformation which comes from a different mindset.

By means of start-upism, there are some inherent characteristics that can be transferred to mutate a stagnating or struggling business into a flourishing one: 1) Attitude 2) Entrepreneurism 3) Accepting failure 4) Risk-taking.


13.05.2015 / Ilya Belomutov

Concise, simple and to the point – this is what a visual data representation should be. Which tool to choose for data visualisation? Business Intelligence and IT managers constantly face this dilemma of choice. Microsoft BI tools family has been recently reinforced with Datazen and the next generations of Power BI and Excel are about to be released. And it is just the right time to acquire the most accurate information about these tools from the hands of the experts.

On June, 12th Bilot hosts a breakfast event where you are invited to start your day in a cosy atmosphere by enjoying the informative demos of the contemporary data visualisation tools from Microsoft – Datazen, Excel 2016 and Power BI.

On June, 12th you will:

  • Familiarize yourself with the most recent data visualization tools from Microsoft.
  • Understand how to choose the right data visualization tool for your needs.
  • Suggest data visualization solutions for a business case.

On June, 12th mobile display, connectivity to live data sources and usability of new tools will be demonstrated. The bits and pieces of choosing the right one will be explained.

Agenda of the event:

8:30-9:00 Breakfast
9:00-10:30 Demos and presentations – Datazen, Excel 2016 and Power BI
10:30-11:00 Q&A and feedback

The event is intended for Business Intelligence Managers, Finance, HR and IT Managers as well as for the Subject Matter Experts looking for solutions to support data-informed decision-making.

The event is delivered by two Microsoft Certified Masters – Vesa Tikkanen and Ilya Belomutov.

Register for the breakfast event and empower yourself with the skills and knowledge of the most recent technologies in Microsoft Business Intelligence stack!


12.05.2015 / Mika Tanner

Part One – Up from Ground Zero

This theme is quite a broad one and thus I have split it into three different themes, Part 1: Up from Ground Zero, Part 2: Anti-Depressants and Part 3: Attitude, Entrepreneurism, Failure, Risk-taking. Parts 2 and 3 will be posted soon.

I have recently spoken with a number of Scandinavian colleagues who have been in Finland on business. Every single one spontaneously asked me what the hell is going on here. The general mood and atmosphere is apathetic if not even apocalyptic and there is an air of desperation. At least in Sweden and Denmark, the vibe is much more positive and general optimism defies statistical evidence. In the case of Denmark, this evidence does not necessarily support heightened optimism. At least what comes to business confidence.

Based on OECD data, Business Confidence Index (BCI) in Scandinavia suggests that Swedes are indeed in a good mood, BCI is above OECD average and has been on a positive trend since November 2012. Denmark has been hovering above the OECD average until March 2014 after which BCI in legoland nosedived. In Finland, BCI plummeted already in 2011 and has been below OECD averages ever since. As for Consumer Confidence Index (CCI) the situation is quite the opposite. Denmark CCI is well above OECD average. Finland is below OECD but climbing and surprisingly Sweden is a mirror image having slid below OECD average.

Economic statistics and other indicators confirm recession. Confidence indices explain what my colleagues witnessed – severe depression. At the 2015 SAP Innovation Forum in Helsinki, US Ambassador to Finland; Bruce Oreck coined the root cause of our depression very bluntly and probably hit a nerve here and there. My interpretation on Oreck’s argument is that our depression is Made in Finland. There is no real reason why we shouldn’t succeed and come up with the same game-changers that others do. Maybe we are suffering from lack of self-confidence or a certain positive arrogance which comes natural to winners.

Regarding the nation’s improvement in future competitiveness, Finland’s recent parliamentary elections left us in a vacuum. The previous government was not able to discover a vaccine against economic plague and it was equally unsuccessful in implementing a positive growth stimulus to the business environment. Thousands of jobs we cut and infectious apathy spread everywhere.

There have been some efforts (many of them borderline frantic) to engineer masterplans to get the country off its knees but result-based evidence suggests that most of these initiatives have ended up being academia or have been suffocated to death by lack of regulatory support. The recently elected new regime is amid negotiations on policy, but so far there has been far too much rhetoric on weight-loss to fuel any optimism on a credible growth agenda.

It is quite obvious the well-being of the SME is close to my heart. Some earlier blogs (e.g. Shooting for the stars and Future of SME) already discussed some of the burning issues. My firm belief is that especially the SME sector would hugely benefit from a much more relaxed tax policy, stronger incentives for R&D and perhaps some more radical measures to get shocked back into sinus rhythm.


11.05.2015 / Jani Liimatta

Budjetti1

Vuosia sitten tuli käytettyä muutamassa projektissa Microsoftin SSAS-kuution Writeback-ominaisuutta. Tämä ominaisuus pääsi itseltänikin melkein jo unohtumaan – kunnes nyt parissa projektissa on tätä tullut pitkästä aikaa käytettyä. Ominaisuus on tainnut vaipua unholaan monelta muultakin tekijältä, asiaa tästä kun ei Google juurikaan löydä.

Tämä ominaisuus kuuluu SQL Server Standard-editioonkin. Lyhyesti – MS-kuutioon voidaan määritellä ns. WriteBack-ominaisuus, joka mahdollistaa esim. budjettilukujen syöttämisen Excel-Pivot-taulukosta suoraan kuutioon. Luvut eivät itse asiassa tallennu kuutioon, vaan SQL Serverin tauluun. Samaa teknistä ominaisuutta hyödyntää itse asiassa parikin kaupallista raskaampaa budjetointisovellusta.

Mitään kovin monimutkaista logiikka tätä perustoiminnallisuutta käyttäen ei kannata lähteä rakentamaan, sekä kehittäjä että asiakaskin ovat pian syvällä suossa säännöstöjen ylläpidon kanssa. Yksinkertaisten ja kevyiden tavoitteiden sekä myyntibudjettien syöttö tällä sen sijaan luonnistuu helposti.

Step-by-step:

1) Lisätään kantaan tyhjä budjettitaulu. Tämä toimii ensisijaisena tietolähteenä kuutiolle. Ideana tässä demossa on syöttää DepartmentGroup/kk-tasolle myyntibudjetit.

Kanta

 

 

 

 

 

2) Lisätään tyhjä budjettitaulu kuutioon. DSV tietysti ensin, dimensiomappaukset (kalenteri ja Department). Measureksi kuutioon lisätään budjetti

BudjettiSSAS

 

 

 

 

 

3) Varsinaisen Writeback-toiminnallisuuden määrittely. 

Tämä tapahtuu hyvin yksinkertaisesti tehdyn budjettirivit-partition takaa. Hiiren oikealla aukeaa ‘WriteBack’-settings:

WriteBack_partitio

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Syöttämisen ja lukemisen luonteen vuoksi lienee luontevinta valita Storage mode:ksi ROLAP. Tällöin Excelissä tehdyt budjettimuutokset näkyvät kaikille käyttäjille.

4) Kuution deployment/prosessointi luo tietokantaan uuden taulun joka on alkujaan tyhjä. Tässä alla näkyy nyt jo muutama Excelin kautta sinne syötetty budjettirivi:

Kanta2

Tähän tauluun päivittyvät Excelissä tehtävät muutokset. Eli jos F_Budjettirivit-taulussa ei ole alun perin rivejä/summia, tärähtää tauluun Excelissä syötetty summa 201504, 5300 EUR. Jos käyttäjä vaihtaisi seuraavaksi 201504 summan 5200:aan, tulisi tauluun uusi rivi, -100 EUR.

Eli tuo logiikka on huomioitava jos budjettia käytetään muuallakin raportoinnissa. On järkevää tehdä pätkä SQL:ää joka summaa budjetin vaikka yöajona alkuperäiseen F_Budjettirivit-tauluun ja tyhjentää WriteTable:n määräajoin. Tarvittaessa muutos-/audit-lokin säilyttäen.

5) Excel-jumppa

Raapaistaan Exceliin lakana, johon myyntibudjetit voidaan syöttää.

Tässä on huomattava pari asiaa. Ennenkuin syöttäminen onnistuu, on Excelistä valittava Olap Tools/What If Analysis/Enable What If Analysis. Soluun kirjoittaminen ei vielä tallenna syötettyjä lukuja Writeback-tauluun, vasta What If Analysis / Publish Changes tekee sen.

Lisäksi jos F_Budjettirivit-taulu on tyhjä – tai et käytä syöttäjän apuna esim. tämän ja viime vuoden myyntejä, ei Pivotkaan oletuksena näytä rivejä. Valitse Pivot-taulun Propertyistä tarvittaessa Display/Show items with no data on rows/columns

Käyttäjälle näkyvä lopputulos alla. Myyntiennuste on tässä esimerkissä laskettu avustamaan budjetin syöttäjää käyttäen Louhian älykkäitä aikasarjaennustealgoritmeja.

Käyttäjä pystyy näppärästi valitsemaan osaston ja vuoden ja alkaa täyttelemään budjettia.

That’s it! Helppoa, yksinkertaista ja suoraviivaista.

BudjettiExcel

 


7.05.2015 / Ville Niemijärvi

Minulta kysyttiin keskiviikkona business intelligence -softien valintakriteereistä. Mitä tulee huomioida kun on valitsemassa uutta raportointi- ja analysointiohjelmistoa?

Laadin pikaisesti oheisen päätöspuun yrityksille ketkä kamppailevat näiden asioiden kanssa. Ehkä siitä on teille apua.

Voit ladata päätöspuun myös tästä pdf:nä: Louhian Päätöspuu BI-softan valitsijalle.pdf

Tämä on ensimmäinen drafti ja myönnän, että se on tehty vähän kieliposkessa ja joitain mutkia on oikaistu. Taustalla on kuitenkin useimpien softien kanssa vietetty 5-12 vuoden pitkä moniavioinen rakkaussuhde eli ihan hatusta analyysiä ei ole vedetty.

Kuulisin kuitenkin mielelläni lukijoiden kommentteja ja kehittäisin tätä huipputieteellistä päätöspuuta eteenpäin. Millä kriteereillä sinä valitsit raportointisoftan?

Voit kommentoida tähän blogikirjoitukseen tai Louhian LinkedInissä: https://www.linkedin.com/company/louhia-consulting-oy. Kannattaa muuten käydä painamassa seuraa-painiketta LinkedInissä. Paljon mielenkiintoista materiaalia analytiikan ja tiedolla johtamisen saattaa livahtaa muuten ohi suun.

Louhian Päätöspuu BI-softan valitsijalle


 

Ps. Järjestän syyskuussa 10.9.2015 Talentum Eventsillä BI-työvälineiden vertailu ja kilpailuttaminen -koulutuksen. Tarkempia tietoja löydät seuraamalla blogiamme, LinkedIniä ja Talentumin sivuilta: www.talentumevents.fi