31.08.2015 / Guest Writer

When I joined Bilot first time in 2010 for a one year fixed term substitute, I did not know where it would take me. Now five years later, I find myself in Poland finalizing my new four months’ work experience at Bilot’s subsidiary in Poznań. How did I end up here? Long story short, it was one of those development discussions, where I expressed my interest to work abroad in some point. I was not even thinking that I would do it in Bilot, just playing with the thought. But as you are working in a growth company, situations changes all the time. There came an opportunity, my boss remembered our discussion, and here I am. I did not know basically anything about Poland or the city Poznan, but hey, how bad can it be? Not bad at all.

Poznań, the fifth largest city in Poland, is known as a city of business. It’s location between Warsaw and Berlin gives it also an international vibe. What I was surprised that Poznań has very active international networks with many activities where I also found company for my free time. Generally, from my experience, Poland, especially Poznań, is a great destination for leisure and work. It is easy to travel, cities are lively, cost level is very moderate and people are friendly and open.

What did I actually gained with this experience, except fun and getting to know new people? I definitely got better understanding of working in a starting company’s HR. Even though Bilot Poland is part of Bilot Group, on local level it still has to face the challenges like any other start-up company. Achieving the big dreams means intensive work to make things ticking in a local market and it takes time and effort to concur the customers on the same side. Getting the key people on-board is another key issue. How convince people to join Bilot, as we did not have the local reputation yet? Bilot’s service portfolio, products, values and working culture gives a certain frame but in any case the real culture is created locally, by people. Joining a growing company in very early phase actually gives you an opportunity to influence what kind of company and working culture you want to be part of. At the same time you won’t have a clear five years plan but usually not being only on your comfort zone makes you moving forward and actually live a little more.

Overall it seems that Bilot Poland has a promising future ahead and the wheels are spinning faster, stronger. Maybe you are looking for a new direction in your working career? It’s better to act early than later. We are looking for hybris developers and architects, SAP experts in the areas of CRM, C4C, PI, BI, BW and more.

 

“Blogger Eveliina Vauhkonen has been working in Bilot’s HR since 2010. As an HR Business Partner Eveliina is working together with Bilot’s business units in Finland and Poland supporting them in different HR related tasks as recruitment, wellbeing, competence development and planning.”


25.08.2015 / Mika Tanner

I took somewhat of a patronizing role in my previous entry on digitalization. It is reassuring that most businesses are finally taking this seriously. Most are revising their strategic agenda and are even assigning the CDO role to amplify the change from IT enabled business to digital business. But still, digitalization is such an omnimeaningful word that mayhem is imminent. As long as companies stay true to the root-cause and primary mission, the end result will be built on the right foundation – digitalizing business needs to be remain a business driven agenda.

Sitting in the cockpit of a software company I get a lot of exposure to my customers’ attempts to navigate the universe of enterprise applications and the numerous ways of selecting, buying, building and consuming the latest software solutions. Business and IT are considerably more aligned now than before, but there is still a surprisingly high number of companies who still run IT development programs in silos instead of a synchronized and groomed roadmap. A lot of development work and deployment is choking on missed business targets, cost-cutting and re-prioritization. There is a lot of debate on fundamentals: cloud vs. on-premise, outsource vs. insource, best-of-breed vs. suite, waterfall vs. agile vs. devops etc. This debate is in many cases an utter waste of time and money and serves no digital purpose.

What surprises me the most is the absence of a holistic view or the Digitally Re-mastered Business Roadmap. Perhaps it is because digitalization is still mostly trendy and adolescent rhetoric. Perhaps the acoustics i.e. CEO hearing the CIO/CDO is still not good enough. Perhaps there is a reluctance in accepting that the investment spend structure is indeed changing. Advanced and successful companies are likely to spend proportionally much more on digitalization and IT than on conventional capital investments (production, logistics etc.). The lifespan of solutions is also changing and reassessing one’s attitudes towards OPEX vs. CAPEX will help define cloud/SaaS strategies vs. on-premise.

10 years ago, who had heard of Air BnB, Über, Skype, Drop-Box, Spotify, Netflix, Nest, iPad, TripAdvisor to name a few. There are few industries which are protected against disruption:

  • Education/Reading: e-books, e-academies, online dictionaries..
  • Financial Services/Banking: bitcoin, e-/m- banking, e-payments, m-wallet ..
  • Technology: apps, intelligent devices, immersive entertainment, cloud, hardware decline (except handheld), perceptual computing, IoT, big-data ..
  • Media: personalized media consumption, Social, gaming, mobile, personal broadcasting..
  • Telco: content accessibility, commoditization of data transfer, decline of voice, mobile TV ..
  • Medical & Health: self-testing, long-distance monitoring, biotech, big-data..
  • Travel: online-booking, dynamic/intelligent pricing, personal service orientation..
  • Public Sector/Government: from top-down to bottom-up, responsive and adaptive public networks..
  • Consumer Goods: e-supply chains, e-commerce, health/lifestyle technology, information transparency, global availability..
  • Retail: e-Commerce (omnichannel), branding, m-wallets, online window-shopping, social, co-creation, communities..

The Digitally Re-mastered Business Roadmap is an absolute convergence of technology and business re-design. Advanced technology can enable disruptive business scenarios which were not long ago still unimaginable. One of the key disciplines in designing a Digitally Re-mastered Business Roadmap challenging the current/existing business models. Another important aspect is avoiding denial – it is crucial not to assume that one’s business is safe from paradigm shifts, takeovers, hi-jacking or severe changes in demand patterns.

A good starting point is a blank business model canvas, limiting the application of constraints and (re)defining the customer experience and how e.g. Social, Eco-system, Value Networks, Information/data/Big Data and advanced analytics come into play. Can technology truly revolutionize fundamental business models and processes? Should we approach the issue from an entirely different angle – not just incremental development, but rather an extreme make-over. From an ROI perspective, smaller upfront investment is not necessarily better. Way too often we see companies fooling themselves by starting a CRM project to fix the customer engagement problem. Or thinking they will digitalize their business by building a state-of-the-art omnichannel e-commerce platform. Both might be useful tools, but might be myopic investments.

Another good starting point is to analyze where the profits are coming from – today and tomorrow. And how can technology (assuming digitalization possibilities are limitless) help protect against erosion and devaluation. Many of our customers are naturally fully aware of the disruptiveness of technology and that their business can be hacked if they are not prepared. Digital Deep-Dive sessions are being run everywhere. In most cases digital insight is not found in-house and external thought-leaders are being commissioned to help think outside of the box. The CIO role is evolving into the CDO (Chief Digital Officer), which is becoming much more strategic than the former CIO. Most importantly, the CDO approaches things from a different angle and is guided by different drivers. What comes after CDO, which after all is probably a role with an expiration date.

In conclusion, digitalization needs to be managed as holistically as possible. The usual suspects in IT architecture, enterprise applications and general business technology are still relevant, but the business/IT context needs to be broadened to cover much more than just how to manage the current scenario. Technology innovations also offer many unprecedented ways to transform business and these enablers need to be taken seriously. Someone surely will and a customer segment or an entire industry, can be hijacked by a digitalist in broad daylight.


20.08.2015 / Ville Niemijärvi

Mitä tietoja tarvitset asiakkaasta, jotta voit tehdä todellista ennakoivaa analytiikkaa ja sitä myöten esimerkiksi kohdennettua markkinointia tai parempaa ristiinmyyntiä?  Miten rikastaa dataa ja saada siitä enemmän irti? Tässä ja seuraavassa kirjoituksessa käydään läpi arkipäivän ongelmia ja käytännön vinkkejä miten niitä on taklattu oikeissa analytiikkaprojekteissa.


Me tiedämme asiakkaistamme kaiken. Tai ainakin nimen. Ehkä.

Olemme tehneet vuosien varrella kymmeniä asiakaspoistuma-mallinnuksia, ristiinmyyntianalyysejä, asiakassegmentointeja, elinkaarimalleja tai sitten vain stalkanneet kuluttajia. Lähes kaikissa analytiikkahankkeissa, yhtenä suurimpana kompastuskivenä on ollut puutteellinen asiakasdata.

“Meillä on yli 300 000 kanta-asiakasta, tiedämme heistä lähes kaiken. Meillä on kerättynä lähes 100 muuttujaa.”

Yritysten mielestä heidän oma asiakastietonsa on tietenkin priimaa. Asiakkaita on paljon, heistä kerätty tieto on validia ja erinäisiä taustamuuttujia on tukuttain. He tuntevat käytännössä puoli-Suomea tai ainakin koko kirkonkylän.

Alla oleva kuva näyttää asiakastietojärjestelmän siten kuten yritys itse sen kokee. Tiedot ovat tip top täydellisesti täytettyjä ja data eheää.

Asiakassegmentointi_1_Louhia
Miten yritys uskoo asiakastietojen löytyvän järjestelmistä.

Sitten kun olemme saaneet käsiimme asiakasdatan esimerkiksi CRM-järjestelmästä, on totuus hieman toinen.

Alla totuudenmukaisempi kuva.

Asiakassegmentointi_2_Louhia
Miten asiakastiedot todella näkyvät.

Yleisimpiä puutteita datassa:

  • data on harvaa. Osa muuttujista on täytetty 1-5%:lle asiakkaista
  • virheellisiä merkkejä. Esimerkiksi numerokenttään (ikä) on tuotu kirjaimia
  • vapaat tekstikentät ovat mahdollistaneet kymmeniä variaatioita esimeriksi kaupunkien nimistä
  • tietoa ei ole vain kerätty, asiakastiedolle ei ole nähty arvoa koska sitä ei ole tarvittu päivittäisessä toiminnassa

Olemme olleet hankkeessa, jossa asiakastiedoista löytyi noin 30 eri tapaa kirjoittaa Helsinki. Näimme kaikki variaatiot kuten Stadi, snadi, hesa, Helzinki, Hell, isokirkko…

Lähes 50:stä asiakkaasta kerätystä taustamuuttujasta ehkä kaksi tai kolme oli relevantteja analyysin kannalta. Mutta rikastamalla asiakasdataa, saimme lopulta luotua hyvän asiakasymmärryksen segmentointia ja jatkotoimia kuten kohdennettua markkinointia varten.

Asiakastiedon rikastaminen vaatii usein muutosta liiketoimintaprosesseissa

Monilla yrityksillä tilanne ei ole edes näin valoisa, koska mitään asiakastietoja ei systemaattisesti tallenneta. Monilta osin asiakkaista on kerätty talteen se olennainen: osoite tai puhelinnumero.

Tiedän kourallisen suomalaisia yrityksiä, joilla on satojatuhansia asiakkaita mutta he eivät pysty erottelemaan ketkä ovat yritysasiakkaita ja ketkä kuluttaja-asiakkaita. Valtaosa B2C yrityksistä eivät tiedä asiakkaiden sukupuolta tai ikää, monin paikoin erittäin relevantteja tietoja mallinnettaessa ja ennustettaessa asiakaskäyttäytymistä.

Asiakasanalytiikka usein lähteekin siitä, että yrityksen pitää muuttaa toimintaprosessejaan, alkaa systemaattisesti keräämään asiakastietoa. Joskus tietoa voidaan rikastaa olemassaolevista lähteistä helposti, joskus palaamme asiaan vuoden tai kahden päästä.

Miten rikastaa asiakasdataa?

Asiakastiedon rikastamiseen ja asiakasymmärryksen lisäämiseen on toisiaan täydentäviä vaihtoehtoja.

1.Hyödynnä monipuolisesti jo olemassaolevia tietolähteitä kuten:

– kassa-, verkkokauppa-, laskutus- ja tilausjärjestelmät (ostohistoria, ostokäyttäytyminen)
– asiakaspalautteet ja -kyselyt, aspa-järjestelmät (reklamaatiot, palautteet, NPS-rating)
– markkinointiaktiviteetit, kampanjadata
– asiakkaan perustiedot, CRM-järjestelmä

2. Osta tai kerää 3. osapuolelta dataa (esim. Trafi, VRK, Tilastokeskus, Asiakastieto)

– viranomaisten hallussa olevan datan osalta tämä on helpommin sanottu kuin tehty, johtuen lainsäädännöstä, tästä myöhemmin lisää

3. Kerää suoraan asiakkailta itseltään, esim.

– kanta-asiakasjärjelmään liittyessä
– erilaisin kilpailuin ja tapahtumin tai
– suorita kyselytutkimus (kartoita esim. mielipiteet, arvot, asenteet).
– koko asiakaskunnalle kyselyn teettäminen on usein liian kallista, jolloin joudut soveltamaan tuloksia lopulle populaatiolle (ks. alla)

4. Johda ja sovella pienemmästä joukosta kerättyä tarkempaa tietoa koko asiakasjoukolle

– vähän kuten vaaligallupeissa: muutama tuhat haastatellaan ja nämä tulokset sovelletaan koko kansalle
– olennaista, että haastatelluilla löytyy taustamuuttujia (esim. ikä, sukupuoli, alue), jotka löytyvät myös lopulta asiakaskunnalta.
– myös monissa analytiikan sovelluksissa (esim. asiakaspoistuma, ristiinmyynti) on kyse pienemmällä joukolla tehdystä (ennuste) mallista, jota sovelletaan loppuihin ja uusiin asiakkaisiin

Ensi alkuun monissa yrityksissä CRM-järjestelmän sisältö voi näyttää todella köyhältä. Mutta asiakasymmärrystä voi lisätä monella eri tapaa ja nämä eivät vaadi mitään poppakonsteja.

Yllä listattuihin keinoihin ja kokemuksiin pureudutaan seuraavassa osassa.


Pst. Asiakastietojen rikastamisesta ja laajemmin asiakkuuksien johtamisesta lisää Talentum Eventsin koulutuksessa: http://talentumevents.fi/asiakkuuksienjohtaminen


19.08.2015 / Mika Tanner

You know how sometimes a word or a term becomes very trendy and starts to be used so much that it starts to work against itself. Ever heard of digitalization? Go to any business seminar, any corporate website, read any context relevant blog, listen to any analyst; digitalization is a Top 3 priority on the CEOs agenda. It is the most lucrative opportunity and the most menacing threat on any strategy grid – and has been that for quite some time. There are countless discussion forums, newsletters, portals, initiatives, seminars, studies not to mention solution providers, software companies, consultancies and other opportunists crying that digitalization is the phenomenon of the millennium and that It will change everything.

When you listen to the rhetoric, you will soon notice digitalization is a true multi-purpose term and it is probably the most (ab)used term in business jargon. Everyone knows the etymology of the word digital – this has absolutely nothing (or everything) to do with digitalization – depending on your perspective. For some, digitalization equals Big Data, Internet-of-everything (or IoT), for others it is e-commerce, mobility, robotics, 3D printing, social networking or whatever you can digitize and for some it equals transforming the analog world into zeros and ones.

My perspective is enterprise software. As far as I am concerned, digitalization has been around for as long as the digital computers and programming have been. Enterprise software (in its modern form) started I suppose from some very basic computer programmed applications providing business process support and automation. From MRP to ERP and later to more refined and intelligent business applications with state-of-the-art UX and multi-/omnichannel interfaces for all imaginable devices has been the evolution in broad strokes. Somehow the use of the term digitalization in any other context, beckons the invention of a different term, which has nothing to do with digitizing but applying the increasing availability of numerical data to entirely new business scenarios, new services and new capabilities.

One quite typical definition of digitized business is one which refers to blurring the digital and physical worlds. It converges people, business and things and in essence, thus providing countless disruptive business opportunities. If we take e.g. e-commerce or mobility or advanced analytics or intelligent networks as examples, stand-alone they do not constitute digitalization. Only when you genuinely exploit digital opportunities by means of application (integrating people with business or integrating machines with business/business intelligence/advanced analytics/embedded technology) do we start to hone into true digitalization. E-Commerce becomes digital when it natively integrates horizontally and vertically, when it provides intelligence for both buyer and seller and when the business scenario provides more than just the commerce transaction, however elaborate. Exploitation becomes meaningful when aggregate value increases.

For me, the beauty of digitalization as a phenomenon is that the biggest opportunity is ironically not technical at all. The most winners of digital business are those who can exploit its disruptiveness by harnessing technology-enabled net-new capabilities and redesigning business principles and changing the rules of play. This is probably why digitalization is positioned as both a threat and an opportunity in CEOs’ SWOT grids. Look at what happened to the music industry, to the publishing industry, to broadcasting, to business models in industrial machinery, to consumer electronics, to buying, to selling, to paying… to everything. The top 100 businesses in each discipline are different in the 1970s compared to today.

This is why digitalization is a boardroom subject. It is a make-it or break-it situation. There is a thin line between being digitally successful and choking on the phenomenon. Digital strategy must be coherent and business driven. It provides a platform for innovation, but merely digitizing business processes – applying lipstick on a pig – is superficial transformation. Even so, business leaders need to understand and internalize the capabilities of digital solutions because it helps accepting that new disruptive business models can indeed be in technology driven. It also helps to seek advice from leading experts as digital opportunities and routes for transformation are not always visible unless you zoom out far enough. Taking prompt initiative at this stage is also strongly recommended; why waste time improving your competitive advantage or even become a game-changer.


18.08.2015 / News Team

Bilot liittyy ThingWorxin kumppanuusohjelmaan järjestelmäintegraattorina

 

Bilot julkisti tänään liittyneensä ThingWorxin kumppanuusohjelmaan järjestelmäintegraattorina ja alkaa toimittamaan teollisen internetin ratkaisuja PTC ThingWorx® sovellusalustalla. ThingWorx on suunniteltu keventämään älykkäiden IoT-sovellusten kehittämiseen käytettyä aikaa, kustannusta ja riskiä. Bilot hyödyntää ThingWorxin alustaa toimittaessaan asiakkailleen IoT-sovelluksia, jotka on varustettu viimeisimmillä maailmanluokan toiminnallisuuksilla käyttäen mahdollisimman vähän koodia.

 

Liittymällä ThingWorxin järjestelmäintegraattoreille tarkoitettuun kumppanuusohjelmaan Bilot vahvistaa toimituskykyään suuryritysten Big Data- ja IoT-ratkaisujen toimittajana. Tähän asti Bilot on tunnettu Big Data toimittajana ja edelläkävijänä SAP HANA, Microsoft Azure Machine Learning, ja Hortonworksin Hadoop teknologioiden parissa Suomessa.

 

“ThingWorxin kanssa kumppanoituminen kiihdyttää kykyämme rakentaa visuaalisesti näyttäviä ja toiminnallisesti monipuolisia IoT-sovelluksia nopeasti, kohtuullisilla kustannuksilla. Koska ThingWorxin kehitystyössä tarvitaan minimaalisesti koodia, IoT-sovellukset saadaan valmiiksi ja käyttöön merkittävästi nopeammin. ThingWorxilla on yli 100 teollisen internetin asiakastoteutusta globaalisti sekä maailmanluokan kokemusta dokumentoituna usean eri toimialan IoT-skenaarioista”, kertoo Jani Puroranta, analytiikkaliiketoiminnan johtaja Bilotilla.

 

“Toivotamme Bilotin tervetulleeksi ThingWorxin kumppaniohjelmaan järjestelmäintegraattorina”, sanoo ThingWorxin Duke Sullivan, VP Strategic Partners. ”Näemme Suomen kuumana IoT-markkinana, ja Bilotin pitkäaikainen kokemus korkean lisäarvon yritysjärjestelmien toimittajana täydentää kykyämme rakentaa sovelluksia, jotka optimoivat eri kokoisten yritysten liiketoimintaprosesseja, ja näin kiihdytämme IoT-strategioiden toteuttamista Suomessa.”

 

Lisätietoja: Jani Puroranta, Johtaja, analytiikkaliiketoiminta. jani.puroranta@bilot.fi +358 50 517 9992

 

Bilot on vuonna 2005 perustettu ohjelmistotalo ja kasvuyritys. Yritys tunnetaan edelläkävijänä uusimpien SAP- ja Microsoft-ratkaisujen implementoinnissa ja kehittämisessä. Bilotin oman Digital Business Platformin muodostava Smart –tuoteperhe tuo yrityssovelluksiin uuden ajan käytettävyyttä, suorituskykyä, kustannustehokkuutta ja luotettavuutta. Bilot on henkilöstön omistuksessa ja sen toimipisteet sijaitsevat Helsingin Ruoholahdessa sekä Puolan Poznanissa. Yrityksen liikevaihto oli 15 MEUR vuonna 2014 ja sen palveluksessa on 130 alan lahjakkuutta, luovimpia ajattelijoita ja terävimpiä näkijöitä. bilot.fi

 

ThingWorx järjestelmäintegraattoriohjelma

ThingWorx™ Partners tarjoaa laajan kirjon tuotteita ja palveluja läpi koko IoT arvoketjun – ohjelmistoista ja pilvialustoista aina älykkäisiin sensoreihin, laitteisiin, portteihin ja järjestelmäintegraattoripalveluihin asti, jotka tekevät konnektoituneesta maailmasta todellisuutta. ThingWorx Parter Program mahdollistaa järjelmäintegraattoreille osaajien kouluttamisen ThingWorxin nopean sovelluskehityksen alustan käyttöön, joka suuresti yksinkertaistaa IoT-ratkaisujen arkkitehtuuria, implementointia ja käyttöönottoa. ThingWorxin järjestelmäintegraattorikumppanit vähentävät teollisen internetin järjestelmien käyttöönoton kustannusta ja riskiä, edesauttaen näin koko ratkaisualueen kasvua.

 

ThingWorx on jo vahvasti kiinni Pohjoismaiden IoT-markkinassa. Suomessa Elisa Oyj käyttää ThingWorxin alustaa oman pilvipohjaisen ketterän IoT-kehittämisalustansa Elisa IoT -palvelun pohjalla. Myös ruotsalainen Tele2 käyttää Tele2 IoT Portal –palvelunsa moottorina ThingWorxia. ThingWorx ja PTC ovat PTC Inc.:in tai sen tytäryhtiöiden tuotemerkkejä tai rekisteröityjä tuotemerkkejä Yhdysvalloissa ja muissa maissa.

 


18.08.2015 / News Team

Bilot Joins the ThingWorx Partner Program as a Systems Integrator Partner

 

Bilot announced today that it has joined the ThingWorx Partner Program as a Systems Integratorto deliver Internet-of-Things solutions built on the PTC ThingWorx® application enablement platform. ThingWorx is designed to reduce the time, cost, and risk required to build and run the applications for the smart connected world. Bilot will leverage the ThingWorx platform to provide customers with cutting-edge IoT applications that offer world-class functionality and are built using a minimum of code.

 

By joining the ThingWorx Systems Integrator Partner program, Bilot will further strengthen its ability to implement enterprise-level big data and IoT solutions. So far Bilot has been known in the big data space for being a forerunner with SAP HANA, Microsoft Azure Machine Learning, and Hortonworks Hadoop big data technologies in Finland.

 

“Partnering with ThingWorx boosts our capabilities to build highly visual and functionally rich IoT solutions quickly and affordably. As minimal coding is required with ThingWorx, the time-to-market for IoT applications is shortened significantly. ThingWorx has more than 100 IoT customer implementations world-wide with documented reference cases and has world-class experience working with a broadly horizontal customer base involving IoT scenarios,” says Jani Puroranta, Director of Business Information Solutions at Bilot.

 

“We welcome Bilot to the ThingWorx Partner Program as a System Integrator,” said Duke Sullivan, VP, Strategic Partners at ThingWorx. “We see Finland as a hot market for IoT and view Bilot’s long-standing experience in delivering high-value enterprise solutions as complementary to our ability to enable the development of applications that optimize business processes in companies of all sizes and accelerate the adoption of Internet-of-Things strategies in Finland.”

 

For more information, please contact Jani Puroranta, Director of Business Information Solutions at Bilot jani.puroranta@bilot.fi +358 50 517 9992

 

Bilot is a software and growth company founded in 2005. The company is known as a forerunner in developing and implementing the latest SAP and Microsoft –based solutions. Bilot’s own Smart product family forms a Digital Business Platform that brings usability, performance, cost efficiency, and reliability to enterprise solutions. Bilot is owned by its personnel and is located in Helsinki, Finland and Poznan, Poland. The company turnover was 15 MEUR in 2014 and it employs 130 talented visionaries and thought leaders in its technology realm. bilot.fi

 

ThingWorx System Integrator Program

ThingWorx™ Partners provide a wide variety of products and services throughout the entire IoT value chain – from software systems and cloud platforms to smart sensors, devices, gateways and system integration services that make the connected world a reality.  The ThingWorx Partner Program allows System Integrators to enable their teams with expertise around the ThingWorx rapid application development platform greatly simplifying the architecture, implementation and deployment of IoT solutions.  ThingWorx System Integrator partners reduce the cost and risk of Internet of Things deployments for end customers, helping accelerate the growth of the overall space.

 

ThingWorx is already established in the Nordic IoT scene. In Finland, Elisa Oyj is using ThingWorx as a platform for Elisa IoT service, a cloud platform and service for agile IoT development. Also the Swedish Tele2 is powering their Tele2 IoT Portal with ThingWorx. ThingWorx and PTC are trademarks or registered trademarks of PTC Inc. or its subsidiaries in the United States and in other countries.


16.08.2015 / Ville Niemijärvi
Lähiö
Kuvan lähiö ei liity juttuun

Perjantaina Z-junassa Helsingistä Tikkurilaan pienessä maistissa ollut kanssamatkustaja halusi tsempata meitä työmatkalaisia yhteislauluun liittyen VR:n myöhästelyyn tai jotain. Turpeanaamainen känninen urpo, lähiöruusu kainalossaan, oli silminnähden pettynyt suomalaisiin tuppisuihin, jotka eivät hänen mielestään osaa nauttia elämästä, potkia tutkainta vastaan ja ilmaista itseään laulamalla perjantai iltapäivänä kotimatkalla juoppo kapellimestarinaan.

Nousuhumalan kautta sitä on elämänsä tunnossa ja estot kadonneet. Kaikki muut (=selvinpäin olevat) vaikuttavat junteilta introverteiltä, jotka eivät tajua omaa parastaan. Kännipäissään sitä tuumailee, että jos huudan, heilun ja örisen tarpeeksi näille lapsiperheille ja työläisille, he tajuavat miten hölmöjä he ovat istuessaan hiljaa ja alkavat myös nauttia elämästä, huutaen, laulaen ja tanssien.

Tikkurilaan saavuttuamme, agitaattorin ketaistua turvallensa asemalaiturille, tuli mieleen että on näissä blogeissa itsekin tullut syllistyttyä samaan. Nimittäin suomalaisen yritysmaailman jämähtyneisyyden ja innovaatiokyvyttömyyden mollaamiseen omassa paremmuudentunnossaan.

Ehkä tuon juopon lailla on tullut nousuhumalan kaltaisessa innossa ajateltua, että kun tarpeeksi äänekkäästi huutaa, heiluu ja toistaa miten hyvä juttu hei tää oikeasti on… ne tulisi toisiin aatoksiin tuosta vaan. Alkaisivat itsekin tanssia ja laulaa IT-konsultin veisuja. Mutta eihän se niin toimi.

Ehkä sitä onkin itse ollut vain känninen huutelija ja muut niitä selväpäisiä.

Lähiöfestarit ja suomalaiset IT startupit

Lauantaina suunnattiin kuitenkin Vantaan Mikkolaan Lähiöfestareille (http://lähiöfestivaali.fi). Sieltä löytyi vanha 70-luvun purkutuomion saanut kerrostalo, joka oli muutettu viikon ajaksi festivaalialueeksi ja näyttelytilaksi. Tarkoituksena tuoda uusia näkökulmia lähiöasumiseen, näyttää miten lähiötä voitaisiin kehittää, asuntoja sisustaa.

Yhteistyökumppaneina ovat olleet yritykset Tikkurilasta Puustelliin ja Tekesin tukemiin start-up yrityksiin. Tekesin mukana festareilla oli jopa 24 suomalaista startupia, jotka suunnittelevat tuotteita eritoten kuluttajille liittyen asumiseen ja hyvinvointiin.

Kansainvälisestikin tunnustettuja, mielenkiintoisia putiikkeja kuten Beddit ja Enevo. Mutta kun luin monen yrityksen kuvausta omasta tuotteestaan erään kaksion seinältä johon ne oli koottu, tajusin miten pihalla monet heistä ovat omassa viestinnässään ja myynnissä. Startupit koittivat myydä sinänsä mielenkiintoisia kuluttajatuotteita tavallisille korsolaisille, mikkolalaisille ja muille Vantaan lähiöasukeille sellaisia termeille kuten:

  • fotokatalyysiin perustuva ratkaisu
  • siirtoprotokollat
  • tieto tallennetaan pilvipalveluun
  • hyödynnämme ’esineiden internettiä’
  • CMM-palvelu

Mitä vit**a?, voisi vaikka se korsolainen kysyä.

Jos en itse IT-ammattilaisena tajua mitä firmat tekevät, tajusikohan se perhe Hakunilasta, joka samaa seinää tiiraili?

Ei tajunnut. Kukaan ei tajua. Muuta kuin propellipää itse. Loput esittää tajuavansa mutta menevät illalla salaa googlaamaan mistä ne nörtit puhui.

Viitaten jutun alkuun kännisestä huutelijasta, voisi sanoa että me IT-alalla ja startup yrityksissä mouhkataan sitä, kuinka asiakkaat ja markkinat ei ymmärrä miten hienoja juttuja olisi tarjolla. Kuinka konservatiivisia, rautakangen nielleitä insinööri-juntteja kaikki Suomessa on. Kuinka globalisaatio tulee pyyhkäisemään teidän yli jos ette kohta toimi.

Samalla emme kuitenkaan osaa itse kertoa edes toisillemme mitä me teemme. Mikä se juttu sitten on, mihin asiakkaiden pitäisi tarttua? Jos joku haluaa olla innovatiivinen, kokeilla uutta, olla rohkea, mitä hänen pitää tehdä?

”Esineiden internet… big data… data science… pilvipalvelut… iot…”

Kuvailisitko mummollesi saunaa, jonka voi käynnistää kännykällä, sanoilla: ”Se on semmoinen esineiden internet.” Et. Ei ihmiset puhu näin ihmisille.

Ja ihmisille meidän pitäisi puhua. Ja myydä. Mutta kun nämä ei ole mitään asioita mitä voi ostaa. Nämä eivät merkitse mitään.

IT-ammattilaisen tunnustuksia ja tuotteistuksen tarve

Alalla kohta 15 vuotta olleena, täytyy tunnustaa: en totta puhuen ymmärrä puoliakaan mitä ihmiset (itse siinä sivussa) sosiaalisen median palveluissa kuten LinkedInissä jakelee ja tykkäilee.

En ole terävin kaveri, mutta jos en itse ymmärrä, en laskisi sen varaan, että asiakaskaan ymmärtää. Tai ehkä ymmärtäisin mutta useimmiten ei kiinnosta pätkääkään. Jutut ovat joko täynnä teknistä diipadaapaa, buzzwordeja tai kliseisiä itsestään selvyyksiä kuten alla Dilbertin klassikossa. joka kiteyttää suomalaisen konsultoinnin hyvin.

Dilbert

Eli toisillemmeko tässä vain pädemme ja teemme senkin tosi kehnosti?

Jos konkreettisia tuotteita tekevät ja jenkkilästä mallia ottaneet fiksut IT-startupit suoltavat edelleen tekno-jargonia, niin kuinka vaikeaa on konsulttitaloilla, jotka eivät tee oikeita tuotteita?

Jos aiomme saada työväen pistämään yhteislauluksi paikallisjunassa tai muuttaa suomalaisen yrityskulttuurin kokeilevammaksi, meidän pitää opetella puhumaan aluksi oikealla kielellä. Ei kännisen soperruksella eikä hukuttamalla kuulijaa IT-jargoniin ja buzzwordeihin. Ja uhkailemalla heitä perään… jos et kohta tee jotain niin hukka sinut perii.

Toisaalta meidän pitää kertoa jämäkämmin mikä se tuote tai palvelu, jonka haluamme heidän ottavan käyttöön oikein on. Minkä ongelman se ratkaisee? Näyttää mistä kana pissii ja mistä se raha tulee. Myös konsulttitalojen pitää hoksata tämä.

Sillä ne ovat oikeasti hyviä tuotteita mitä Vantaan lähiöfestareilla mainostettiin. Niin on meidänkin ja kilpailijoidemme. Olemme oikealla asialla. Mutta meidän pitää opetella puhumaan muillekin kuin toisillemme. Lähinnä niille asiakkaille. Ja selvinpäin.

 


13.08.2015 / Ville Niemijärvi


glovesEhdotin asiakkaalle heidän asiakaspoistuman pienentämistä ja näin lisämyynnin tekoa. Tarvetta tähän ei kuitenkaan ollut, homma on jo hanskassa.

”Emme tarvitse asiakaspoistuma-analyysejä. Kysymme jo asiakaspalautetta poistuneilta asiakkailta.”

Homma hanskassa?

Se, että asiakkailta kysytään palautetta heidän jo lähdettyä vetämään, ei kuulosta ihan siltä poistuman pienentämiseltä mitä tarkoitin.

Asiakaspoistumamallinnuksen ja sitä seuraavan toiminnan (esim. asiakkaiden kontaktoinnin) tarkoituksena on estää poistuma ennakkoon. Poistuma-analyysi kertoo:

  • ketkä asiakkaat ovat poistumariskissä (jotta voit estää heitä poistumasta)
  • mitkä todelliset tekijät vaikuttavat poistuman taustalla (jota taas voidaan käyttää liiketoiminnan kehittämisessä)

Asiakaspalaute tai esimerkiksi net-promoter-score on yksi hyvä apumuuttuja tässä prosessissa (jos se saadaan ennen poistumaa). Mutta vain yksi. Paljon tärkeämpiä muuttujia ovat useimmiten asiakkaan todellinen käyttäytyminen, demografiat ja psykografiat.

Kauppoja ei tässä tapauksessa siis tullut. Koska homma on hanskassa. N. 8-10% vuosittaisen poistuman tapauksessa puhutaan tässä casessa lienee jostain 2 miljoonan vuosittaisesta hävikistä. Itse tekisin tässä tapauksessa muutakin kuin kysyisin poistuneelta asiakkaalta: mistä se kenkä puristaa?

Louhia Asiakastiedon rikastaminen ja mittaaminen
Jos haluat todella tietää miksi asiakkaasi poistuvat, tulee sinun tutkia muutakin kuin pelkkää asiakaspalautetta.

13.08.2015 / Markus Kuuranta

Aloitin Bilotilla noin vuosi sitten UX-suunnittelijana, hommanani digitaalisten palvelukonseptien ja niiden käyttökokemuksen suunnittelu, pitkälti SAP-pohjaisiin ratkaisuihin. SAP:iin en ollut aikaisemmin tutustunut – se edusti minulle lähinnä sitä teknistä kerrosta, johon tavallisen kuolevaisen ei tarvitse koskea kuin korkeintaan karkauspäivinä teleskooppitikulla.

Itse SAP vaikutti jo heti ensi tuntumalta varsin hyödylliseltä ratkaisulta. Toimintoja löytyi joka lähtöön, ja saksalainen insinööri oli mallintanut järjestelmäänsä lähes puoli maailmaa.

Mutta se käyttöliittymä. Kun kollegani näytti minulle ensimmäisen kerran, miltä SAPgui näyttää, luulin kyseessä olevan teknisen ylläpitäjän hallintapaneeli Windows 3.x -ajalta. Pikku hiljaa jokaisen ”ai niin, ja täältä saa sitten vielä auki tämmöisen viidennen dialogin” -henkisen lauseen jälkeen ällistykseni alkoi muuttua epäluuloksi. Eihän kukaan nyt oikeissa yrityksissä voi tätä näin käyttää, eihän?

Seuraavana päivänä olin katselemassa kotini läheisestä tavaratalossa seinähyllyjä. Silmiini iskeneestä komean violetista puuhyllystä oli hintalappu kateissa, joten kipaisin avukseni lähimmän myyjän, joka vielä huomasi hyllyssä pienen klommon ja tarjosi siitä 10% alennusta. Marssimme yhdessä lähimmälle päätteelle hintatalkoot mielissämme – ja katso – ihka aito SAPgui:han se siellä meitä tervehti!

Suunnittelumiehenä aloin tietenkin heti keskustelemaan heidän varastojärjestelmästään, ja myyjä hieman virnisteli kertoessaan, että he olivat kerran laskeneet montako klikkausta juuri tehtävään toimintoon tarvitaan: viisikymmentäkahdeksan. Siis yli puolensataa klikkiä siihen, että tuote etsitään järjestelmästä ja laitetaan sen hintaan kymmenen pinnan hyvitys! Sisäinen käyttöliittymäsuunnittelijani putosi tuoliltaan, nousi takaisin ja putosi sitten vielä kahdesti uudestaan.

Sittemmin olen eri projekteissa huomannut, ettei kyseessä ollut hyllybisnekseen rajoittuva poikkeustapaus, vaan suomalaisessa työelämässä kehno käyttökokemus on valitettavan monelle arkipäivää. Yritysmaailmassa aika on rahaa, muttei ilmeisesti aina niin paljon, että sitä kannattaisi säästää käyttäjäystävällisillä järjestelmillä. Organisaatiotasolla on helpompaa tuhlata satoja tunteja kuukaudessa naksutteluun, kuin muuttaa kangistuneita käytäntöjä. Silkan rahan säästämisen lisäksi positiivisella käyttökokemuksella voitaisiin parantaa myös esimerkiksi työhyvinvointia.

SAP:n suunnalla käyttöliittymäongelma on tiedostettu, ja SAP onkin suunnannut huomattavia resursseja ratkaisujensa käyttökokemuksen kehittämiseen Fiori-suunnitteluperiaatteilla. Kattavana ajatuksena Fiori-ratkaisuissa on palastella SAP:n tarjoama ominaisuuspaljous räätälöidyiksi käyttöliittymiksi, joissa näytetään ainoastaan käyttäjän työn kannalta oleelliset asiat. Kokemukset tätä tapaa noudattavissa projekteissa ovat olleet erittäin positiivisia, käyttäjien säästäessä aikaa ja yrityksen koulutuskuluissa.

Olen itse SAP:n suhteen edelleen amatööri, ja tietyllä tavalla olen alkanut nähdä sen etuna; kun SAPgui:n käyttäminen ei lähde selkärangasta, on tavanomaista lähestymistapaa pakko haastaa aina uudestaan jokaisena päivänä.