22.12.2015 / Ville Niemijärvi

Viime viikon ja syksyn aiemmalla business intelligence -kurssilla esitettiin muutamia hyviä kysymyksiä liittyen BI-markkinoihin. Laitan tässä vastaukset ja pitkähkön pohdinnan muillekin lukijoille.

1. Mikä on paras QlikView-konsulttitalo?

Tämmöisen miinan pudottivat. Nyt oli mahdollisuus haukkua kaikki lyttyyn tai vetää överisti kotiin päin. Mutta asia on vain niin, että Qlik-konsulteilla on alalla järjestään hyvä maine. Ajatellen IT-alaa kokonaisuutena.

Olen järjestänyt useita kilpailutuksia (niin työväline kuin konsultointi) ja kierrän vuodessa kymmeniä asiakkaita, joilla useilla on Qlik-ympäristö. Järjestään palaute valitusta konsulttitalosta on positiivista, oli se kahden henkilön nyrkkipaja tai isompi puulaaki.

Positiivinen palaute johtunee osittain työvälineestä, joka edesauttaa nopeiden projektien toteuttamisessa. Tableau-asiakkaiden palaute omasta toimittajasta on myös positiivista. Hieman kömpelömmillä tuotteilla myös toteuttava konsulttitalo saa kuraa niskaan jos hommat ei etene tai tulos ei tyydytä.

Jos joitain Qlik-taloja pitäisi nostaa esille niin oma valintani olisi Infrastone. Olemme tehneet kolmessa projektissa yhteistyötä ja jälki on mainiota ja laadukasta. Infrastone on omien sanojen mukaan Suomen kokenein Qlik-kumppani ja väkeä on siis enemmän kuin mies ja koira.

Ennen kaikkea asiakkaan edun laittaminen aidosti etusijalle lisenssi- tai projektimyynnin kustannuksella on hatun noston arvoinen juttu. Korupuheissa kaikki väittää tätä mutta tositapahtumassa harva toimii näin. Infrastone on näyttänyt tämän pari kertaa toteen mikä on oikeasti poikkeuksellista.

Muita Qlik-toimittajia, joita en itse enempiä tunne mutta joita asiakkaat ovat kehuneet ovat ainakin EVRY, Eximia ja käyttöliittymäsuunnitteluun erikoistunut Adage. Käyttöliittymäsuunnittelun mukaan tulosta BI-kehitykseen lisää vähän alempana.

Tämä ei tarkoita, että muut Qlik-kumppanit olisivat kuraa. Löydät kaikki Qlik-kumppanit täältä.

Ja hei yritykset: hyviä toimittajia kannattaa mainostaa muillekin. Se on teidän etu, että hyvä kumppaninne menestyy. Muutenkin kuin vain toimittajien väsyneissä referenssitarinoissa (“toimittaja X teki sen mitä pyydettiin ja nönnöönöö booring!…”)

Ja huonoja saa myös kritisoida. Se on rehtiä ja reilua liiketoimintaa. Niin pakotetaan toimittajia nostamaan tasoa, kouluttamaan tekijöitä ja kehittämään prosesseja. Näistä asioista puhutaan ihan liian vähän.

2. Mihin Business Intelligence -työvälineet ovat menossa?

Lyhyt analyysi: isot perinteiset toimijat lähestyvät pieniä, ketteriä visualisointi-experttejä kehittämällä omia data discovery ja visualisointi ominaisuuksia. Pienet, ketterät taas kehittävät enterprise-tason kyvykkyyttä.

Eli isot BI-talot ovat tehneet hartiavoimin töitä kehitellessään omia visualisointivälineitä. Esimerkkinä SAP:in Lumira, Microsoftin Power BI, IBM Cognoksen Workspace (ja nyt julkaistu Cognos Analytics) ja SAS Visual Analytics. Olen tutustunut näihin kaikkiin ja suunta on oikea.

Pienet entiset niche-toimijat taas laajentavat repertuaariaan pyrkiessään aidoksi enterprisetason ratkaisuksi. Esimerkkinä Qlik, joka osti NPrintingin vakioraportointiin. Metadatan hallintasovelluksen (vrt. SAP Universe, Cognos Framework Manager) puutetta paikataan ohjaamalla oikeaoppiseen tietoarkkitehtuuriin erottaen Qlikin data- ja sovelluskerroksen. Tiedon hallittavuutta ja auditointia (data governance) parannetaan Governance dashboardilla, jota tosin harmittavan harva asiakas käyttää.

Nyt alkaa näyttämään siltä, että lähes kaikki BI-tuotteet ovat ns. one-size-fits all -tuotteita eli yksi tuote sopii kohtuu hyvin koko organisaation käyttöön.

Tableau on tosin poikkeus. Ainakin minulle heidän myynti on sanonut selvästi, että perinteinen vakioraportointi ei ole heidän pallokenttä. Yrityksellä ei näytä olevan hinkua pyrkiäkään enterprise-tason tuotteeksi ja useimmiten Tableau onkin yrityksessä se “kakkostuote” eli pienemmän osaston käytössä puhtaasti visualisointiin, perinteisen vuosia sitten hankitun Cognoksen tai SAP:in hoitaessa vakioraportoinnin. Tästä päästääkin seuraavaan kysymykseen.

3. Onko kahden BI-tuotteen strategiassa järkeä?

Kannattaako kuitenkaan laittaa kaikki munat samaan koriin vai voisiko elää kahden tuotteen kanssa?

Vastaus: Kaksi BI-tuotetta on ihan toimiva ratkaisu. Tämä on nykyään enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Etenkin silloin kun a.) halutaan tarjota käyttäjille parasta ja b.) käyttötapaukset ja käyttäjäroolit eroavat selkeästi toisistaan.

Vaikka visualisointityövälineellä (esim. Tableau tai QlikSense) on kiva kikkailla ja käyttö on pelkkää hattaransyöntiä, ei se sovi kaikille käyttäjille. On paljon käyttäjiä jotka eivät halua/tarvitse mennä porautumaan tietoon ja joiden ei tarvitse nähdä nättiä käppyrää. Toisin sanoen on sellaisia käyttäjiä joiden pitää tehdä oikeita töitäkin ja kriittisimmät luvut pitää saada käyttöön muuta kautta.

Esimerkiksi jos käyttäjien tarpeena on vakioraportointi tai vaikka raporttien helppo jakelu monipuolisessa formaatissa (pdf, html, xls) burstaten sähköpostitse tai levyn kulmalle huolehtien rivitason tietosuojauksesta, ei tähän kannata tarjota Qlikiä, Tableauta tai PowerBI:tä.

Toisaalta jos puntarissa painaa etunenässä ostamisen helppous, helppo käyttöönotto, toteutuksen ja käytön nopeus, IT:n tehtävien minimoiminen, käyttömukavuus ja visuaalisuus, niin edelleenkään isot perinteiset BI-toimijat eivät yllä tässä Tableaun tai Qlikin tasolle. Visualisointia ja data discovery -ominaisuuksia tarjoavat kaikki mutta muissa ominaisuuksissa (esim. ostamisen ja käyttöönoton helppous, hinnoittelun selkeys, IT:n pieni merkitys jne.) tulee suuria eroja.

Jos et usko, tee testi. Käy ottamassa netistä Tableaun serveri + client ilmaiseen koekäyttöön. Saat serverin pystyyn ja ensimmäiset raportit julkaistua tunnissa. Kokeile samaa Cognoksella, SAP:lla tai vaikka Oraclella. Ensimmäisessä tunnissa löydät ehkä myynnin puhelinnumeron jenkkeihin.

Alla kuvassa on hyvin karkea yleistys eri käyttäjärooleista. Vasemmalla on karrikoiden se iso pomo, jota ei kikkailut kiinnosta vaan hän haluaa tulos-, tase- ja myyntiraportin määrämuotoisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. Myös operatiivinen toiminto, jota BI-tukee voi olla tällaista. BI-palvelu tuuppaa kaupan vihannesosastolle tiedon milloin kurkut on homeessa. Lue lisää alempana upotetusta BI:stä.

Oikealla on controller, analyytikko, assistentti, (keski) johdon edustaja joka ymmärtää datan ja sen analysoinnin päälle. Hänelle jäykät vakioraportit eivät riitä, työvälineen pitää tarjota visualisointi ja ns. data discovery -ominaisuuksia (drill up/down, slice ‘n dice, assosiatiivisuus) sekä mahdollisuus lisätä uusia tietolähteitä (ns. data mash-up).

Raportoinnin roolit Louhia

 

Kaikki isot BI-toimijat taklaa kaikki nämä käyttötapaukset ja paljon muuta. Tableau keskittyy selkeästi oikealle laidalle, jenkkituote on ääri republikaani, vasenta ei suosita juurikaan. Qlik on vahvasti oikealla mutta kurottelee vasemmistoa eli raportoinnin sosiaalidemokraatteja kohden.

Toistan vielä:

  • kyse onkin siitä, haluatko parasta vai kelpaako aika hyvä?
  • kuinka monipuoliset ja poikkeavat käyttötapaukset ja käyttäjäroolit ovat?

Jos melko hyvä kelpaa visualisointiin ja käyttötapauksia löytyy myös perinteisemmästä raportoinnista, on perinteiset toimijat hyvä vaihtoehto, saat yhdestä talosta kaikki. Varsinkin kun monessa talossa on vuosien kokemus ja hiljainen tieto tuotteista eikä tuotteiden vaatima IT-hallinta tuota tuskaa.

Jos haluat parhaan ja helppokäyttöisemmän visualisointi ja analysointituotteen, ota Tableau. Se on paras vaihtoehto ns. kakkostuotteeksi ja myös ainoaksi tuotteeksi jos käyttötapaukset liikkuvat pääosin visualisoinnissa ja itsepalvelussa.

4. Mihin näet business intelligencen käytön yrityksissä suuntautuvan noin ylipäätään?

Pari suuntausta mihin olen törmännyt:

  • käyttöliittymäsuunnittelun ja UX-osaajien käyttö raporttien toteutuksessa
  • BI:n siirtäminen lähemmäksi ja upotetuksi osaksi liiketoimintaa (ns. embedded BI)
  • BI-funktion siirtyminen IT-tuotannosta ja järjestelmäylläpidosta palveluliiketoiminnaksi

Käyn näitä lyhyesti läpi.

Käyttöliittymäsuunnittelu

Olen törmännyt kolmella asiakkaalla käyttöliittymäsuunnittelijan käyttöön BI-projekteissa ja tulos on ollut kaikissa todella hyvä.

Yhdessä casessa yritys teki tietopalvelua omille asiakkailleen, jolloin priima käytettävyys on tietenkin A ja O. Koska kyseessä on maksullinen palvelu, siis yrityksen myytävä tuote. Tällöin designia ei ehkä kannatta jättää raportoinnin juhasipilöille. He osaavat insinööritekniikan mutta toteutuksen käyttömukavuus ja ulosanti loppuasiakkaan kanssa keskustellessa ja iteroidessa voi olla vähän tönkköä.

Käyttöliittymäsuunnittelu BI:ssä ei tarkoita, että jokaista raporttia varten tilataan UX-expertti paikalle. Pitkälle päästään, että UX-expertti on mukana projektin alussa luomassa suuntaviivat, ohjesäännöt fonteille, värien käytölle, layoutille ja erilaisille painikkeille. He voivat toteuttaa esimerkiksi sen ensimmäisen raporttipohjan tai työpöydän yhdessä raporttiexpertin kanssa.

Tämän jälkeen raporttien vääntäjät voivat käyttää tätä pohjana ja tuottaa näyttäviä ja visuaalisesti yhdenmukaisia tuotoksia.

Käyttöliittymäsuunnitteluun Qlik-sovelluksissa on erikoistunut Adage. Isoimmilta konsulttitaloilta löytyy tietty omia käyttöliittymäsuunnittelijoita.

BI upotettuna lähemmäksi liiketoimintaa

Näen, että tulevaisuudessa oleelliset tiedot pitää viedä sinne missä päätöksiä tehdään, lähemmäksi tai osaksi liiketoimintaprosesseja.

Kyseessähän on kuitenkin ensisijassa päätöksenteon tukijärjestelmä. Päätöksiä harvemmin tehdään juuri siinä raportointiportaalissa vaikka ns. single-point-of-access eli tiedot yhdestä tuutista onkin tavoiteltavaa.

Tietoja tarvitaan siellä missä liiketoimintaprosessi tapahtuu. Esimerkiksi CRM:ssä, markkinoinnin automaatiossa, intranetissä, asiakaspalvelun sovelluksessa, myymälöiden osastovastaavilla liikkuessa hyllyjen välissä, varaston trukkikuskeilla tai ylimmällä johdolla golf-kentällä.

Tällöin BI:tä ei tule ajatella raportteina, visualisointeina ja työpöytinä. Käyttötapaukset ja tiedon toimitustapa on tyystin toinen. Integraatioiden määrä BI:stä muihin järjestelmiin ja päätelaitteisiin kasvaa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia BI-ympäristön suunnitteluun ja myös softille. Enää ei riitä se, että voit upottaa Cognos-raportin Sharepointiin.

Tällöin erillisen raportointitietokannan tai tietovaraston rooli kasvaa. Integraatio järjestelmien välillä ja päätöksenteossa tarvittavan tiedon toimittaminen sinne missä sitä tarvitaan, on usein helpompaa tietovarastosta oikealla integraatiotyövälineellä (etl-sovellus), sen sijaan, että mietitään miten se Tableaun visualisointi saadaan upotettua myyntimies-mynttisen Audin äly-kojelautaan.

BI-funktio ratkomaan liiketoimintaongelmia
BI-funktio (etenkin edistyneen analytiikan avulla) pitäisi tarjota liiketoiminnalle palvelua, jonka tarkoituksena on ratkoa liiketoimintaongelmia.

Esimerkiksi:

  • Ongelma 1: tuoteryhmän X varaston kierto on liian hidas. Miten voisimme nopeuttaa kiertoa?
  • Ongelma 2: lehtimainosten vaikutus on tippunut. Miten nostaa mainosten vaikutusta myyntiin?
  • Ongelma 3: alennuskampanja meni perseelleen, tuotteita myytiin miinuskatteella. Miten löytää oikea hinta ja oikea tuote kampanjaan, jotta maksimoimme kannattavuuden?
  • Ongelma 4: työvoimakustannukset ovat liian suuret ja ylimitoitetut hiljaisina aikoina mutta ruuhka-aikaan asiakaspalvelu kärsii. Miten optimoida työvuorot kysynnän mukaan?

Näiden kysymysten vastaaminen yhdessä liiketoiminnan kanssa pitäisi olla BI-palvelutuotannon tavoite.

Nämä ovat kaikki ongelmia mitä BI+analytiikkatiimit ratkoo tänäkin päivänä. Ehkä niissä kahdessa yrityksessä Suomessa. Tämä tulee muuttumaan.

BI ei ole siis jatkossa IT:n erityinen osasto missä firman ainoa SQL:ää puhuva nörtti tekee rapsoja aina tilauksesta. Eikä se ole pelkästään liiketoiminnan itsepalvelua ja visualisointi-kikkailua.


 

Tässä oli taas vähän pitkäksi venähtänyt kooste BI-työvälinekoulutuksesta heränneistä ajatuksista.

Vuosi alkaakin olemaan sitten paketissa. Saatamme tuupata vielä yhden kirjoituksen ennen vuoden vaihdetta. Toivottavasti olet viihtynyt blogin parissa ja pysy kuulolla myös ensi vuonna. Oikein hyvää joulua ja uutta vuotta!


18.12.2015 / Jani Puroranta

Something interesting is happening in the world. People are expecting totally new meaning from their work. Making an everyday living or squeezing that extra percentage point of profit for the shareholders simply isn’t enough of a cause to get out of that warm bed in the morning anymore. At the same time global business has become so fast-paced and complex that large, bureaucratic, and hierarchical organizations are struggling to keep up with pace when agile, fast-moving startups and growth companies are disrupting their core businesses. Clearly there is a need for a step-change in the way we organize and manage our daily work.

Come new self-organizing models such as holacracy, leader-leader model, adhocracy, and Laloux model to name a few. All these models seem to mean the same thing, but all appear to have a hard time of capturing the universal meaning and purpose of self-organization. The reason, I think, is that every one of these models has an inward focus: how to organize and manage our company’s work most efficiently.

But that’s just one side of the coin – and probably the much less important one. It’s not your organization that should be the first priority, but the customer. It is far more important what you and your customer do and achieve together when working towards a common goal than the “roles, higher purpose, and distributed decision making” that all these self-organizing models emphasize. These details are only the enablers, not the purpose and essence of what we should be trying to achieve with the new organizational model – a superior customer experience.

Hence, having piloted our own version of this self-organizing theme at Bilot’s BI&Analytics business unit for the past four months, I would like to throw in a term that I think better describes what we are trying to achieve here: customercracy.

Customercracy turns the focus on what is most important. The way we organize our work is derived from the common goal that we have with our customer, not independently of the customer. In different customer situations different work approaches are required: agile, waterfall, resource hire, or DevOps. Furthermore, most of our people work with several customers simultaneously: in the morning with a major steel producer, at lunch time for a food&beverage company, and a late shift at a manufacturing company. For example, I have a top expert in my team whose work is in such high demand that she serves six major customers simultaneously – and, of course, all of them are priority #1. Should I as a manager try to micromanage this professional’s daily work and conduct complex scheduling? Or should I rather get as much out of the way as I can and let her do her magic driven by the customers and their ever changing needs?

In this setup, organizing the way most Professional Services companies do around industry verticals in a very hierarchical structure (director- senior manager – manager – consultant) and having rigid and bureaucratic processes to manage outliers just does not cut it. We need people collaborating across any organizational boundaries and coming up with solutions to the customers’ challenges immediately on the spot. The purpose of the organizational model is to facilitate this natural process by providing the tools and ways of working that support this, rather than hinder like most hierarchical and bureaucratic organizations currently do.

More on the nitty-gritties and how-to’s (including flat organization structure, Monday meetings, collaboration tools such as Skillhive, and Tinker Time) to follow in a later blog. But for now it is enough to understand that the ability to organize around the customers and their needs is probably the strongest value proposition that the self-organizing team model can provide.


14.12.2015 / Ville Niemijärvi

Business intelligence tuotekoulutus Louhia Consulting 7.12.2015Järjestin viime viikolla Talentum Eventsillä koulutuksen: Business Intelligence- työvälineiden vertailu ja kilpailuttaminen. Sain tänään kurssipalautteen. Vastausprosentti oli 82 %, eli 9/11 osallistujasta vastasi palautekyselyyn. Arviointiasteikko on 5-1, jossa 5 on erinomainen ja 1 heikko.

Alla saamani palaute:

Miten hyvin tämä koulutus vastasi odotuksiasi? 5 = koulutus ylitti odotukseni, 1 = koulutus ei vastannut odotuksiani

Business intelligence koulutuspalaute 7.12.2015 Louhia Consulting Oy

Kouluttaja:

Business intelligence koulutuspalaute 7.12.2015 Louhia Consulting Oy 2

Koulutus vastasi siis odotuksia 4,33 / 5 ja kouluttaja eli meikäläinen sai tuomioksi 4,44 / 5.

Ja tässä vapaan sanan osuus:

  • Hieman enemmän olisi voinut jäädä aikaa kilpailuttamiselle.
  • Oikein asiallinen kouluttaja.
  • Hyvä, kun näytettiin demoilla eri raportointijärjestelmien toimintaa. Tilaosuudessa myös selitettiin asioita sopivasti sellaisella kielellä, että alan ammattilainenkin kykeni seuraamaan, vaikka antoi tiettyjen it-käsitteiden valua ohi. Kuultiin selotuksia mm. “kuutioista” ja selvitettiin esim. mitä metatiedoilla tarkoitetaan. Parasta on, että nyt on asiansa osaava konsultti tiedossa nimeltä ja on lupa olla yhteydessä häneen, jos tarvetta ilmaantuisi.
  • Hyvä, selkeä kokonaisuus. Hieman haparointia demojen kanssa mutta muuten hyvin koostettu kokonaisuus, joka antoi eväitä työvälineiden hankintaan ja kilpailutukseen.
  • Konkretia, konkretia, konkretia,…

Demoja pitää siis petrata edelleen ja kilpailutukselle jättää enemmän aikaa. Syksyllä ensimmäisessä kurssissa demot menivät ihan penkin alle, josta sietäisin saada sapiskaa. Jos joku syksyn kurssilaisista on kuulolla niin minä tarjoan oluet jos törmätään kylillä.

Nyt meni siis paremmin mutta kehitettävää riittää. Ensi kerralla paremmin ja otetaan demottavaksi vähän enemmän tuotteita. Kuulisin mielelläni myös kommentteja jos koulutus halutaan kaksipäiväisenä, kattaen esimerkiksi käyttötapauksia vielä syvällisemmin.

Muuten täytyy olla tyytyväinen kurssiin ja palautteen pohjalta näyttäisi kuulijatkin olleet. Kiitos vielä kaikille osallistumisesta.

Seuraavassa postauksessa avaan vähän kurssilla esitettyjä kysymyksiä mm. siitä mihin BI-markkinat ovat menossa.


Ps. Seuraava Business Intelligence -työvälinekoulutus on 13.4.2016. Sitä ennen tarjolla myynti- ja markkinointijohtajille suunnattu Asiakkuuksien johtaminen -analytiikan avulla 28.1.2016. Muita Louhian järjestämiä kursseja löydät sivuiltamme: http://www.louhia.fi/tuotteet/koulutukset Tervetuloa mukaan!


14.12.2015 / Mika Tanner

Viime vuonna julkaisin joulublögini viikkoa myöhemmin ja silloin puurokattilat jo höyrysivät ja tonttulakit oli päässä. Nyt on tasan kaksi viikkoa jouluun ja kiireiseltä vielä vaikuttaa.

Tämä vuosi on ollut tapahtumarikas ja monessa mielessä antoisa. Se on ollut Bilotin kymmenennen toimintavuoden kunniaksi juhlavuosi, jota kutsuimme aliaksella BilotX. Syyskuussa juhlimme merkkipäiväämme ennen näkemättömän loisteliaasti ja käänsimme sivun seuraavaan vuosikymmeneen.

Kun katsoo taivaltamme taaksepäin, sitä nöyrtyy ja tuntee valtavaa kunnioitusta niitä 160 työn sankaria kohtaan, jotka ovat vuosien saatossa kantaneet kortensa menestyksemme kekoon. Oli sitten kyseessä entinen kolleega tai kuka tahansa nykyisestä työntekijästä Suomessa tai Puolassa. Saavutukset ovat komeat ja niistä pitää olla ylpeä, mutta samalla pitää olla katse tukevasti tulevassa ajassa.

Minulla on ollut tapana pyrkiä kohtaamaan mahdollisimman monen asiakkaamme päätöksentekijät syksyisin – kuulemaan heidän mietteensä sekä meistä että heidän tulevista suunnitelmista. Tänä vuonna teemanani oli tunnustella myös miten Bilot nähdään osana varsin merkittävää digitalisaatiotrendiä ja millaisena kumppanina meidät nähdään Suomen taloudellisen apeuden keskellä. Palaute oli mairittelevaa. Meidän tulevaisuuden visio ja missio tuntuu resonoivan asiakkaissa erinomaisen hyvin ja arvolupauksemme on uskottava ja asiakkaille relevantti. Katsonkin tulevaan erittäin luottavaisin mielen ja uskon että pystymme tukemaan asiakkaitamme heidän pyrkimyksissään menestyä.

BilotX virstanpylväällä pitää myös todeta, että on meillä paljon kehitettävääkin. Tiedostamme parannuskohteemme.  Kasvuyhtiönä meidän pitää sopeutua tilanteeseen ja myöntää kasvukivutkin. Käynnistimme tänä vuonna muutaman merkittävän kehitysohjelman, jotka pyrkivät kohdistamaan voimavaramme sinne, missä niistä on meille ja teille eniten hyötyä. Jäsensimme myös yhtiön strategisen johtamisen neljään pääteemaan, joista seuraavassa muutama sana.

Ylivertainen asiakaskokemus – Meillä on yli 120 asiakasta, joiden palveleminen on meidän ylivertainen perustehtävämme. Asiakaspalautteen mukaan Bilotilla on maan parhaat asiantuntijat, guruiksikin heitä kutsutaan. Haluamme myös, että kokonaisvaltainen palvelukokemus jokaisessa tilanteessa olisi hämmästyttävän hyvä. Muutimme johtoryhmämme rakennettakin niin, että ”Superior Customer Experience” on yksi viidesta vastuualueesta. Käynnistimme kehitysprojektin, johon osallistimme asiakkaitamme ja teemme kaiken voitavamme, että pysymme poikkeuksellisen hyvänä partnerina asiakkaillemme.

Häkellyttävä portfolio – Bilotin asiantuntijuus lienee kiistaton ja pioneerin roolikin laajalti tunnustettu. Digitalisaatio, ohjelmistokehitys, ostokäyttäytyminen ja markkinat muuttuvat ja olemme jo varsin pitkään mukauttaneet omaa tarjontaamme näihin muutoksiin vastataksemme. Perustimme Bilot Labsin pari vuotta sitten jäntevöittämään T&K toimintaamme ja tuloksena onkin kiehtovia Bilot SmartSeries tuotteistuksia eri ratkaisualueille (mm. hybris Commerce, MDM, hinnoittelu jne.). Emme kehitä portfoliota itseämme vaan asiakkaitamme varten ja yhdessä heidän kanssaan. Asiakkaiden parantunut kilpailuetu on meidän missiomme. Kokonaistarjooman kehitys on toinen strategisen johtamisen vastuualueista, joka liittyy myös meidän kansainvälistymisstrategiaamme.

Kasvumarkkinat ja ekosysteemi on kolmas johtamisalue. Tämä on yksi tärkeistä kasvumoottoreista, mutta ei suinkaan ainoa. Bilotilla on pian takanaan ensimmäinen vuotensa Puolassa, jossa toimipisteitä on Poznanin lisäksi nyttemmin myös Varsovassa. Tämä on hyvä alku, mutta vain murto-osa kokonaissuunnitelmasta. Toimimme verkostoituneessa maailmassa ja kysynnän ja tarjonnan suhteen ekosysteemillä on iso merkitys. Olemme itse aina olleet ekosysteemipartneri SAP:lle, Microsoftille ja monelle muulle, ja nyt meillä alkaa olla omia ekosysteemikumppaneita. Ja niin edelleen.

Energisoitunut organisaatio – Olemme kesästä lähtien lähteneet muuttamaan organisaatiotamme itseohjautuvaksi ja purkaneet perinteiset siilot, aidat, uskomukset ja hidasteet. Tästä saa parhaimman kuvan perehtymällä tuoreeseen blogiin. Tämä on tavallaan paluu ”vanhoihin hyviin aikoihin”, mutta tiedostaen, että emme ole enää kymmenen hengen posse vaan 130 hengen kansainvälistyvä kasvuyhtiö. Muutos on arvojemme mukainen ja tässäkin tapauksessa asiakas on painovoiman keskipisteessä.

Toki olemme ottamassa monta muutakin kehitysaskelta ja ensi vuoden aikana niistä voimme kertoa lisää. Odotan innolla tulevaa, mutta pian on hetki rauhoittua joulun viettoon ja kerätä voimia perheiden ja ystävien parissa. Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta ja myös kuluneesta vuosikymmenestä.

Hyvää joulua ja menestyksekästä alkavaa vuotta!

 


11.12.2015 / Janne Vihervuori

Kerroin aiemmassa blogissa osallistumisestamme viime kuun SAP TechEdiin kahdeksan henkilön joukkueemme voimin. Se mistä emme ole vielä kirjoittaneet, on Bilotin kaksi käytäntöä koskien tämän kaltaisia toimialamme konferensseja.  Ensimmäinen käytäntö on osallistujien valinta ja valikoituminen. Tähän käytäntöön kuuluu mm.

  • SAP TechEd -konferenssin kuuluminen henkilökohtaisiin painotuksiin ammatillisen kehittymisen osalta,
  • osallistujakandidaatin pitämä hissipuhe perustellakseen miksi osallistua tänä vuonna,
  • osallistujien vaihtuvuuden varmistaminen: katsotaan kuka ei ole käynyt viime kerralla tai ylipäänsä.

Toinen käytäntö onkin sitten paljon yksinkertaisempi kuin ensimmäinen käytäntö. Ketkä ikinä lähtevätkään matkaan, tuovat duty free –karkkien lisäksi tuliaisina kattavan paketin terveisiä konferenssin sisällöstä. Tämä tarkoittaa yleensä koko henkilöstöllemme suunnattua tilaisuutta pari viikkoa konferenssin jälkeen.

Tällä kerralla toteutimme toisen käytäntömme hieman toisin. Pidimme tänäkin vuonna oman koko henkilöstöllemme suunnatun TechEd-purkutilaisuutemme, mutta tällä kerralla yhteistilaisuutena SAP FINUGin teknologiamurros-työryhmän kanssa. Tilaisuuden teemana oli teknologiamurroksittain demystifiointi, joka vääntyi muotoon Demystify TechEd.

Bilotin TechEd-joukkueemme puristi TechEd-annin kasaan teemoittain (UX, hybris, integraatio, SolMan, custom-kehitys, analytiikka ja big data) siten, että jokaisella teemalla oli ennakko-odotuksia ja arveluja siitä mikä TechEdissä kenties selviäisi. Mikä on demystifioitava mystiikka per alue – vai tuliko kaikki demystifioitua?

SAP FINUGin hallituksen jäsen ja teknologiamurroksen taustahahmo Jari Varjo oli myös paikalla tilaisuudessamme ja kirjoitti tilaisuuden annista hyvän tiivistelmän. Teknologiamurroksen henkeen kuului se, että paikalla downtown-maisematilassamme ja linjoilla oli SAP-asiakasorganisaatioiden edustajien lisäksi myös kilpailijoitamme. Sharing is caring, niin kuin sosiaalisen median ja vaikuttamisen sparraajamme Ville Tolvanen tapaa sanoa.

 

P.S. Olisitko halukas olemaan osa seuraavan sesongin joukkuettamme? Rekrysivuillamme on monta hyvää positiota auki: http://www.bilot.fi/en/careers/

P.P.S. Arvoisa asiakkaamme – nykyinen tai erityisesti tuleva – tulemme esittämään saman TechEd show’n aamiaistilaisuutena. Seuraahan tulevia tapahtumiamme: http://www.bilot.fi/#events


9.12.2015 / Jani Liimatta

Syystä tai toisesta on tullut viime aikoina törmättyä useammin ja useammin XML-muotoiseen dataan tietovarastojen datalähteenä. Yksi yleisimmistä käyttötapauksista taitaa olla tuotetiedon hallintajärjestelmien (PDM/MDM) tuottamien XML-dokumenttien hyödyntäminen.

SQL Serverissä on ollut XML tuki jo versiosta 2005 asti. Harvempi sitä on kuitenkaan tietovarastokäytössä hyödyntänyt. XML-tuki löytyy myös SSIS-välineessä. Ne jotka ovat sitä yrittäneet oikeissa projekteissa käyttää, ovat huomanneet sen vaillinaiset ominaisuudet. Kolmansien osapuolien parempia (ja maksullisia) SSIS- XML-lähdekomponenttejakin on olemassa – mutta miksi ei käyttäisi natiivia Transact-SQL:ää? Pienellä oppimiskäyrällä SQL Serverin XML-ominaisuuksista voi saada paljon irti.

Eli lyhyesti ja ytimekkäästi päivän idea on laajentaa tietovaraston tuotedimensiota SQL Serverin XML-sarakkeella. Erityisesti PDM-järjestelmissä tallennetaan monessa tapauksessa valtavasti tuotetietoa, joiden hyödyntäminen ja tallentaminen kokonaisuudessaan relaatiomalliin on järjetöntä. Miksi ei tallennettaisi tietovarastoon koko XML:ää? Osa sisällöstä on toki pakko kääntää sarakkeiksi, monasti jo historiointitarpeidenkin vuoksi (Slowly Changing Dimension)

Tuumasta toimeen.

1) Luodaan taulu, jossa on XML-tyyppinen sarake

[code language=”sql”]
CREATE TABLE D_ProductXML
(Product_ID INT IDENTITY (1,1),
ProductName VARCHAR(50),
ProductXML XML)
[/code]

2) Tuupataan dataa tauluun (elävässä elämässä tuupattaisiin toki hieman eri lailla ja XML:tkin seuraisivat standardia, he jotka jaksavat lukea tätä juttua tänne asti todennäköisesti tämän tietävätkin). Sitten taas ne, jotka saavat näppylöitä polkupyörädemoista, ottakaa hydrokortisoonipurnukat tässä vaiheessa esille.

[code language=”sql”]
INSERT INTO D_ProductXML (ProductName, ProductXML)
VALUES (‘Mummopyörä’,

<bike>
<id>1</id>
<status>Active</status>
<names>
<name>Bike</name>
<name>Cykel</name>
</names>
<parts>
<parts id="1">Etupyörä</parts>
<parts id="2">Runko"</parts>
</parts>
</bike>

),
(‘Kilpapyörä’,

<bike>
<id>2</id>
<status>Passive</status>
<names>
<name>Competition</name>
<name>Cykeln</name>
</names>
<parts>
<parts id="1">Etupyörä 22"</parts>
<parts id="2">Kisarunko</parts>
</parts>
</bike>

)
[/code]

Eli meillä on nyt käsissä maailman yksinkertaisin tuotetaulu, jossa on surrogaatti, tuotteen nimi sekä lisää dataa XML-sarakkeessa. Tätä XML:ää voi hyödyntää SQL:ssä monella tavalla.
Esimerkki1. Pidetään data flattina mutta kysellään XML:stä ensimmäinen nimi sekä tuotteen status. Jos tämä näyttää monimutkaiselta, tuon xqueryn voi toki piilottaa raportintekijältä vaikka näkymän taakse.

[code language=”sql”]
SELECT
Product_ID,
ProductName,
ProductXML.value(‘(bike/names/name)[1]’, ‘varchar(50)’) as Name1,
ProductXML.value(‘(bike/status)[1]’, ‘varchar(50)’) as ProductStatus
FROM D_ProductXML
[/code]

Lopputulos näyttää tältä:

Esimerkki1

 

 

 

Esimerkki2. Käyttämällä CROSS APPLY:a voidaan XML räjäyttää riveiksi. Tässä halutaan nähdä käytetyt komponentit polkupyörittäin riveillä. Kahdesta tuoterivistä populoituu yksi rivi per yksi komponentti.

[code language=”sql”]

SELECT
Product_ID,
ProductName,
Parts.value(‘(text())[1]’, ‘varchar(100)’) as Part
FROM D_ProductXML
CROSS APPLY ProductXML.nodes(‘//parts/parts’) as P(Parts)

[/code]

Lopputulema näyttää jotakuinkin tältä:

Esimerkki2

 

 

 

 

Summa summarum, hyödyt:

  • Ylläpito: XML voi elää omaa elämäänsä. Uuden sarakkeen lisääminen ei tarkoita välttämättä ensimmäistäkään muutosta tietovarastoon tai ETL:ään. XML:n uutta tietuetta voi hyödyntää suoraan näkymässä tai kyselyllä
  • Suorituskyky: XML:n lukeminen kantaan on nopeampaa kuin XML:n käsittely tiedostona – käyttötapauksesta riippuen. Toisaalta esim. laskurivin mallintaminen riveinä XML:ksi laskun otsikkoriville ei välttämättä ole se paras idea
  • ETL:n tekemisen kannalta natiivi-SQL:n käyttö XML:n lukemisessa on mielestäni yksinkertaisempaa ja vähemmän virhealtista kuin SSIS:n omien komponenttien käyttö. Etenkään jos XML:t ovat näitä esimerkkejä yhtään monimutkaisempia.