20.06.2016 / Karri Linnoinen
In this weekly Tableau blog series that I’ve decided to call the Summer of Data, I’ll be using Tableau to explore different and interesting data sets. All the visualizations are published to Tableau’s robust public platform, Tableau Public.

News Events in Finland

This week, I’ve decided to use the Google BigQuery service and access the fantastic “Global Database of Events, Language, and Tone” project, or GDELT for short. It’s a collaboration initiate to construct a catalog of humanity’s societal-scale behavior and beliefs across the globe — Basically, it’s a database of all the news events of the world since 1979. The dataset is updated every day and is currently about 400.000.000 rows.
I’ve extracted all relevant events related to Finland (that have been reported in Finland), between 1979 – 2016. The date control can be used to navigate through the ages by month and by selecting a specific datapoint on any of the visualizations, you can filter with it.
 News Events in Finland between 1979 - 2016. To view Finland-specific news events use the Date controls to animate events.

How to read the chart

Important topics of these reported events are displayed in the tag cloud and are coloured according to their tone (red being a bad event and green being good). The Event Quad Class visualization below the tag cloud displays each reported event by Quad, a classification for event types. These are either verbal or physical events (e.g. diplomatic talks or wars). Also, these events are coloured according to the Goldstein Scale, which is a numberic range between -10 to +10. This captures the theoretical potential impact that type of event will have on the stability of a country. Lastly, the map shows where the event was reported.

 

Tune in next time for some more data visualizations! In the meanwhile if you want to experience Tableau for yourself, try out our free Tableau Desktop trial.

17.06.2016 / News Team

Kirjoittanut: Milla Halttunen, Someron lukio

 

Vietin päivän mittaisen TET-jakson Bilot Oy:llä. Jakson tarkoituksena oli seurata yhtä työntekijää päivän ajan itse kuitenkaan tekemättä mitään. Koulumme halusi kokeilla erilaista TET-muotoa. Sen sijaan, että menisimme viikoksi tekemään töitä, joita voisimme ilman koulutustakin tehdä, halusimme saada paremman kuvan ammateista, joihin voisimme myöhemmin pyrkiä lukion ja sitä seuraavan koulutuksen jälkeen.

Lopulta päädyin kysymään serkultani Jennalta, pääsisinkö hänen mukaansa töihin yhdeksi päiväksi. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, mitä Jennan työnkuvaan kuuluu. En ole juurikaan muuta tiennyt, kuin että hän työskentelee tietokoneiden parissa. Bilotistakaan minulla ei etukäteen ollut tuon enempää tietoa. Jenna työskentelee Bilotin Commerce -tiimissä Lead-konsulttina. Minulle selvennettynä tämä tarkoitti, että hän on mukana erilaisten verkkokauppaprojektien määrittelyssä ja projektinhallinnassa. Odotin, että koko päivä kuluisi enimmäkseen tietokoneen ääressä istuen, mutta sain huomata olevani melko väärässä. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa olikin työssä hyvin keskeistä.

TET-varjostaja 1

Päiväni varjostajana alkoi palaverilla, jossa keskusteltiin asiakaspalvelusta ja asiakkaisiin liittyvistä asioista. Ongelmanratkaisukyky osoittautui päivän aikana tärkeäksi ominaisuudeksi varjostettavalleni.

Aamupäivän aikana ehdimme tiivistää tulevan päivän tapahtumat ja käydä koulusta saadun lomakkeen kysymyksiä läpi. Jennan työskentelytilassa vallitsi rentous, vaikka kaikki tekivätkin kokoajan tietokoneillaan töitä. Työilmapiiri oli auttavainen ja asiat ratkaistiin yhteisvoimin. Itsekin sain myönteisen ja kiinnostuneen vastaanoton, josta tuli oitis positiivinen vaikutelma.

Pääsin osallistumaan myös erästä verkkosivustoa koskevaan palaveriin, joka käytiin kokonaan englanniksi. Pidän paljon vieraista kielistä, erityisesti englannista. Keskustelua oli mielenkiintoista seurata, ja palaverissa käytetty englanti oli puhdasta ja ymmärrettävää itsellekin. Mukana oli toki sanastoa, joka oli vielä täyttä hepreaa. Välillä en edes suomen kielellä ymmärtänyt mistä oli kyse.

Lounastauon jälkeen palasimme vielä työpaikalle kertaamaan työasioita ja keskustelemaan koulutuksesta ja muista elämän tärkeistä kysymyksistä.

Päivän aikana englannin kielen tärkeys Bilotilla tuli esiin jatkuvasti. Kansainvälisyys näkyi selkeästi, ja siitä olinkin erityisen ylpeä Job Shadowing -kohteessani. Jennan työ vaikutti monipuoliselta ja sopivan vastuulliselta. Samalla kuitenkin riittävä vapaus vaikutti mukavalta. Työpaikalla kukaan ei tuntunut olevan huonommassa asemassa kuin toinen, eikä minkäänlaista arvoasteikkoa tullut näkyviin. Kaikki työtilat, jotka pääsin näkemään, olivat siistejä ja avaria. Sisustus oli lämminhenkistä ja käytännöllisyys huokui kaikkialla. Pääsin jopa näkemään yrityksen omat saunatilat, joiden olemassaolo tuli minulle suurena, mutta positiivisena yllätyksenä.

Kaiken kaikkiaan päiväni Bilot Oy:llä oli mukava ja lämminhenkinen. Vierailusta jäi ainoastaan positiivisia muistoja.

TET-varjostaja


17.06.2016 / Kristiina Sarén

Oletko jo kuullut suvivirren? Entä saitko todistuksen? Meille biloteille kesäkuu on aina – ei todistustenjako- – vaan todistuksenjakoaikaa. Me yhdessä saamme yhden yhteisen todistuksen asiakkailtamme asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten muodossa. Iloksemme todistuksessamme oli mukana tänä vuonna myös muutama kymppi.

Tänä vuonna saimme 100 vastausta. Tutkimme kaikki saamamme arvosanat tarkkaan ja erityisesti kiinnostavat meitä kuvaavat adjektiivit. Tänä vuonna oli kaikkein eniten käytetty adjektiiveja asiantunteva, luotettava, osaava ja innovatiivinen. Juuri tällaisia haluammekin asiakkaitamme auttaessamme olla.

Vuosi sitten kuuntelimme asiakkaitamme saman kyselyn avulla. Silloin kehitystä vaativien adjektiivien listalta poimimme pohdittavaksemme erityisesti tämän kolmikon: lupaukseton, epäluotettava, ja ammattitaidoton. Nyt olemme kiitollisia, että halumme kehittyä näkyy tuloksissa: nämä sanat ovat vaihtuneet negaatiosta positiivisiksi adjektiiveiksi.

Missä aiomme kehittyä? Tänä vuonna Asiakkaidemme antamat adjektiivit kuriton, sekava ja huolimaton päätyvät listalle, jonka avulla opimme entistä paremmiksi kuluvan vuoden aikana. Muutos vaatii sattuman sijaan sitkeää työtä. Sekavuuden vähentämiseksi, laadun varmistamiseksi ja tarvittaessa toimitusten nopeuttamiseksi jokainen tiimi aloittaa viikon yhteisellä tapaamisella, tukitarpeiden läpikäynnillä ja tiedon jakamistuokiolla.

Toimintatapojemme jämäköittämiseksi olemme selkiyttäneet Bilotin eri roolien tehtäviä jatkuvissa palveluissa sekä tarkentaneet yksittäisen henkilön valtaa ja vastuuta itseohjautuvassa organisaatiossa osana asiakastiimejämme. Haluamme olla joka päivä eilistä parempia, kehittyä jatkuvasti. Kysymme edelleen asiakkaidemme mielipidettä jokaisen toimituksen jälkeen. Keräämme risut ja ruusut yhteen, ja teemme kehityssuunnitelman myös asiakkuuden näkökulmasta.

Puolan tytäryhtiömme on osa myös Suomessa tarjoamaamme palvelua. Yhdistämällä Puolan ja Suomen konsulttejamme voimme entistä paremmin vastata tällä hetkellä lähes jokaisessa yrityksessä tuntuvaan kustannustehokkuuspaineeseen.

Millainen rooli on opettajalla oppilaan numeroiden takana? Meidän todistuksen ilahduttavimmat adjektiivit ovat vahvasti upeiden asiakkaidemme ansiota. Me emme olisi asiantuntevia, luotettavia, osaavia ja innovatiivisia, jos asiakkaamme eivät olisi juuri tällaisia.

Kuritonta ja sopivan huolimatonta kesää kaikille!


17.06.2016 / News Team

Bilot toimi Valion yhteistyökumppanina hankkeessa, jossa otettiin käyttöön uusi SAP HANA:aan perustuva SAP:n taloudensuunnittelu ja konsolidointi -ratkaisu sekä SAP:n raportointiratkaisu palvelemaan taloushallinnon raportointia, budjetointia ja konsernilaskentaa.

Valio on Suomen suurin, 17 osuuskunnan omistama maidonjalostaja, joka on toiminut suomalaisen maidontuotannon hyväksi jo 110 vuotta. Valio työllistää Suomessa noin 3100 henkilöä ja ulkomailla noin 800 henkilöä. Tehtaita Valiolla on 13 Suomessa, sekä yksi Venäjällä ja kaksi Virossa. Valiolla on viisi tytäryhtiötä ja vientiä yli sataan maahan. Liikevaihto on noin 1,8 miljardia euroa.

 

Bilot toimitti Valiolle SAP-kirjanpitojärjestelmän uudistuksen yhteydessä nykyaikaisen taloushallinnon operatiivisen raportoinnin, budjetoinnin ja konsernilaskennan kokonaisratkaisun taloustilanteen joustavaan ja mahdollisimman viiveettömään seurantaan. ”Tavoitteenamme uudelle ratkaisulle oli yhtenäinen järjestelmäkokonaisuus ja tuotevalintojen kautta saavutettava kriittisten järjestelmien vahva integroitavuus.” kertoo Valion Project Manager Mariia Karhu.

Kustannustietoisuuden merkitys lisääntyi markkinatilanteen nopeiden muutosten johdosta

 

Markkinatilanteen nopeiden muutosten sekä Valion toiminnoissa korostuneen kustannustietoisuuden merkityksen kasvaessa Valio päätyi toteuttamaan laajan taloushallinnon järjestelmien uudistuksen ja hankkeen aikataulu oli erittäin tiukka. Myös raportoinnin, budjetoinnin ja konsernilaskennan osaprojektien tuli valmistua hankkeen kokonaisaikataulussa. ”Valitsimme Bilotin toimittamaan hanketta, koska Bilotilla oli aiempaa kokemusta vastaavista projektitoimituksista Suomessa sekä asiantunteva ja kokenut projektihenkilöstö. Meillä oli myös aiempia hyviä kokemuksia Bilotin projektitoimituksista myynnin järjestelmissä.” Mariia Karhu kertoo.

 

Excel-tiedostoista reaaliaikaiseen, jäljitettävään konsernilaskentaprosessiin Valion konsernilaskenta oli aiemmin useissa Excel-tiedostoissa. Tytäryhtiöiden tietojen kerääminen ja yhdistely oli haastavaa ja Excel-tiedostot eivät tukeneet tietojen jäljitettävyyttä ja raportointia. Uusi konsernilaskentajärjestelmä saa Valio Oy:n osalta tiedot integraation kautta ja tytäryhtiöiden manuaalisyötteille on rakennettu välittömän palautteen antavat syötteiden validointikäytännöt. Yhtenäisellä järjestelmäkokonaisuudella saatiin vapautettua asiantuntijoiden työaikaa lisäarvoa tuottavampiin tehtäviin.

 

”Järjestelmä otettiin käyttöön kokonaisuudessaan Suomen liiketoiminnoissa ja konsernilaskennan osalta koko konsernissa. Jatkossa siirretään vaiheittain myös liiketoimintaprosessien raportointi tapahtumaan SAP HANA ympäristössä SAP:n raportointityökalujen avulla.” Valion Tietohallintopäällikkö Raimo Jokinen kertoo.Joustava ja tehokas

 

 

Raportointiin ja budjetointiin helppokäyttöisyyttä ja viiveettömyyttä SAP HANA:n avulla

Uusi raportointiratkaisu tarjoaa talouden henkilöstölle viiveettömän moniulotteisen raportoinnin ja kaikille kustannuspaikkavastuullisille helppokäyttöisen vakioraportoinnin. Kustannuspaikkavastaavat syöttävät budjettinsa saman tutun moniulotteisen raportointikäyttöliittymän kautta. Uusi alusta mahdollistaa myös aiempaa sujuvamman järjestelmän jatkokehityksen. Tehdyn taloushallinnon kokonaisratkaisun myötä Valio laajentaa yhteistyötä Bilotin kanssa jatkossa järjestelmän palvelunhallintaan. ”Laajemman yhteistyön kautta Bilot pystyy tarjoamaan meille myös kustannustehokkaampaa kokonaispalvelua.” sanoo Mariia Karhu.


16.06.2016 / Soile Toivanen

Kesä. Tekee mieli tehdä kaikkea sitä, mitä talvi ei sallinut. Kesäloma ja lomarahat sen sijaan sallivat.

Kesälomarahat napsahtavat tänäkin kesänä useiden tileille. Toisille summan suuruus ja laskentatapa on täysi mysteeri, mutta toiset tietävät tarkalleen, mitä odottaa. Kesälomaraha on kuin joulun alla saapuvat veronpalautukset. Helposti ylimääräiseltä tuntuvaa, tuhlattavaksi tarkoitettua, vapaata kassavirtaa. Lomasäät ovat vaikeasti ennustettavissa, mutta kassavirrat eivät – vai ovatko? Vai kuulutko niihin, joiden ei mielestään tarvitse edes miettiä koko asiaa?

Yrityksille kesälomarahat ovat piikki alaspäin kassavirrassa. Kun tähän lisätään se fakta, että Suomi on suljettu heinäkuussa, ovat kassavirrat kovilla jäätelökioskeja lukuunottamatta. Tällöin oikea kysymys ei ole se, onko pankkitilillä rahaa, vaan miltä kassavirtaennuste näyttää. Onko pankkitilin raha kassavirran näkökulmasta vapaata vai varattua?
Huolellisesta kassavirtaennustamisesta huolimatta tulee yllätyksiä vastaan. Mikä on yrityksesi suunnitelma B? Entä oletko testannut henkilökohtaisen kesäkassavirtasi yllätysten kestävyyden? Oman loman voi pilata huono sää, yrityksen kesän huono kassavirtaennuste.

Yrityksillä on onneksi monia keinoja suojautua kassavirtansa negatiiviseenkin virtaussuuntaan. Hyvä ja tehokas kassavirransuunnittelu auttaa ajoissa tunnistamaan tarpeen suojautumistoimille. Kassavirransuunnittelun avuksi käy mm. SAP BPC (Business Planning and Consolidation), millä Bilot on toteuttanut asiakkailleen kassavirran suunnitteluratkaisuja osana kokonaisvaltaisempaa liiketoiminnan suunnittelukokonaisuutta.

Mutta kun yllätyshäät ja -säät sotkevat henkilökohtaisen kassavirran, on lainaraha usean oljenkorsi. Lähitapiolan viime viikolla julkaiseman selvityksen mukaan joka kahdeksas suomalainen on alhaisen korkotason vuoksi tehnyt velkarahalla hankintoja, joita ei muutoin olisi tehnyt. Mitä jos olisit kuin menestyvä yritys ja viettäisit hetken kesäistä kassavirtaasi pohtien? Palkitsisit itsesi kesän lopuksi kassavirtamaisterin kahveilla lainarahapainajaisen sijaan? Ilmaista rahaa kun ei olekaan, vaan korotonkin velka on lopulta maksettava takaisin.

Älä siis ota kesäkassaa, jollet halua huolehtia siitä myös syksyllä.


15.06.2016 / Ville Niemijärvi

Hesarissa oli joitain vuosia sitten laaja kysely: kuritatko lastasi fyysisesti?

Tulokset yllättivät: hurja joukko, olisiko ollut jotain yli 50%, suomalaisista myönsi säännöllisesti pahoinpitelevänsä lastansa. He antavat siis pilteilleen ja rakkaimmilleen milloin tukkapöllyä, luunappeja, koivuniemen herraa tai ehkä joskus vanhaa kunnon avokämmentä, kun se vain vapautuu vaimonpieksennästä.

Hesari nosti esille jutun yhteydessä tosiasian, joka ei ollut ihan jokaisen härmäläisen tiedossa: lapsen fyysinen kurittaminen on kaikille tavoin väärin ja kiellettyä. Se on kiellettyä moraalisesti. Ja (kaikille kokoomus- ja keskustapoliitikoille tärkeä perustelu) se on myös kielletty laissa.

Hesari alleviivasi asiaa niin kuin lapselle olisi puhunut: älä lyö lastasi.

Sivuhuomautuksena: olen kuullut perusteluja lapsen fyysiselle kurittamiselle. Yleisin on: kun ne ei muuten tottele.

Tiedoksi: ne ovat lapsia, rajojen kokeilu ja tottelemattomuus kuuluu niiden kehityskaareen. Jos ne tottelisivat kaikkea mitä sanot, olisi syytä epäillä ongelmia.

Perustelu on myös aika mielipuolinen: onko niin, että kun yksilön kypsyystaso on alhaisempi, häntä saa vetää turpaan? Eli jos vanhus muuttuu pikkaisen seniiliksi, dementia iskee, häntä saa alkaa mäiskiä avokämmennellä poskelle tai antamaan vähän tukkapöllyä. Eihän se muuten usko.

Mielenkiintoisempi juttu seurasi. Noin puolen vuoden jälkeen ensimmäisestä kyselystä, Hesari teki toisen vastaavan kyselyn. Tulokset yllättivät.

Uudessa kyselyssä yllättäen suomalaiset olivat parantaneet tapansa: enää pieni osa myönsi pahoinpitelevänsä lastaan.

Ja painotan sanaa: myönsi. Tottakai toivon, että moni tuli järkiinsä ja lopetti lapsensa kurittamisen fyysisesti. Mutta epäilen kovasti, että vain 6kk aikana sadattuhannet suomalaiset olisivat yhtäkkiä muuttaneet vuosikymmenien aikana sisäistettyjä käyttäytymismalleja. Malleja, mitkä on opittu omilta vanhemmilta ja he taas omilta.

Koivuniemen herra tanssi edelleen saksanpolkkaa pikku pirpanoiden persposkilla mutta Hesarin järjestämään kyselyyn todennäköisesti vain vastattiin niin kuin laki ja yleinen säädyllisyys vaatii.

Näin tilastot saatiin nätiksi mutta ongelma: perheväkivalta ja lasten fyysinen kuritus tuskin häipyi.

Miten pärjätä Great place to work -kisassa?

Toinen kerta kun huomasin miten tilastoja saatiin kaunisteltua mutta varsinaista ongelmaa ei korjattu, tapahtui entisessä työpaikassani.

Yrityksemme osallistui Great Place to Work -kilpailuun ensimmäistä kertaa. Kilpailussa työntekijät saavat arvioida omaa työpaikkaansa ja työnantajaa.

Tulokset olivat musertavat. Saimme ala-arvoisen arvosanan ja olimme kisan häntäpäillä. Tulosten mukaan työpaikassamme ei ollut asiat kunnossa. Etenkin työilmapiiri mätti pahasti. Ja tämä oli toki huomattu jo aiemmin työntekijöiden keskuudessa.

Johdon reaktio oli yllättävä. Oletimme, että nyt kun ongelmat on ulkopuolisen, luotettavan asiantuntijan toimesta tuotu päivänvaloon, ne korjataan ripein ottein. Mutta ei.

Tämän sijaan johto päätti, että vika huonossa sijoituksessa oli henkilöstössä, joka ei osannut vastata oikein. Tämä viestitettiin työntekijöille varsin tarkasti: näytettiin miten meidän olisi pitänyt vastata.

”Kun epäröi vastauksessa, moni ihminen antaa arvosanaksi 3 (asteikolla 1-5). Ensi kerralla kun vastaatte tällaiseen kyselyyn, laittakaa mielummin 4.”

Meitä konkreettisesti kädestä pitäen ojennettiin vastaamaan oikein. Kerrottiin, että antakaa pykälää parempi vastaus mitä oikeasti olette mieltä.

Asiaa seliteltiin myös sillä, että suomalaiset ovat luonnostaan vähän pessimistisiä. Annetaan vähän huonompi arvosana kuin oikeasti ansaitsisi.

Perustelu, jossa ei ole päätä eikä häntää, koska kaikki kilpailijat kisassa olivat myös noita pessimistisiä suomalaisia. Ja ne pesivät meidät mennen tullen.

Todelliselle ongelmalle, huonolle työskentelyilmapiirille, huonoille työmenetelmille, työntekijöiden selkänahasta repimiselle tai asiakkaiden joskus ehkä moraalittomalle laskuttamiselle, ei tehty pätkääkään.

Ja katsos…. seuraavana vuonna tulokset paranivat. Ja taas opastettiin. Kerrottiin miten pitää vastata. Muutama vuotta myöhemmin firma, josta olin jo ajat sitten lähtenyt, keikkuikin jo Great place to work -kisan kärkikahinoissa. Mutta työntekijät kipuilivat ja muutama vuosi myöhemmin tulikin sitten ihan joukkokato mutta se onkin sitten toinen juttu.

Tilastot oli kuitenkin kaunisteltu. Vääryys oli oikaistu. Johto voi taputtaa itseään selkään.

Todellinen muutos vaatii aikaa ja töitä

Jotta iso muutos ihmisten käyttäytymisessä saadaan aikaan, tarvitaan tietenkin paljon töitä ja paljon aikaa. Ja tahtoa muuttua.

Oli kyse sitten lapsenkasvatuksesta tai johtamisesta ja organisaatiokulttuurista.

Ongelmat eivät ratkea tilastoja kaunistelemalla.

Yrityksen tulosta voidaan pumpata paremmaksi tiukalla kulukuurilla, mutta todennäköisesti tämä ei korjaa juurisyitä menestyksen tai menestymättömyyden taustalla.

Työtyytyväisyys voidaan keinotekoisesti nostaa kattoon ja johto voi onanoida toisiaan saunanlauteilla hymyssä suin, mutta hieman myöhemmin työntekijöiden poistuma tulee rankaisemaan ja paljastamaan totuuden.

Yritykselle ja johtajalle on tärkeä kysyä: onko minulle tärkeintä tehdä oikein, se mikä on parasta yritykselle, työntekijöille, asiakkailleni? Vai onko tärkeämpää saada mittarit näyttämään hyvälle?

Onko vanhempana minulle tärkeintä vastata kunniallisen kansalaisen tapaan kyselyihin vai oikeasti muuttaa vääristyneitä käyttäytymismalleja ja lopettaa sukupolvelta toiseen jatkunut väkivallan kierre? Lopettaa se omasta halusta, enkä sosiaalisen paineen myötä.

Sillä kuten Leonard Cohen kerran sanaili, että kun hommat alkaa menemään todella perseelleen, sinulla ei ole enää mitään mitä mitata. Mitään mitä voisi kaunistella. Silloin tilastoilla ei tee enää mitään. Ei kannata päästää asioita siihen pisteeseen.

 Things are going to slide,
 Slide in all directions
 Wont be nothing
 Nothing you can measure
 Anymore

https://youtu.be/vnaxvBsyigM


15.06.2016 / Rickard Kallis

Do you know how self-organizing you are? I will share a quick technique for measuring yourself.

 

My main inspiration for the decentralizing of authority comes from a book Turn the Ship Around written by L. David Marquet. The story is about how he as a captain of a nuclear submarine was able to turn one of the most poorly performing submarines into one of the top performers by decentralizing leadership. If the subject is of your interest, I can recommend the read. I wrote earlier a blog on the importance of decentralizing authority and also our HR Director Kristiina wrote a post that features Marquet’s ideas.

 

An aspect Marguet put emphasis on, is how strong the link there is between self-organizing and how we communicate. He has also talked about the ladder of self-engagement. The ladder is about how the lingo gives away your level of self-organizing and it serves as an excellent acid test on how self-organized you and your organization are. Listen to the communication in everyday situations, do your sentences start with:

 

6. I’ve done…

5. I intend to…

4. I request…

3. I recommend…

2. I think…

1. Tell me what to do

 

Did you recognize yourself in different situations? I think you did. So the next question would be how to move your organization up on the ladder? The first step is to be able to let go of control. Is that not obvious? Yes, but have you actually done it, since letting go can be hard. Your logic tells you that this is the right thing to do, but when you lose your focus – you find yourself micromanaging new situations. There is obviously no self-organizing organization without individuals that are allowed to organize themselves.

 

There is, however, more to it than just letting go. When people are interviewed regarding what are the biggest obstacle of letting go of authority the most common fears usually have to do with either competence or organizational clarity. Two key ingredients supporting the decentralization of decision making. This means that you need to ensure that everyone should know where you are heading as an organization. Both formal and informal communication need to be trimmed, and it should be consistent and continuous. Also, incorporate learning everywhere. Resist the urge to provide ready-made solutions. Let people make mistakes in a safe environment and let them learn from the experience. Let people focus on achieving excellence instead of just avoiding errors.

 

Fostering children is the analogy for me. You cannot – and you should not – make decisions on behalf of your children, even when there are those moments when you would like to grab the steering wheel in the middle of a learning process. Standing on the sidelines is scary at first. However, if you have built the foundations properly, you should not have to worry. The best part, with hindsight, is that the outcome differs from if you would have micromanaged it all. Moreover, it is not only different, but it is also many times better and more innovative.

 

If you do not want your employees or your children to act like robots, then stop treating them as such. Do you not trust them to make the right decisions? Then first you need to take a look in the mirror on how you set up your communication, processes, and culture. Do they support competence building, organizational clarity and taking action? If not, you know where to start your transformation. By the end of the day, what can you lose by letting go?


14.06.2016 / Ville Niemijärvi

Järjestämme tulevana perjantaina 17.6.2016 klo 8.30-10.00 yhdessä Keski-Suomen Kauppakamarin ja Powen Oy:n kanssa tiedolla johtamisen aamukahvit Jyväskylässä.

Powen kertoo yritysten arjen analytiikasta ja business intelligencestä, minä taas kerron kokemuksia ennakoivasta analytiikasta (machine learning, data science).

Tilaisuus on maksuton ja tarjolla on aamupala. Tervetuloa!

Ilmoittaudu mukaan tästä: http://www.kskauppakamari.fi/koulutus/hajota-hallitse-data

 


14.06.2016 / Radek Stefaniak

CRM, sCRM, angażowanie klientów?

Rozpocznę od definicji, skoro już użyłem CRM w tytule artykułu. Ciężko już dziś mówić wyłącznie o klasycznych systemach CRM bo takich jest coraz mniej (i oby!). Zdobywanie klientów jest już bardziej aktywne, wychodzi często poza ramy „handlowców”. Możemy mówić o Social CRM (sCRM) czy też Customer Engagement (CEC) – angażowaniu klientów, po to aby aktywnie prowadzić naszą sprzedaż. Ale również lepiej ich rozumieć. Dzisiejsze systemy są już zatem czymś innym niż system CRM kilka lat temu.

Potrzeby mojej organizacji

Nadal wiele organizacji posiadających działy sprzedażowe, marketingowe czy/i obsługi klienta, nie posiadają wsparcia informatycznego w tym zakresie (zwłaszcza w grupie MŚP), mimo długoletniego wykorzystywania w swojej działalności systemu klasy ERP, np. SAP ERP (ECC). Organizacje te często mają „złe doświadczenia” z prób wykorzystywania systemów CRM czy CEC, z uwagi na np.:

  • problemy organizacyjne w jego wdrożeniu,
  • wiele wewnętrznych konfliktów interesów z tym związanych,
  • czy po prostu cenę i czas potrzebny na takie wdrożenie.

Mimo iż wizja wykorzystania takiego systemu, i wykonania kolejnego skoku w doskonaleniu swoich działań rynkowych, istnieje w organizacji i jest przedmiotem wielu rozmów, nie ma pomysłu na jej wdrożenie. Nie przekonują też oferty firm wdrożeniowych, skomplikowane zapytania ofertowe przedrażające projekt, i brak zaufania między potencjalnymi Klientami i Partnerami.

A powodów do wykorzystania systemu CEC jest wiele. Są to zazwyczaj:

  • jedno spójne środowisko do codziennej pracy z klientem (współdzielenie informacji)
  • potrzeba celniejszego trafiania z ofertą do klientów (segmentacja)
  • rotacja handlowców i przeciwdziałanie utracie informacji nt. klientów
  • przejrzystość działań handlowych i ich widoczność dla kierownictwa
  • ograniczanie duplikatów procesów ofertowych
  • dosprzedaż i przedłużanie współpracy
  • widoczność lejka sprzedaży i wykorzystanie go do planowania
  • jakość obsługi klientów (uporządkowanie procesu, nadanie mu ram)
  • wsparcie obsługi nowych kanałów sprzedaży i obsługi klientów.

Zestawienie własnych potrzeb (tutaj konieczne jest już potrafienie ich zebrania i nadania im priorytetów), pogodzenia potrzeb różnych działów, już nie jest prostym procesem. Często kończy się na niezależnym poszukiwaniu wsparcia IT w zakresie potrzeb własnego działu (coraz częściej to Biznes a nie IT (wg Raportu IDC) decyduje o wyborze aplikacji a nawet samodzielnie jej poszukuje i realizuje wdrożenie z Partnerem – przy niewielkim lub żadnym wsparciu IT). Powoduje to następnie wykorzystywanie różnych aplikacji do podobnych lub tych samych celów i powstawanie silosów informacyjnych. Wówczas sama integracja danych (i ich agregacja) jest nie lada wyzwaniem (i kosztem!).

Jest też grupa organizacji nie mających sprecyzowanych potrzeb w zakresie CEC, lub potrzeby opisane dosyć ogólnie. Tam świadomość potrzeb dopiero się buduje. Albo nie była nigdy zestawiana z możliwościami aplikacji, które nieraz mogą te potrzeby z naddatkiem spełnić i zaproponować dodatkowe udogodnienia.

Poszukiwanie wsparcia systemu

Często w organizacjach rozważane są (lub też mimochodem rozwijane i używane) własne aplikacje spełniające podobne potrzeby. Ich koszty jednak (zarówno wewnętrzne np. pracownicy utrzymujący i rozwijający narzędzie, jak i koszty utraconych korzyści w stosunku do innych aplikacji) nie są analizowane. Trudno wówczas podjąć racjonalną decyzję znając wyłącznie ofertę rynku („Co tak drogo!”). Problemem również dla takich rozwiązań jest nadążanie za rozwojem organizacji i za rozwojem rynku (wzrost konkurencji, dywersyfikacja) – jeśli nie dostarczymy jakiejś funkcjonalności sami, nie będziemy jej mieć.

Mając na uwadze minimalizację ryzyka projektu, często niedookreślone potrzeby, pożądany niski koszt i jak najkrótszy czas projektu (Quick Win), powinniśmy rozważyć produkt dostępny w chmurze. Relatywnie niskie koszty dostępu do takich aplikacji otwierają duże możliwości przed MŚP, wcześniej zarezerwowane dla dużych organizacji z dużymi budżetami IT. Warto również dodać iż na 2016 rok prognozowany jest wzrost wydatków na IT, w których coraz mniejszą rolę mają systemy ERP na korzyść aplikacji mobilnych, SFA czy CRM (wg Raportu IDC).

Produktem bogatym w funkcjonalności wspomagające zarządzanie relacjami z klientami a także ich angażowanie (Customer Engagement) i dostępnym w chmurze jest SAP Hybris Cloud For Customer (w skrócie “C4C”, element SAP Sales Cloud).

C4C dashboards

Jego kluczowymi charakterystykami są:

  • bardzo dobra widoczność danych klienta – widok 360 stopni, łącznie z zewnętrznymi aplikacjami pozwalającymi na ocenę potencjału klienta
  • obsługa procesów przedsprzedażowych (kampanie, generowanie leadów, scoring leadów, automatyzacja marketingu)
  • sprzedażowych (działania handlowców, retail execution, integracja z MS Outlook, szanse sprzedażowe, widoczność lejka sprzedażowego, oferty, zamówienia)
  • posprzedażowych (obsługa zgłoszeń od klientów dot. zakupionych produktów, integracja z kanałami społecznościowymi)
  • analityka w czasie rzeczywistym z funkcjonalnością kreatorów do tworzenia raportów i kokpitów
  • dostęp przez urządzenia mobilne – łącznie z trybem offline
  • nowoczesny, rozszerzalny interfejs użytkownika
  • interfejs użytkownika jest również intuicyjny co wpływa na łatwość jego użytkowania a więc i szybkość adaptacji przez użytkowników (a to istotny czynnik decydujący o powodzeniu projektu)
  • integracja z SAP ERP (mnogość dostępnych Web Service’ów powoduje też łatwość integracji z innymi systemami).

Produkt ten jest uaktualniany w cyklu kwartalnym co pozwala użytkownikom na osiąganie dodatkowych korzyści już po wdrożeniu rozwiązania.

Opłata subskrypcyjna

Podejście subskrypcyjne w jakim sprzedawane jest C4C ma kilka istotnych zalet:

  • przede wszystkim powoduje inne podejście do zarządzania kosztami – nie musimy posiadać infrastruktury. Kontrakt również nie jest długoterminowy.
  • pozwala również na rozpoczęcie od skromnej wersji systemu, mając na celu uczenie się. Może to być pilot w organizacji wykorzystywany jedynie przez jedną lub kilka osób / dział. Koszt projektu uruchomienia takiego pilota może również być bardzo skromny jeśli oprzemy się o standardowo dostarczaną konfigurację procesów.
  • subskrypcja pozwala również na ograniczenie ryzyka projektu. W sytuacji gdy zdamy sobie sprawę, że z jakichś powodów nie chcemy już korzystać z C4C mamy możliwość rezygnacji z miesięcznych subskrypcji. Należy tutaj jednak wspomnieć iż w przypadku niepowodzenia projektu, niektóre organizacje podchodzą do niego ponownie, nawet kilkukrotnie, nie rezygnując z kolejnego podejścia. Organizacje takie widzą płynącą z niego potencjalną korzyść. Każde podejście do projektu to również wiedza (ang. Lessons learned), które powinny być wykorzystane przy kolejnym podejściu do projektu.

Wdrożenie czy włączenie?

Produkty w chmurze często są po prostu „włączane”, przy minimalnej ilości konfiguracji, zasilenia systemu danymi klientów i historii transakcji. To podejście najprostsze. Można również mówić o „wdrożeniu” w przypadku takiego rozwiązania, ponieważ specyfika procesowa Klienta może być na tyle skomplikowana iż koniecznych jest wiele dostosowań systemu (łącznie z programowaniem – TAK, to również jest w C4C możliwe) pod te właśnie potrzeby. Projekt zatem może być prosty jak i skomplikowany.

Często przed projektem odbywa się faza analizy i optymalizacji procesów (np. sprzedażowych) co w powiązaniu z rozpoczęciem korzystania z systemu CEC, przyczynia się do większej przejrzystości działań organizacji, unifikacji procesów, uporządkowania, zdolności do dokładniejszego planowania.

Bardzo ważnym czynnikiem ważącym o sukcesie jest czas – dostępny czas kluczowych osób z organizacji najlepiej znających procesy biznesowe, rozumiejących specyfikę jej działalności, potrafiących opisać potrzeby, i potrafiących zmotywować pozostałych pracowników.

Czas zainwestowany w projekt, z pewnością się zwróci. I odwrotnie, zbyt mała porcja zainwestowanego czasu kluczowych osób, przyczyni się do porażki projektu lub jego marginalizacji co w zasadzie spowoduje taki sam koniec.

Oferta Bilot

Bilot posiada własną metodykę podejścia do projektów CEC w chmurze. Jest ona za każdym razem dostosowywana do potrzeb i specyfiki każdego Klienta – celem który nam tutaj przyświeca jest zawsze powodzenie projektu (określane m.in. jako wysoka adaptacja rozwiązania, spełnienie wymagań procesowych, wartość dodana płynąca z projektu).

Konfiguracja rozwiązania jest dostarczana w „pakietach” i poddawana cyklicznemu przeglądowi (testom) z Klientem (kluczowymi użytkownikami). Daje to organizacji pełen wgląd w projekt i pozwala lepiej zrozumieć system i implementowane w nim procesy. Część działań użytkownicy wykonują samodzielnie – jest to sposób na ograniczenie kosztów projektu. Angażowanie użytkowników ma również jedną istotną zaletę – wzrasta poziom adaptacji rozwiązania.

Jeśli są Państwo zainteresowani poznaniem szczegółów zapraszamy do kontaktu (Mariusz Papiernik tel. +48 690 540 522 lub Radosław Stefaniak tel. +48 503 843 401). Na spotkaniu możemy zaprezentować podejście do projektu i pakiety z naszej oferty tzw. QuickStarters, które pozwalają na dobór pożądanych funkcjonalności wg własnych potrzeb. I wdrożenie ich nawet w ciągu tygodni, aby jak najszybciej osiągać korzyści z C4C.