31.08.2016 / Kristiina Burtsoff

Tämä on 38. blogikirjoitukseni bilotina ja samalla myös viimeinen. Julkaistessani ensimmäisen kirjoitukseni keväällä 2013 ei meillä biloteilla ollut ohjattua sisällöntuotantoa, jossa asiantuntijat jakavat ajatuksiaan tilaustyönä. Innokkaiden kirjoittajien kynäilyt sukelsivat läpi kollegiaalisen seulan. Tämä on edelleen henki Bilotilla. Jos olet seuloutunut työskentelemään tässä joukkueessa, saat oikeasti tehdä asioita, jotka koet oikeaksi. Fiksuille on ominaista testata ajatuksiaan muilla. Ketään ei ole yllätetty hämäristä puuhista. Luottamukseen perustuva organisaatio oli olemassa jo kauan ennen kuin se piirrettiin ruutupaperille, virallistettiin ja annettiin nimeksi: itseohjautuva organisaatio FC Bilot.

Jos mukavuusalueella oleskelu riitäisi, jatkaisin ehdottomasti töissä näiden upeiden ja rakkaaksi tulleiden ihmisten parissa. Turvallisuuden sijaan nautin, kun saan tarttua uuteen ja tuntemattomaan, haastaa itseni huolella ja kokea uusien ideoiden kohisevan päässäni. Sama koskee HR-toimintoa yleisesti, joka on minulle yksi yrityksen kehittämismoottoreista ja sen kuuluu pitää itsensä liikkeessä.

Saappaiden koolla ja edessä olevalla maastolla on siis suuri merkitys, kun siirryn muutaman sata metriä länteen, Siilin henkilöstöjohtajaksi. Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua ja varmasti jotain oranssia.

Mikä on Bilotin salainen ase talenttimarkkinoilla pian entisen työntekijän näkökulmasta? Minusta se on ennen kaikkea ihmiset ja kulttuuri. Bilotilla on aidosti arvolähtöinen yrityskulttuuri. Arvojen määrittelyssä on onnistuttu aikanaan hyvin. Ne elävät arjessa ihmisten kautta, näkyvät ambitioissa, innostuksessa ja siinä miten ihmiset heittäytyvät. Mieleenpainuvin heittäytymisen hetki on ollut CRM-tiimin kuorolauluna esittämä liiketoimintasuunnitelma ”Still haven’t found” akustisella kitaralla säestettynä ja uudelleen sanoitettuna. Jos heität biloteille haasteen, älä odota tavanomaista.

Millaisia sitten ovat bilotit? (Tässä kohdassa pääsi itku.) Henkilöstöammattilaisena olen saanut jakaa ilot ja surut, lähettää kukkia, ottaa osaa, halata ja onnitella. Bilotilla olen saanut retkeillä tämän suurenmoisen porukan kanssa joka vuosi ja eri teemoilla: Tallinnassa, Himoksella, Tampereella ja Poznanissa. Olen saanut iloita parhaassa mahdollisessa seurassa maalla, merellä ja ilmassa. Olemme juosseet yhdessä yöllä, suunnistaneet päivällä ja viihtyneet poreammeessa aamunkoittoon. Laulettu on erityisen paljon. Vaikka olen tittelin mukaan sisäisessä roolissa, olen saanut myös tavata asiakkaitamme muuallakin kuin kahviautomaatilla ja olemme kehittäneet asiakkaidemme kanssa ylivertaista asiakaskokemusta yhdessä. Missään en ole saanut niin paljon tukea, arvostusta ja mahdollisuuksia kuin täällä. Biloteille kuppi on aina puolitäysi. Työperäisen angstikohtauksen tai epäuskon iskiessä työkaverit hinaavat tilanteen yli. Kinattukin on ja kiroiltu.

Tärkeimpään, työkavereihini, olen voinut aina luottaa – hyvinä ja pahoina päivinä. Erityisesti erityisen pahoina.

Hei hei rakkaat bilotit! Teitä on jo ihan järkyttävä ikävä!


30.08.2016 / Jenna Ruostela

Verkossa yritykset kohtaavat suuren massan asiakkaita päivittäin. Jokainen verkkokaupan asiakas jättää jälkeensä paljon dataa: tuoteklikkauksia, hakusanoja, ostoskoriin lisäyksiä, markkinointibannereiden avaamisia, toivelistoja, hylättyjä ostoskoreja, selain- ja laiteinformaatiota ja parhaassa tapauksessa myös tilausrivejä. Tilauksen jälkeen saattaa myös syntyä hyödynnettävää aineistoa: tuotearvosteluja, some-jakoja, tuotepalautuksia, reklamaatioita tai yhteydenottoja asiakaspalveluun. Miten tämä eri lähteistä kumpuava data saadaan valjastettua yrityksen liiketoiminnan hyödyksi? Miten asiakaskohtaamisia voidaan parantaa datan avulla? Ja keitä tämä yrityksissä koskettaa?

Monissa yrityksissä Harvard Business Review -raportin mukaan dataa kyllä kerätään, mutta jalostuuko se lopulta informaatioksi, tietämykseksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi asiakaskohtaamisissa ja liiketoiminnan ohjauksessa? Viisaudeksi, jota koko yritys voi hyödyntää? Alla esimerkkejä siitä, miten eri tahot yrityksessä voivat hyötyä asiakasanalytiikan antamasta ymmärryksestä.

Ylin johto: ”Miten meillä menee?”

Yrityksen johtoa kiinnostaa yleensä avainmittarit, jotka kertovat liiketoiminnan tilasta ja kehityssuunnasta: digitaalisten kanavien osuus kokonaismyynnistä, asiakaskannan ja tuote-/asiakaskannattavuuden kehitys, parhaiten ja huonoiten menestyvät tuoteryhmät, voimakkaimmin kasvavat ja kutistuvat asiakassegmentit, muutokset tilaustrendeissä, mahdollisesti epäonnistuneet asiakaslupaukset ja reklamaatiot sekä poikkeamat asiakkaiden kannattavuudessa.

Näiden perusteella voidaan tehdä erilaisia johtopäätöksiä: Vastaako verkkokaupan kehitys sille asetettuja tavoitteita? Pitääkö uusasiakashankintaan panostaa? Pitääkö tuotteiden ristiinmyynnin, hinnoittelun tai tilauskokojen optimoinnin eteen tehdä toimenpiteitä? Ja kun tilauskanta on kasvussa: kestävätkö varastot ja logistiikka?

Eri lähteistä kerätty, yhdistetty ja selkeästi visualisoitu data auttaa johtoa pysymään jatkuvasti kartalla.

Markkinointijohto: ”Mitkä aktiviteetit ovat kannattavimpia?”

Rakettipoika ja analyyttinen asiakaskohtaaminen Markkinoinnin ja kampanjoiden primääritehtävä on tuottaa yritykselle lisää tunnettavuutta, kiinnostuneisuutta, liidejä – ja lopuksi uutta kassavirtaa. Mutta miten tiedetään, valuvatko markkinointiin käytetyt eurot hukkaan? Mitkä markkinointiin kuluneet eurot löytävät tiensä takaisin yrityksen kassaan korkojen kera?

Avaako kukaan sähköpostiin lähetettyjä uutiskirjeitä? Johtaako tämä kävijämäärien kasvuun verkkokaupassa? Klikkaako kukaan auki vaivalla tehtyjä kampanjasivuja? Herättävätkö tuotenostot asiakkaat konkreettisiin toimenpiteisiin, ostoskorilisäyksiin ja uusiin asiakassuhteisiin ja tilauksiin? Johtaako kampanjahinnoittelu tilausvolyymin kasvuun?

Verkkokauppias (“eCommerce manager”): ”Miten kehittää verkkokaupastamme entistäkin kannattavampi?”

Käytettävyys, helppous, nopeus, oikea tuoteportfolio, sopivat lisäpalvelut, toimitusvarmuus… Jotta verkkokauppias onnistuu näiden luotsaamisessa, tarvitaan jälleen kerran datasta jalostettua ymmärrystä.

Suorittavatko asiakkaat verkkokaupassa jatkuvasti hakuja, joilla ei lyödy yhtään tuotteita? Puuttuuko verkkokaupasta tuotteita, joista asiakkaat ovat jatkuvasti kiinnostuneita? Joutuuko asiakas aina rullaamaan hakutuloksien viimeiseen tuotteeseen, jotta löytää etsimänsä? Pitäisikö hakua ja hakutulosten järjestystä optimoida? Hylkäävätkö asiakkaat paljon ostoskoreja? Pitäisikö checkout-prosessia suoraviivaistaa, vai mistä kiikastaa? Saako asiakas tuotteensa ajallaan vai ovatko toimitukset jatkuvasti myöhässä? Kestääkö logistinen kone?

CIO: ”Miten allokoidaan IT:n käytössä olevat resurssit ja budjetti?”

Onnistuneet asiakaskohtaamiset eivät synny vain myynnin ja markkinoinnin toimesta. Järjestelmilläkin on väliä. IT-johdon on pystyttävä käyttämään heille suunnatut resurssit mahdollisimman hyvin myynnin kehittämisen hyödyksi. Minkälainen suorituskyky verkkokaupallamme on? Kuinka nopeasti sivut latautuvat? Pitääkö lisätä resursseja, jotta asiakkaiden käyttökokemus on miellyttävä? Millä laitteilla verkkokauppaa käytetään? Pitääkö panostaa verkkokaupan mobiilikäyttöliittymään? Millä selaimilla verkkokauppaa käytetään – mille selaimille verkkokauppa tulee ensisijaisesti optimoida?

Analyyttinen asiakaskohtaaminen ja rakettipoika

Asiakas: “Mitä tuotteita suosittelisit minulle?”

Viimeisenä vielä se tärkein: verkkokaupan asiakas. Nykypäivän fiksu verkkokaupan käyttäjä on tietoinen jälkeensä jättämästä datasta. Kuten Harvard Business review -raportissakin viitataan, tämä nostaa myös asiakkaiden odotuksia palvelua kohtaan. Jos asiakkaiden jokaista klikkausta seurataan, miksei myös asiakas voisi hyötyä tästä?

Kasvotusten tapahtuvassa myyntitilanteessa ammattitaitoinen myyjä osaa nopeasti lukea asiakkaan aikomukset ja mieltymykset ja sopeuttaa myyntipuheensa näihin. Lisäksi myyjä saattaa muistaa, mistä asiakas on aikaisemmin ollut kiinnostunut. Digitaalisessa asiakaskohtaamisessa nämä asiat saattavat helposti unohtua tyystin. Pahimmassa tapauksessa kaikille asiakkaille tuupataan samoja kampanjoita, promotoidaan asiakkaille täysin vääriä tuotteita tai tehdään tuotesuosituksia liian kevyen laskennan pohjalta: ”80% asiakkaista jotka ostivat maitoa ostivat myös lihaa. Kiinnostaako?”

Onnistuneessa digitaalisessa asiakaskohtaamisessa hyödynnetään dataa ja automaatiota aidosti henkilökohtaisen kokemuksen synnytämiseksi.

Näiden kysymysten valossa on hyvä hetkeksi pysähtyä arvioimaan oman yrityksesi analytiikan tasoa. Kerätäänkö yrityksessäsi oikeaa dataa? Tehdäänkö kerätyn datan perusteella tulkintoja ja toimenpiteitä asiakaskohtaamisten parantamiseksi vai katsellaanko vain edellisen viikon myyntiraportteja viikosta toiseen? Kuinka moni raportti on tänään lisännyt tietämystäsi? Ja kuinka monen perusteella olet tunnistanut kehityskohteita tai tehnyt viisaita päätöksiä?

Samasta aiheesta ajatuksia tarjoilee Harvard Business Review 2014: The New Marketing: Real-Time, Relevant and Engaged. Lataa aineisto täältä omaan käyttöösi.

Lue asiantuntijoidemme kirjoituksia analyyttisestä asiakaskohtaamisesta:





25.08.2016 / Jukka-Pekka Sokero

Ote elävästä elämästä: Asiakaspalvelu käy lävitse seinälle kiinnitettyjä printtejä löytääkseen asiakkaan tiedot, avaa ERP:n käyttöliittymän hyvityksen kirjaamiseksi, kirjoittaa sähköpostin tuotepäällikölle tuotevirheestä ja tallentaa exceliin ERP-kirjauksen tiedot hyvitysten seuraamiseksi johdon kojetaululla.

Edeltävä voi olla hyvinkin menneisyyttä, mutta yllättävän monessa yrityksessä edelleen todellisuutta. On vaikea kiivetä tikkaita ylöspäin kohti yhdenmukaista, ylivertaista asiakaskokemusta ja analyyttistä myynnin ja markkinoinnin kehittämistä, jos pohja pettää alta.

Miten teillä?

Asiakkuuksien johtaminen on paljon enemmän kuin asiakastietoa ja tapahtumia CRM-järjestelmässä. Keskeistä on, mitä yrityksesi strategia sanoo, miten sitä voi asiakasanalytiikan pohjalta mahdollisesti haastaa ja miten saat strategian osaksi päivittäistä toimintaa – järjestelmien tukemana.

Strategisen asiakkuuksien kehittämisen pohjaksi tulee kerätä kaikki mahdollinen data asiakkaista. Eri asiakaskohtaamisten kanavilla ja käyttäjäryhmillä on kuitenkin erilaisia tarpeita, joten tarjolla olevan asiakasymmärryksen tulee olla suurelta osin valmiiksi pureskeltua ymmärrystä – ei vain raakaa dataa. Tämän mahdollistavat helposti saatavilla oleva inhimillisellä näkemyksellä täydennetty asiakasanalytiikka ja mittaristot.

Analyyttinen asiakaskohtaamine n ja CRM - miten jalostaa datasta polttoainetta omalle avaruusmatkalle?

Viisi vinkkiä asiakaskohtaamisten kehittämiseen CRM:n avulla:

1. Määrittele yrityksen tavoitteet ja toimintamallit asiakaskokemuksen, yrityksen strategian, asiakkaan ja itselle saatavan arvon pohjalta.
2. Varmista, että käytössä on yhdenmukainen, ajantasainen ja laadukas perustieto. Asiakastiedon ytimenä voi toimia niin ERP, CRM kuin master data -järjestelmäkin.
3. Tarjoa kaikille asiakkaita kohtaaville 360-asteen asiakasymmärryksen kattava työkalu. Se voi pohjautua CRM- tai analytiikkaratkaisuihin.
4. Liitä CRM-alustaan markkinointiprosessit, tuo analytiikan tuottama asiakasymmärrys sekä päättäjille että automaation avulla suoraan digitaalisiin asiakaskohtaamisiin
5. Käytä, kysy ja kyseenalaista saatavilla olevaa tietoa.

Harvard Business Review 2014: The New Marketing: Real-Time, Relevant and Engaged -raportti tarjoilee lisää ajatuksia aiheesta.
Lataa Harvard Business Review käyttöösi

Lue lisää asiantuntijoidemme ajatuksia aiheesta:





19.08.2016 / Mikko Mattila

Gartner ennustaa, että vuoteen 2018 mennessä yli puolet suurista, maailmanlaajuisista organisaatioista kilpailee käyttäen edistyksellistä analytiikkaa ja omia algoritmejaan aiheuttaen luovaa tuhoa kokonaisille toimialoille.
Menestyäkseen yritysten on kyettävä tarjoamaan asiakkailleen, ei hyvä, vaan erinomainen asiakaskokemus.

Paras yksilöity kohtaaminen tarvitsee tuekseen automaatiota, jota ohjaa analytiikka. Miksi? Koska kone päihittää ihmisen monella saralla:

  • Koneellisesti kerätty, merkityksellinen taustatieto vrs. asiakaspalvelijan kohtaamisen aikana luettelemat kysymykset
  • Nopeat, koko tietovarastoa hyödyntävät johtopäätökset vrs. yhden henkilön kokemuksiin perustuvat päätökset

Käytännön elämässä automatisoidut ja analyyttiset kohtaamiset ilahduttavat muun muassa silloin, kun Uberin sovellus kertoo, mikä auto saapuu ja milloin. Sovellus kertoo myös reitin ja ennakoi hinnan. Vastaavassa tilanteessa taksikeskus tarjoaa vain varausnumeron, jonka perusteella voin vain olettaa kyydin saapuvan joskus.
Edistyksellisimpi analytiikan hyödyntäjiä ovat B2C-allalla toimivat yritykset. Väitän, että edistyneen analytiikan kirkuvin kipupiste B2B-sektorin yrityksillä on laadukkaan datan puute.

Mutta mihin tarvitaan dataa, jos tuote on kunnossa?

Räjähdysvaara-Analyyttinen-asiakaskohtaaminen

Havainnollistetaanpa asiaa viettämällä hetki avaruusalalla. Ennustavaa analytiikkaa voi verrata avaruusrakettiin. Tarvitset voimakkaan moottorin eli analytiikkaohjelmiston ja rakettipolttoainetta eli laadukasta dataa. Lentäjän ja moottorin saat rahalla ja pienellä koulutuksella. Vaativimmaksi kehityskohteeksi erityisesti B2B-yrityksissä näen rakettipolttoaineen keruun. Päivittäisissä kohtaamisissamme lähes jokainen CIO korostaa, kuinka paljon heillä on dataa. Tämä data on avaruusraketti-kontekstissamme raskaaseen polttoöljyyn verrattavaa tavaraa, jolla raketti ei lennä. Jotta raskaasta polttoöljystä saa rakettibensaa, sitä on jalostettava, ja ennen kaikkea siihen on lisättä lukemattomia lisäaineita. Perusjalostus on B2B-yrityksissäkin kohtuullisesti kunnossa, mutta arvokkaisiin lisäaineisiin verrattavaa tietoa loppuasiakkaista riittävän monesta kanavasta heillä on olemattoman heikosti.

Mitä pitäisi tehdä tänään, jotta voisi lentää seuraavalla tilikaudelle Marsiin? Alla lista, ajatuksia joihin kannattaa tarttua tänään:

  1. Julkista tuote, jonka perimmäinen tarkoitus on kerätä arvokasta dataa asiakkaasta. Niin maailman parhaatkin tekevät jo. Luo hyvä palveluportaali tai käynnistä lopulta se IoT-hanke. Keskustele verkossa. Analysoi yksityiskohtaisesti, milloin ja miten loppukäyttäjä käyttää tuotettasi tai palveluasi.
  2. Kerää kaikki raakadata talteen: web-palvelimet, some-analytiikka, digikampanjoiden tiedot. Näiden avulla luot todellisia kohderyhmiä ja teet aidosti osuvia next-best-offer-ehdotuksia verkkosivuilla ja asiakaskäynneillä.
  3. Kerää kaikki data yhteen paikkaa, myös asiakastyytyväisyystulokset, mielikuvamittaukset – aivan kaikki. Monet maailman johtavista hyödyntävät tähän Hadoopia.
  4. Kutsu kaikki talkoisiin. Viritä rakettimoottoriasi ja kehitä henkilöstöäsi, niin he kertovat mitä lisäaineista sinulta vielä uupuu.

Data ja osaaminen jalostuvat käyttämällä. Ryhdy keruuseen tänään ja voit lentää heti – pian huomaat olevasi yksi heistä, joka saa aikaan luovaa tuhoa.

Harvard Business Review 2014: The New Marketing: Real-Time, Relevant and Engaged -raportti tarjoilee lisää ajatuksia aiheesta.
Lataa Harvard Business Review käyttöösi

Lue lisää asiantuntijoidemme ajatuksia aiheesta:





17.08.2016 / Ville Niemijärvi

IT-toimittajat. Kun asiakas on tuttavallinen ja vähän epäformaalisti kutsuu teitä ”vaan juttelemaan” tai lähettämään keskustelun jälkeen ”ihan vaan jonkin etenemisehdotuksen”, niin olkaa varuillanne.

Älkää koskaan kuvitelko, että kyse olisi vain juttelusta tai vain etenemisehdotuksesta. Astutte miinaan.

Oikeasti he tarkoittavat, että:

  • tule juttelemaan = tule myyntikäynnille ja näytä kyntesi. Esittele tarjontasi ja hurmaa meidät. Myy meille ja myykin kunnolla sillä toista kertaa ei tule.
  • heitä jokin etenemisehdotus = meillä on tarjouskilpailu menossa ja pyydämme tarjoukset 10 muulta toimittajalta. Tarjoukset arvioi koko henkilöstömme ja toimitusjohtaja tekee päätöksen. Laita hiton hyvä tarjous tulemaan.

Joskus aikoinaan menimme vipuun ja tuttavallisen ”heitä pari ranskalaista viivaa miten tästä eteenpäin” pyynnön jälkeen lähetimme tosiaan maililla pari ranskalaista viivaa. Oli sanomattakin selvää, että homma jäi siihen.

Sillä kannattaa muistaa, että se kuka tarjouksen pyytää, ei useinkaan ole se kuka päätöksen tekee.

Jos kaverisi pyytää tarjousta, saattaa olla että hänelle riittää ne parit ranskalaiset viivat. Mutta hänen pomonsa ei tunne sinua. Kun hänelle forwardoidaan huoleton emailisi, voit olla varma että ammattimainen, formaali, asiapitoinen oikea Tarjous voittaa kisan.

Tästä syystä tätä nykyä tulkitsemme kaikki ”etenemisehdotukset” tarjouspyynnöiksi ja ”tule juttelemaan” kutsut myyntikäynneiksi. Tästä syystä jokaiseen pyyntöön vastataan niin hyvällä tarjouksella kuin ikinä vain osaammekaan. Tästä syystä jokaisen tarjouksen käy läpi minimissään 2 henkilöä, joskus koko firma.  Luonnollisesti tarjouspohjat on hiottu ja sisältö on timanttia.

Silti ennen kesälomia tuli vedettyä yksi huonoimmista myyntikäynneistä. Astuin ”tule juttelemaan” miinaan. Vieläkin hävettää. Siitä joku toinen päivä lisää.


16.08.2016 / News Team

Bilot provided Posti with the SAP Cloud for Customer solution. The new CRM system helps form an accurate overall picture of the customer by unifying the information and processes of sales, marketing and customer service.

Posti renewed its strategy and combined its logistics and postal service functions. Earlier, each department had its own CRM system, but now Posti was looking for a common, cloud-based solution, which could be integrated in the marketing automation and enterprise resource planning.

Tiina Härkönen Posti SAP C4C referenssi
Tiina Härkönen, Posti

“We looked for possible solutions on a very broad front, and in the end, we opted for the SAP Cloud for Customer solution”, says Posti’s Customer Insight Director Tiina Härkönen. 

Posti already had experience of several SAP systems. Another factor that affected the choice of CRM system was that Posti wanted to redefine its entire sales and marketing process. 

“We wanted to follow the system’s proven process, so that it would not need to be adapted too much”, Tiina Härkönen explains.

Towards a genuinely customer-oriented business

The goal of Posti’s new strategy is to offer a better customer experience. At the same time, Posti directs customers to the web by offering new services. In order for the goals to be achieved, all information about the customers’ purchases, behavior and experiences must be gathered in the CRM system.

“The information the customers provide about themselves, how they behave online, what they buy. We want a complete picture of the customer, which we can use to develop our services”, Tiina Härkönen explains. “Posti is changing from a product- and production-oriented business to a customer-oriented one at a fast pace, and this is not possible unless we have access to consistent and accurate customer data.”

SAP C4C helps provide added value to customers

Since the market was opened for competition, Posti is, in practice, in the same position as other businesses. As the market situation has changed, collecting information about the customers has become increasingly important.

“Thanks to the information we get via SAP C4C, we will, in the future, be able to approach our customers in a smart and relevant way. We intend to gain enough expertise to make them feel that we produce a clear added value,” Tiina Härkönen says.

Posti’s broad scope of business activities and the heterogeneity of its sales pose challenges for the CRM solution. Telemarketing takes only a few minutes at best, while the process of selling outsourcing services can take several months or even longer.

“Now, we are able to handle customer data in a better way as the sales, marketing and customer service departments use the same tool and methods”, says Tiina Härkönen.

Cloud services are easy to use

Posti’s C4C project went very well and the system was put into use within six months. All tests were carried out quickly and skilfully, and Posti’s own key users played an important role in the project group. The users have said that the system is very easy to use.

“The difference between cloud services and traditional systems is that the cloud service solution is not even meant to be complete when it is put into service, but is continuously developed”, Tiina Härkönen explains. “When you use this kind of approach, it is crucial that you can trust your partners. We already had a good relationship with Bilot, and in this project, they have once again demonstrated that they are worthy of our trust.”


4.08.2016 / Kristiina Burtsoff

Tämän kirjoitus on julkaistu aikaisemmin kirjoittajan omassa LinkedIn-blogissa.

”Kesällä sitten ehdin siivoamaan sähköpostin, päivittämään tasa-arvosuunnitelman ja lukemaan Kauppalehden.” Näin ajattelee varmasti joka toinen kesää odottava ja vähän väsähtänyt toimistotyöläinen. Palasin viikko sitten kesälomalta tyhjään toimistoon suorittamaan edellä mainittuja tehtäviä. Asiakaspalvelumme sentään on paikalla, mutta kun järjestelmät asiakkaillakin toimivat, konttorilla soi hiljainen musiikki ja aurinkoiset päivät kuluvat täydessä toimintavalmiudessa odotellessa.

HR-työ on pahimmillaan kuin palvelukoordinaattorin työn nurja puoli, tulevien ongelmien odottelua. Niihin voi valmistautua hinkkaamalla prosesseja, mutta ammattitaito punnitaan vasta kun on tilanne päällä. Yllättävän monta kertaa olen kuullut tarinan, jossa firman HR jäi sairauslomalle kun yrityksessä alkoivat YT-neuvottelut. Kaikki kunnia HR-työn kuormittavuudelle, mutta kyllähän se on vähän sama kuin toimitusjohtaja laittaisi kännykän kiinni ja lähtisi kalaan sillä hetkellä kun asiakkaalla bisneskriittiset järjestelmät kaatuu.

HR-työhön minulla on viha-rakkaussuhde, jota en ole kauheasti vuosien varrella peitellyt. Rakkaus tulee ensin. Se syntyy ensi sijassa siitä, että HR-roolissa minulle on annettu avainpaikka johtaa muutosta, tehdä innostavia, luovia asioita ja työskennellä ihanien ihmisten keskellä ja hyväksi. Jos tuosta ei löydä sisäistä motivaatiotaan, niin mistä sitten. Tämä on ihan paras ammatti, ja olen kokeillut muutamia muitakin tarjoilijasta controlleriin.

Viha on kyllä liioittelua, mutta turhautuminen kuvaa hyvin suhdettani HR-työn perinteiseen näkökulmaan, joka on oma napa. Jossain vaiheessa HR:stä tuli muotia ja kaikkiin yrityksiin pykättiin prosessit ja lomakkeet, kun alettiin yhtäkkiä välittämään näistä ihmisasioista. Moni HR jätti työn siihen ja olen näitä tilanteita nähnyt konsulttina ja työpaikkaa vaihtaessa. Olen sitä mieltä, että ainakin henkilöstöjohtajan ja hyvin yleisen yhden-ihmisen-HR-osaston tulee osata paljon muutakin kuin pelkkää hooärrää. Perinteinen HR-osaaminen on itse asiassa läjä lakipykäliä, ymmärrys muutamasta HR-keskeisestä prosessista (ehkä neljästä) ja palkanlaskennan periaatteiden verran numero-osaamista. Sillä kuitenkin katetaan vasta HR:n omat vaatimukset itselleen eli se oma napa. Tämä taas on sama kuin että koodari osaisi kirjoittaa ohjelmointikieltä ilman että olisi vielä tehnyt yhtään toiminnallisuutta mihinkään sovellukseen.

Jos minä saisin päättää, HR-työn tarkoitus olisi edesauttaa liiketoimintaa luomaan nahkansa uudestaan ja uudestaan, fasilitoida muutosta tukevaa keskustelua, pilkkoa strategiaa konkreettiseksi toiminnaksi, vahvistaa kulttuuria ja toimintatapoja jotka tuottavat merkitystä ihmiselle, joka aamulla konttorin ovesta kävelee sisälle. Tuo ei ole helppo duuni. Mutta kun käytännössä kaikki liiketoiminta tapahtuu ihmiseltä ihmiselle, tämä meidän ihmisresurssiosastomme ei ole kellekään hyödyksi pelkkänä hallinnonpyörittäjänä.

Miten HR-työssä sitten pärjää? Ensiksi pitää miettiä, kuinka valmis on ottamaan haasteita vastaan ja laittamaan nahkaansa alttiiksi, jos oma tausta ei ole liiketoiminnan puolelta. Jos riskinottokyky on matala, suosittelen roolia hallinnollisissa HR-tehtävissä. Huono uutinen on, että niitä eivät enää montaa vuotta ihmiset suorita. Toinen vaihtoehto on kehittää osaamistaan jollakin melko pysyvällä osa-alueella kuten työsuhdeasiat, joissa joudutaan tekemään tulkintaa ja joihin myös liittyy ihmiskontakti. Tuskin robotit vielä muutamaan vuoteen hoitavat irtisanomiskeskusteluja tai YT-prosesseja. Jos kuitenkin strateginen HR kiinnostaa, pitää ottaa niitä riskejä. Ensinnäkin pitää alkaa opiskella ihan uutta kieltä, jota ei opetettu kauppiksen johtamisen kurssilla. Sitä oppii helpoiten liiketoimintajohdolta ja seuraamalla ihmisten työtä läheltä. En suosittele istumista omassa työhuoneessa vaan näytönsuojaa läppäriin. Kannattaa lukea paljon ja kysyä, kun ei ymmärrä. HR:nä olen saanut aina anteeksi, että olen se palaverin urpo jolle kaikki pitää selittää kahteen kertaan. Viimeinen suositukseni on kasvattaa vähän paksumpi nahka mutta jättää siihen sydämen kokoinen aukko.


3.08.2016 / Ville Niemijärvi

Microsoft SQL ServerTeen kesän aikana jo toiselle asiakkaalle shortlistaa IT-toimittajista, jotka toteuttavat tietovarastoja, osaavat ETL-työvälineenä Microsoftin SSIS:ää ja mahdollisesti mallintaa data vaultilla.

Tarve on siis hyvin spesifille korkean tason osaamiselle, mielellään serfitikaattien kera.

Tunnen alan toimijat hyvin joten helppo homma?

Ei ihan.

Kukaan ei halua olla duunari

Nykypäivänä ainakin firmojen web-sivujen mukaan kukaan ei tee tietovarastoja. Se on passe. Suorituskyvyn johtamista, koneälyä, big dataa, integraatioratkaisuja, tiedolla johtamista, IoT:tä ja digitalisaatiota tuntuu tekevän kaikki. Mitä ne sitten ikinä tarkoittavatkaan?

Mutta harva asiakas ostaa yhden digitalisaation. Tai yhden integraation. Tai kaksi tiedolla johtamisen konsultaatiota ja yksi suorituskykyn johtamisen ratkaisu. 

Jopa sellaiset yritykset jotka tunnen erittäin hyvin ja tiedän heidän olevan maan huippuja tietovarastoinnissa ja esimerkiksi SSIS-työvälineen käytössä, vaikenevat verkossa täysin näistä taidoista.

Tällöin asiakkaiden on erittäin vaikea ostaa osaamista. Ja kaupat jäävät syntymättä.

Näissä parissa casessa olenkin joutunut kysymään Microsoftilta suoraan, ketkä suomalaiset IT-talot toteuttavat esimerkiksi tietovarastoja Azureen, keneltä löytyy SSIS-osaajia, ketkä hallitsevat teknologian X.

Ja näillä konkreettisilla hakusanoilla asiakkaat usein kumppaneita etsivät. Vaikka tuomiopäivän pasuunat muuta väittävät, tietovarastoja tehdään edelleen täyttä häkää. Ja isoja sellaisia. Ja paljon parempia, monipuolisempia ja fiksumpia kuin vuosikymmen sitten.

Firmat ajattelevatkin varmaan, että tietovarastojen toteutus on liian bulkkia, leimaa heidät duunareiksi.

IT-firmojen pitäisi ottaa mallia Timo Soinista

Kaikki tuntuu haluavan näyttäytyvän korkeamman tason digitalisaation sanansaattajina, oppaina ja konsultteina. Tunnustan: niin mekin.

Tämä ylätason huttu on kuitenkin juuri sitä ihteään. Huttua. Liian epämääräistä, liian korkealentoista, että sillä olisi oikeasti käyttöä. Viestintää joka menee täysin hukkaan.

Toisaalta kun kaikkien tuntema tietovarastoja sorvaava akselirasvaosaston IT-firma koittaa näyttää korkeamman jalostusasteen johdon konsulttifirmalta, Accenturelta, Mckinseyltä ja mitä lie, niin jossain vaiheessa siitä jää kiinni. Viimeistään silloin kun propellipää “konsultti” menee asiakkaan johtoryhmälle puhumaan biteistä ja pilvestä. Sieltä lentää äkkiä niskaperseotteella ulos.

IT-firmojen kannattaisikin ottaa mallia Timo Soinin selkokielenkäytöstä. Puhua. Yksinkertaisin. Lausein. Ehkä firmojen pitäisi popularisoida web-sivujensa viestintä. Kansanomaistaa se.

Olisikin ilahduttavan pirteää nähdä IT-firma, joka toteaa webissä etusivulla: me teemme tietovarastoja Microsoftin teknologialla.

Olen pommin varma, että tällöin tulisi kauppaa enemmän kuin diipadaapalla. Ei ehkä jytkyä mutta kauppaa silti.


Ps. Näihin pariin caseen shortlistit on luotu ja toimittajat on kontaktoitu tai tullaan pian kontaktoimaan. Mutta näitä toimeksiantoja tulee meille kuitenkin yhtä enemmän ja enemmän eteen.

Jotta helpotamme omaa työtämme ja palvelemme asiakkaitamme paremmin, lähdemme ylläpitämään listaa suomalaisista eri tiedolla johtamisen osa-alueille erikoistuneista yrityksistä. Toimimme puolueettomana konsulttina ja etsimme asiakkaalle parhaimman toteutuskumppanin.

Jos yrityksesi on siis erikoistunut tietovarastoihin, data science:en, business intelligenceen, raportointiin tai muuhun tiedolla johtamisen alueeseen, ja olet jatkossa kiinnostunut saamaan tarjouspyyntöjä isoista DW/BI/DataScience/IoT -projekteista, nakkaa vaikka maililla (ville.niemijarvi@louhia.fi)

Teknologioita on pilvin pimein ja kaikkia softia ja niiden osaajia emme ala listaamaan mutta aloitamme ainakin näillä, joista on tullut eniten kyselyjä:

  • ETL-työvälineet: SSIS, Informatica
  • pilviratkaisut: Azure, AWS
  • tietovarastot pilvessä, Paas-ratkaisut: Azure SQL DW, Amazon Redshift
  • big data -ratkaisut osana tietovarastointia ja raportointia, Hadoop etc.
  • data science ja edistynyt analytiikka (tästä olemme jo keränneet kattavan listan)

(Raportointituotteiden osalta peli on selkeämpi ja Tableau, Cognos, QlikView, Birst etc. konsultit löytyy helposti. Ehkä listaamme niitäkin mutta ei nyt)

Olisi kiva tietää:

  • mitä yllämainittuja osa-alueita yrityksenne toteuttaa?
  • hieman osviittaa montako toteutusprojektia on takana, mahdolliset referenssit?
  • osaajien lukumäärät, sertifikaatit plussaa?

Auta meitä auttamaan suomalaisia asiakkaita. Ja sinua siinä samassa.