30.01.2017 / Mika Aho

Data Analytics

Louhia on saavuttanut Microsoftin kultakumppanuuden Data Analytics -alueella, tarkemmin ottaen Advanced Analytics -väylällä. Kumppanuus on osoitus Louhian kyvystä ja saavutuksista tuottaa asiakkailleen parhaita mahdollisia raportoinnin, tietovarastoinnin ja edistyneen analytiikan ratkaisuja Microsoftin teknologioilla.

Kultakumppanuus on ylin mahdollinen saavutettavissa oleva taso Microsoftin kumppaniohjelmassa.

Kultatason saavuttaakseen Louhian konsultit ovat suorittaneet Microsoftin teknologioihin tarvittavat vaatimukset ja osoittaneet käytännön osaamista viiden asiakasreferenssin kautta. Arvioidut teknologiat olivat Cloud ML (ennakoiva analytiikka/koneoppiminen), HDInsight (Hadoop-pohjainen tietoallas), Power BI (datan raportointi ja analysointi) sekä yleisemmin Azuren pilviympäristön hyödyntäminen data-analytiikassa ja tietovarastoinnissa.

”Olemme jo pitkään toteuttaneet Microsoft Azure-pohjaisia tietovarastointi- ja keinoälyratkaisua sekä toimineet Azure Machine Learning -kouluttajana ja uranuurtajana Suomessa. Näin ollen luonteva jatko oli sertifioitua tuttuihin teknologioihin.” sanoo Louhian kumppanuusasioista vastaava Juha Kostamo.

Pystymme jatkossa palvelemaan Microsoft-asiakkaitamme entistä kokonaisvaltaisemmin ja tarjoamaan kustannustehokkaan kehityspolun ennustavan analytiikan hyödyntämiseen.

“Edistyksellinen analytiikka ja sen laajat soveltamismahdollisuudet, kuten koneoppiminen, on asiakkaidemme erittäin suuren mielenkiinnon kohteena. Gold-kompetenssitason saavuttaneet Microsoft-kumppanit ovat osoittaneet ensiluokkaista, käytännön kyvykkyyttä ja sitoutumista viimeisimpiin Microsoftin teknologioihin”, sanoo Markku Pulkkinen, johtaja, keskisuuret ja pk-asiakkaat ja kumppanuudet, Microsoft.

Louhian edistyneen analytiikan liiketoiminta on vahvassa kasvussa ja tällä hetkellä rakennamme älykkäitä pilvipohjaisia analytiikkaratkaisuja useammallekin asiakkaalle. Suomalaiset yritykset ovat vihdoin kypsyneet edistyneen analytiikan hyödyntämiselle ja sen avulla saavutetut säästöt ovat olleet merkittäviä. Tyypillistä on, että edistyneen analytiikan projekti maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisen hyödyntämiskerran jälkeen.

Olemme paketoineet vuosien aikana kehittämistämme algoritmeista parhaimmat uudelleen käytettäväksi. Näin ollen uutta analytiikkaprojektia käynnistettäessä ei tarvitse keksiä pyörää aina uudelleen. Tulemme kuluvan vuoden aikana rekrytoimaan myös lisää henkilöstöä (datatieteilijöitä, ratkaisuarkkitehtejä sekä projektipäälliköitä) ja laajentamaan merkittävästi alihankintaverkostoamme.

Lue lisää Microsoftin Data Analytics -kompetenssistaLouhian palveluista ja ratkaisemistamme analytiikkaongelmista.

Louhiasta

Louhia on vuonna 2009 perustettu tiedolla johtamisen konsultointiin sekä edistyneen analytiikan hyödyntämiseen keskittyvä yritys. Konsultoimme asiakkaitamme tiedolla johtamisen strategioiden ja analytiikkaratkaisujen kehittämisessä. Kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa jalostamalla ja hyödyntämällä dataa tehokkaasti edistyneen analytiikan ratkaisujen (machine learning, data mining, AI) avulla.

Lisätietoja: Juha Kostamo, 040 865 4811, juha.kostamo@louhia.fi


27.01.2017 / Mika Tanner

Julkistimme 24.1.2017 Suomen ensimmäisen CDO-barometrin tulokset *, joista riittää analysoitavaa koko alkaneeksi vuodeksi. Meidän tarkoituksemme oli nostaa esiin tämä CDO- (Chief Digital Officer) ammattiryhmä/johtamisalue, joka on asteittain noussut esiin jopa ilmiömäisesti. Digijohtajuuden pitäisi voida mahdollistaa kasvua ja työpaikkoja. Jotta CDO:iden määrä voisi kasvaa, asiasta on käytävä jatkuvaa julkista keskustelua.

Halusimme tehdä tutkimuksen mahdollisimman ei-kaupallisesti ja malttaa olla tekemättä sen julkistamisen yhteydessä villejä johtopäätöksiä. Nyt kuitenkin sallittakoon lyhyt SWOT-analyysi siitä, missä CDO:iden tonteilla mielestäni mennään. Paljon on mahdollisuuksia, mutta heitänpä sinulle, CDO, myös haasteita tälle vuodelle.

Strengths

Uusi ammattiryhmä alkaa muotoutua, on yhteistä agendaa ja puhuttavaa, isossa kuvassa yhteinen tavoite. Ryhmä varmasti kasvaa seuraavaan barometriin mennessä. CDO vakiintunee käsiteenä, mutta osa CDO:ista ja johtoryhmistä miettii edelleen, mikä CDO:n rooli oikein on ja mitä sen pitäisi olla. Yli puolet CDO:ista sentään kuuluu johtoryhmään – tämä on tärkeä vahvuus muutosjohtamisen kannalta.

Weaknesses

Digivisio saattaa puuttua, tai CDO:t eivät muista syistä tiedä mikä heidän tavoitteensa on. Tai sitten tavoite on olemassa olevan digitalisointia, ei luoda uutta liiketoimintaa digitalisaatiosta. Näen tämän heikkoutena, sillä saamme jatkuvasti nähdä miten hienoja innovaatioita digitalisaatio synnyttää muualla maailmassa.

Tutkimuksen mukaan Suomen CDO:iden ykkösprioriteetti on asiakaskokemuksen parantaminen, mikä on toki tärkeää. Se kuitenkin tarkoittaa myös, että ns. törkeiden ratkaisujen, liiketoimintaa merkittävästi kasvattavien, tuotteiden tai palvelujen löytyminen on vielä kaukana. Täytyy muistaa myös, että ideat voivat joskus olla tarjonnan, ei vain kysynnän ohjaamia – think big!

Opportunities

Sama kuin edellä käänteisesti: jos CDO:ilta ja johtoryhmiltä löytyy rohkeutta lähteä tuntemattomille vesille ja kokeilla uutta, Suomeen voi syntyä uusia menestystarinoita. Perinteisesti hyvään innovointikykyymme täytyy vain lisätä hulluutta sekä vahvempaa myynti- ja markkinointiosaamista. Tämä kuitenkin vaatii suurempia investointeja kuin pelkkä CDO-rekrytointi. CDO on myös valtuutettava ja resursoitava toteuttamaan yhteiset mahdollisuudet! Digitalisaatiolla voi olla seismisiä vaikutuksia, ja CDO voi parhaimmillaan löytää ne menestyksen ja muutoksen saumakohdat, joihin iskeä.

Threats

Tutkimuksen rivien välistä on nähtävissä paikoin on aitoakin muutosta, mutta 37%:lla CDO:ista ei esimerkiksi ole budjettia. On helppo spekuloida, että tämä johtuu modernista business case -pohjaisesta budjetoinnista eikä näköalan ja rohkeuden puutteesta. Suurin haaste heidän tiellään on tutkitusti resurssi- ja osaamispula. Ajatellaanko, että yksittäinen rekrytointi riittää digitaalisen liiketoiminnan kasvattamiseksi? Saako osaavinkaan ihminen silti asioita eteenpäin, jos muut päättäjät eivät ole 110% kelkassa? Tämän näen uhkana.

Ole rohkea!

Miten CDO voisi toimia? Rohkeammin! Peräänkuulutan totaalista kyseenalaistamista; CDO:n ajattelussa ei pitäisi olla mitään rajoitteita tai estoja. Torjuaksesi mainitsemiani heikkouksia ja uhkia kokeile tänä vuonna vaikka näitä:

1. Ole törkeä. Aseta tavoitteeksesi, että sinulla on niin hulluja ideoita, että tulet heitetyksi ulos johtoryhmän kokouksesta vähintään kerran tänä vuonna. Jos luovassa työssä ei tule hyviä ideoita, se tarkoittaa vain sitä, ettei ole esitetty tarpeeksi huonoja ideoita. Älä jumiudu omalle toimialallesi. Hae inspiraatiota muualta. Minkä toisen toimialan voisit vallata?

2. Älä luovuta. Halusit tai et, olet nykyajan sateentekijän roolissa. Sateen aikaansaamiseksi pelkkä tanssi eri riitä ja päättäjien vakuuttelu tuntemattomille vesille ei ensimmäisellä yrittämällä välttämättä onnistu. Jos saa heidät käännytettyä ”uskoon”, tehtävä helpottuu ja tulevat vaikeudet siedetään paremmin.

3. Hanki sparrauskumppani. Muistatko kun Tom Hanksin esittämä 13-vuotias David muuttui Big-elokuvassa yhtäkkiä aikuiseksi ja toimi käyttämänsä lelukaupan konsulttina? Sinäkin ehkä tarvitset oman Davidin, joka voi estottomasti tuoda yrityksesi toimintaan täysin uusia tulokulmia.

Emme haluaisi, että jäät muutenkaan yksin. Mitä mieltä olisit, jos perustaisimme CDO:ille oman yhteisön? Kerro meille!

Lue myös:
CDO-barometri 2017 *
Suomen ensimmäinen CDO-barometri käynnistyi: Mikä valvottaa CDO:ta öisin?
Mathias Hjelt: CDO eli Chief Digital Officer ei ole startup-futuristi
Mika Tanner: Is shooting for the moon ridiculous?
Janne Vihervuori: 3 ways of advancing the steps of digitalization

* Toim.huom.: linkki vie nykyisin vuoden 2018 CDO-barometriin mutta ei hätää, siinä on tehty myös vertailua 2017 ja 2018 tulosten välillä


26.01.2017 / Mathias Hjelt

Suomen yritysmaailmasta löytyy yhä useampi CDO eli Chief Digital Officer. CDO:n asemasta ja mandaatista spekuloidaan verkostoissa ja työpaikoilla. Onko CDO digitalisaatiohypettäjä ilman substanssia? Hiukan trendikkäämpi versio CIOsta?

Tuoreessa CDO-barometri 2017 -raportissa * selvitimme, miten uusi rooli positioituu yrityksissä: CDO on muutosjohtaja ja uuden ajan strategi.

Raportistamme ponnahti otsikoihin asti, että jopa scifi voi toimia inspiraation lähteenä. Mutta: vain harva CDO on teknologian aallonharjalla liikkuva startup-futuristi.

Pöhinä

Viime vuosina digitalisaatiosta on hypetetty seminaareissa ja somessa. Retoriikka toistaa itseään, kirjoittajat ja puhujat siteeraavat toisiaan enemmän tai vähemmän tietoisesti. Samat malliesimerkit digitalisaatiosta ponnahtavat esille. Spotify, Uber, AirBnB. Jakamistalous, anything-as-a-service. Palveluiden tuotteistaminen on ysäriä, nyt palvelullistetaan tuotteita ja mennään siitäkin pidemmälle: tavaran omistamisesta tai myymisestä siirrytään tilaus– tai kulutuspohjaisiin liiketoimintamalleihin ja alustatalouteen.

Digipöhinässä vilisee teknologioita, kuten lisätty todellisuus (augmented reality), lohkoketjut (block chain), sekä jo hiukan arkisemmat IoT ja 3D-tulostus. Arvellaan, että nämä ja muut nousussa olevat teknologiat tulevat edistämään vanhanaikaisten, muuntokyvyttömien bisnesten kuolemaa. Mm startup-maailmaa ja hackathoneja pidetään digitalisaation tärkeinä alkulähteinä.

Realiteetti

Mutta kas kummaa: CDO Barometri 2017 -tulosten valossa vain harva Chief Digital Officer on kiinnostunut 3D-tulostuksesta. Lohkoketjut saavat piirun verran enemmän huomiota, mutta jäävät silti marginaaliin. Jakamistalous ja tilauspohjaiset mallit ovat CDO:n agendalla melkein olemattomalla painoarvolla. Hackathonit ja startupit konseptien lähteenä eivät saa juurikaan rakkautta CDO:ilta. Maailman valloittaminen tai uusien asiakassegmenttien tavoittaminen näyttää sekin olevan hämmästyttävän harvan agendalla.

No mitä ihmettä?

Eikös CDO:ita lainkaan kiinnosta digitalisaation kuumimmat hashtagit? Jos ei, kuka on väärässä? Ne, jotka paasaavat näistä edellä mainituista digi-ilmiöistä? Vaiko CDO:t, joiden tehtävänä on muuntaa olemassa olevia yrityksiä uuteen maailmaan?

Oma tulkintani on, että CDO:t elävät täysin eri kontekstissa, kuin uljaan startup-maailman futuristit. CDO:n positio on yleensä perustettu ns. perinteiseen firmaan, joka haluaa oppia ymmärtämään, miten voisi muuntua. Tämä muutosjohtajan työ on kovin kaukana siitä, että käynnistetään uusi liiketoiminta ketterästi tyhjältä pöydältä, riskirahalla ja tähtäin tähdissä.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että suuria liiketoiminta-innovaatiota saa edelleen odottaa nimenomaan startup-genrestä eikä Chief Digital Officerin palkanneista yrityksistä. Mielelläni olisin tässä väärässä!

Lue myös:
CDO-barometri 2017 *
Suomen ensimmäinen CDO-barometri käynnistyi: Mikä valvottaa CDO:ta öisin?
Mika Tanner: Is shooting for the moon ridiculous?
Janne Vihervuori: 3 ways of advancing the steps of digitalization

* Toim.huom.: linkki vie nykyisin vuoden 2018 CDO-barometriin mutta ei hätää, siinä on tehty myös vertailua 2017 ja 2018 tulosten välillä.


25.01.2017 / News Team

Lue myös:
CDO-barometri 2017 *
Suomen ensimmäinen CDO-barometri käynnistyi: Mikä valvottaa CDO:ta öisin?
Mathias Hjelt: CDO eli Chief Digital Officer ei ole startup-futuristi
Mika Tanner: Is shooting for the moon ridiculous?
Janne Vihervuori: 3 ways of advancing the steps of digitalization

* Toim.huom.: linkki vie nykyisin vuoden 2018 CDO-barometriin mutta ei hätää, siinä on tehty myös vertailua 2017 ja 2018 tulosten välillä.


25.01.2017 / Janne Vihervuori

S/4HANA is the most complex topic the SAP ecosystem has encountered. Sure, the 90s were not a cakewalk when SAP filled the ERP void in enterprise IT with R/3, but this time it is different. It does not either help that SAP has mixed up the communications and marketing within the last few years; some customers have a hard time figuring out what is HANA and what is S/4HANA – or are they the same thing? This is why Bilot and cbs are co-operating in the S/4HANA arena. We want to provide our customers with the Best Second Opinion when it comes to S/4HANA. We can handle the full digital business S/4HANA stack.

Feedback collected from our latest Breakfast Club visitors had a clear message: SAP S/4HANA is now more actual & interesting than ever before. Inspired by the feedback I collected a summary of the latest S/4HANA thoughts & contents.

1. The Best Second opinion on the market for SAP S/4HANA

Deck from SAP S/4HANA Breakfast Club co-hosted with cbs.

Your 3 Steps to S/4HANA – The Best Second opinion on the market for SAP S/4HANA from Bilot

2. Your 3 steps to S/4HANA: Introduction by Janne Vihervuori

In the beginning, there is a need for Awareness about the changes to come with S/4HANA and the impacts of IT and business processes. On the one hand, Awareness means knowledge about the new product strategy coming with S/4HANA. In general S/4HANA does provide at least the same functional scope as existing SAP ERP. Read more…

3. Your 3 steps to S/4HANA: Awareness by partner blogger Lorenz Praefcke, cbs

The most important fact about S/4HANA (Enterprise Management) is that it is not a successor to the traditional SAP Business Suite ECC product. Even though S/4HANA contains backward compatibility to the old ECC, it is the start of a new product line and not only a version upgrade to the SAP ECC. Read more…

4. S/4HANA release 1610 by Janne Vihervuori

SAP made available the latest S/4HANA release 1610 for customers last month. With this release again SAP is bringing new functionalities and technology – and is taking the next step on the way of the complete renovation of SAP ERP Digital Core. Read more…

5. 3 clear steps to SAP S/4HANA

Your 3 steps to SAP S/4HANA listed & explained.

One of the most important aspects of S/4HANA seems to be lost these days. It is understandable, as S/4HANA is a new product, and a new kind of a product compared to the existing ERP: S/4HANA supports the core business processes and core data management, not fine-grained processes that were (could have been) implemented with traditional ERP. This is why we need a new approach for evaluating what will remain and improve in S/4HANA, and what will be outside of S/4HANA: I call it the S/4HANA Inside-Outside Architecture.

Also, when it comes to Fiori and S/4HANA, there is a little catch. Can you guess what it is? Please contact us to find out it.


24.01.2017 / News Team

Kutsuimme Suomen digitaalisesta muutoksesta vastaavat johtajat, Chief Digital Officerit, vuosittaiseen CDO-barometriin loka-marraskuussa 2016.  Halusimme selvittää, millaisissa rooleissa ja organisaatioissa CDO:t toimivat, ja millaisten haasteiden kanssa he tällä hetkellä painivat. Vuosittainen tutkimus on hyvä keino seurata digitalisaatiota kasvavan ammattiryhmän kautta. Noin 85% suomalaisyhtiöistä ei ole vielä palkannut digijohtajaa ja vasta neljännes harkitsee sitä.

Tutkimus osoitti selvästi, että CDO on oikea käsi digitalisaation murroksessa. Yli puolet vastaajista kuuluu johtoryhmään, ja kokee johdon olevan tärkein sisäinen kumppaninsa. Puolet vastaajista pitää rooliaan ensisijaisesti muutosjohtajana, viidennes ensisijaisesti digitaalisten palvelujen kehittäjänä. Palvelujen kehityksessä on lähdetty liikkeelle perusasioista. Puolet vastaajista sanoo, että heidän tärkein yksittäinen prioriteettinsa on asiakaskokemuksen parantaminen. Seuraavaksi tärkeintä on datan tai rajapintojen kaupallistaminen sekä uusien ekosysteemien tai markkinapaikkojen muodostaminen.

“Nyt oli juuri oikea hetki kysyä CDO-yhteisöltä, mikä heitä valvottaa öisin. Vastauksista näkee, miten tärkeästä ja monimuotoisesta vastuualueesta on kyse ja miten rooli on vasta vakiintumassa strategiseksi. Yli kolmanneksella CDO:sta on ICT-tausta. Onko tämä hyvä vai huono uutinen, jos pitää piirtää uutta ja ravistelevaa digi-tiekarttaa?”, pohtii Mika Tanner, Bilotin toimitusjohtaja.

Yli puolet mainitsi tärkeimmiksi teknologioiksi digitaaliset palvelut sekä mobiilisovellukset ja avoimet rajapinnat. Analytiikka ja big data tulevat hyvänä kakkosena. Erityisesti datan hyödyntäminen ja kaupallistaminen mietityttävät CDO:ta. Vastaajat pohtivat myös mm., miten saada digitalisaatio osaksi strategiaa, miten luoda uusia tuotteita ja palveluita ja miten saada kuntoon digitalisaation taustalla olevat prosessit.

Muutoshankkeita hidastavat pääasiassa resurssien puute, mutta myös esimerkiksi osaamispula, vision puuttuminen ja muutosvastarinta. Kehittyvästä toiminnosta kielii myös se, että kolmasosalla vastaajista ei ole budjettia, vaan päätökset tehdään tapauskohtaisesti. Vastauksista näkyy selvästi myös se, että CDO:iden on paikoin vaikea löytää ulkopuolista apua haasteisiin, joiden kanssa he painivat.

Muutosjohtaja on aktiivinen, verkostoitunut ja oppimishaluinen. Yli puolet CDO:ista hakee inspiraatiota pääasiassa digitaalisista verkostoista ja somesta. Esimerkkejä muilta yrityksiltä etsii kolmannes, ja oman talon väen ideoita kuuntelee neljännes vastaajista.

CDO:ita löytyi Suomesta tutkimuksen tekoaikaan alle 75. Nyt aloitettu vuosittainen barometri mittaa paitsi ammattiryhmän kasvua, myös CDO:iden aseman sekä digitalisaation kehittymistä organisaatioissa. Tutkimuksen toteutti Bilotin toimeksiannosta markkinointitoimisto Serus.

CDO-barometri 2017 -raportin löydät täältä *.

Lue myös:
Suomen ensimmäinen CDO-barometri käynnistyi: Mikä valvottaa CDO:ta öisin?
Mika Tanner: Is shooting for the moon ridiculous?
Janne Vihervuori: 3 ways of advancing the steps of digitalization

* Toim.huom.: linkki vie nykyisin vuoden 2018 CDO-barometriin mutta ei hätää, siinä on tehty myös vertailua 2017 ja 2018 tulosten välillä.


24.01.2017 / Radek Stefaniak

Dużo pisaliśmy już o tym jak podejść do tematu szybkiej i efektywnej obsługi klienta, jej optymalizacji, zaprojektowaniu naszego „systemu” (https://www.bilot.fi/your-six-steps-to-simple-customer-service/).

Pisaliśmy również o tym jakie grupy narzędzi i ich funkcjonalności do tego wykorzystać, i jakie mogą wypłynąć z tego korzyści (https://www.bilot.fi/jak-zapracowac-na-przywiazanie-klienta-po-sprzedazy/).

Pora na przedstawienie kilku aplikacji, które nam w optymalizacji obsługi klienta pomogą. Trzeba tutaj wyraźnie rozróżnić produkty wg potrzeb które mogą spełnić i scenariuszy w jakich mogą być wykorzystane.

Inne diametralnie będą rozwiązania dla wsparcia obsługi B2B, gdzie interakcje są zazwyczaj dłuższe, historia współpracy obszerniejsza (często rozrzucona po kilku systemach!), skala interakcji nieporównywalnie mniejsza.

Inne będą rozwiązania dla wsparcia obsługi B2C – duża skala interakcji, często krótszych, nawet z jednorazowymi, nieznanymi klientami. Tutaj dane klienta nie są tak ważne jak w B2B – mogą nawet nie istnieć.

Aplikacje SAP

Obecnie w portfelu SAP ma kilka aplikacji wspomagających taką obsługę. Wymienić możemy m.in.:

  • SAP Hybris Cloud for Service (Element produktu Cloud for Customer czyli tzw. C4C. Dostępny w chmurze. Umożliwia integrację z różnymi kanałami komunikacji jak: telefon (SAP Contact Center), e-mail, chat, social media. Głównie dla B2B ale również dla B2C),
  • SAP Hybris Service Engagement Center (Zupełnie nowy produkt dostępny na platformie Yaas (chmura). UI w SAP Fiori. Zintegrowany z SAP Contact Center i SAP Hybris Commerce (Commerce as a Service). Umożliwia wykorzystanie różnych kanałów komunikacji takich jak: web video (WebRTC), text chat, telefon, social media. Głównie dla B2C w dużej skali – pozwala na asystowanie klientowi podczas wizyty w naszym e-sklepie),
  • SAP Contact Center (Czyli narzędzie pojawiające się już wyżej, wspomagające integrację naszych aplikacji z kanałami komunikacyjnymi – m.in. z telefonią, e-mailem, chatem. Oferuje usługi takie jak: zarządzanie dostępnością agentów, routing, nagrywanie rozmów, IVR),
  • SAP CRM (on premise) – cały czas również dostępny choć już nie nowy. Gotowy do integracji z SAP CC lub po prostu z serwerem pocztowym.

Coś więcej?

Na naszym webinarze – 26.01.2017 – mieliśmy przyjemność zaprezentować Państwu te aplikacje. Niedługo podzeilimy się również materiałami po webinarze.


13.01.2017 / Olli Leppänen

Osakeindeksien kolmannessa (ja viimeisessä osassa) mennään askelta syvemmälle analyyseihin. Samalla päädytään hieman haastavampiin ja teknisempiin ratkaisuihin, joten suosittelen laittamaan turvavyöt kiinni.

Lyhyesti aiemmista osista

Aiemmissa osakeindekseiden hajauttamiseen liittyvissä artikkeleissa tutkittiin S&P500, FTSE 100, IBEX 35,  FTSE MIB, DAX, CAC 40, NIKKEI, AORD -indeksejä. Huomattiin, että näiden osakeindeksien viimeisimmän n. 20 vuoden käyttäytyminen on ollut syklistä, johtuen esim. IT-kuplasta, jolla näytti olevan vaikutusta kaikkiin edellä mainittuihin indekseihin. Toinen suuri kasvu ja lasku tapahtui edellisen finanssikriisin aikaan, jolloin jälleen kaikki indeksit kokivat sukelluksen. Huomattiin myös, että tarkastelun kohteena olevat indeksit ovat sopeutuneet finanssikriisin jälkeiseen aikaan vaihtelevin menestyksin. Samaan aikaan kun osa, kuten yhdysvaltojen S&P500 ja saksan DAX, ovat lähteneet kiitettävään nousuun, ovat toiset, kuten MIB (Italia) ja IBEX 35 (Espanja), kärvistelleet.Indeksit4

2000-luvun alun IT-kuplan, kuten myös vuonna 2007 alun saaneen finanssikriisin vaikutuksia nähtiin kaikissa tarkastelun kohteena olevissa indekseissä. Ne olivat siis globaaleja ilmiöitä ja vaikuttivat sijoituksiin kaikkialla.

Vai vaikuttivatko?

Miten niihin reagoivat Intian, Argentiinan tai vaikkapa Kiinan markkinat? Oliko näiden maiden osakeindekseissä samankaltaisia syöksyjä? Tutkitaan asiaa hieman tarkemmin.

Tilastollinen riippuvuuksien tarkastelu

Ennen kuin riippuvuuksia päästään tarkastelemaan on syytä tietää hieman mitä oikeastaan ollaan tarkastelemassa ja miten tulisi edetä.

Osakeindeksi ovat ajallisesti järjestyksessä oleva arvojoukko, eli se on aikasarja. Ominaista aikasarjalle on, että sen tarkasteltava arvo riippuu sen omasta historiasta. Tyypillisesti ajatellaan, että aikasarjalla voi olla trendi, kausivaihtelu tai muunlaista syklisyyttä. Trendillä tarkoitetaan pitkän tähtäimen muutosta keskiarvossa. Kausivaihtelusta tyypillisesti puhutaan kalenterivuoden sisäisestä vaihtelusta. Sykli sen sijaan voi olla jostain muusta johtuvaa ajallista heilahtelua.

Esimerkki aikasarjasta

Otetaanpas väliin kevyt esimerkki aikasarjasta.

lake

Yllä olevassa kuvassa on Huronjärjen pinnan korkeus vuosilta 1875-1972. Huronjärven pinnan korkeus on selkeästi laskenut pitkällä aikavälillä, eli sillä on ollut laskeva trendi. Pelkästään paljaalla silmällä tarkastellen järven pinnan korkeus näyttäisi sisältävän muutaman vuoden mittaista kausittaista tai syklistä vaihtelua. Näyttäisi myös siltä, että pinnan korkeuden vaihtelu kasvaa ajan myötä.

Jätetään Huronjärvi rauhaan ja palataan takaisin osakeindeksien pariin.

Aikasarjojen riippuvuuksien tarkastelu

Nyt tiedämme mitä olemme tarkastelemassa. Aikasarjoja. Ja tarkemmin sanoen niiden välisiä riippuvuuksia. Helppoa ja yksinkertaista? Ei suinkaan. Aikasarjojen välisen riippuvuuden problematiikkaa on jo puitu aiemmassa blogissa: http://www.louhia.fi/2015/11/10/kuinka-mitata-kahden-aikasarjan-valista-korrelaatiota-ja-kuinka-kayttaa-toista-aikasarjaa-toisen-ennustamisessa-hyvaksi/. En täysin toista samaa asiaa, mutta lyhyehkö kertaus siitä lienee paikallaan.

Tyypillisesti kahden muuttujan välistä lineaarista riippuvuutta voidaan mitata esim. Pearsonin korrelaatiokertoimella. Tietyin oletuksin korrelaatiokertoimen avulla nähtäisiin kuinka toisen muuttujan arvojen vaihdellessa käy toisen muuttujan arvoille. Mikäli toisen muuttujan arvojen kasvaessa toisen arvotkin kasvavat, on kyseessä näiden kahden välisestä positiivisesta korrelaatiosta. Kun kyse on ajassa muuttuvista ilmiöistä, kuten osakeindeksit, niin Pearsonin korrelaatiokertoimen käyttö EI tule kuulonkaan. Tämä johtuu siitä, että Pearsonin korrelaatiokertoimen tapauksessa oletuksena on, että tarkastelun kohteena olevien muuttujien odotusarvo ja varianssi pysyvät samoina. Näin ei useinkaan aikasarjojen tapauksessa ole.

Miten sitten tulisi menetellä, jos halutaan aikasarjojen riippuvuuksista numeroita pöydälle? Varoituksen sana, nyt käydään hieman teknisempää asiaa läpi. Niille, jotka saavat päänsärkyä tilastotieteestä, suosittelen skippaamaan seuraavan osion, mutta lukemaan lopun tulokset.

Vaihtoehto 1

Osakeindeksi -aikasarjojen riippuvuuden laskemiseksi voidaan aikasarjat dekomponoida, eli riisua sarja trendiin, kausivaihteluun ja jäännöksiin. Kun havaintosarjalta poistetaan trendi ja ja kausivaihtelu, niin ”toivon mukaan” jäljelle jää stationaarinen aikasarja. Stationaarisuus on avattu tarkemmin aiemmin mainitussa blogissa. Stationaaristen sarjojen välistä riippuvuutta voidaan visualisoida pisteparvikuvion avulla ja niistä voidaan laskea Pearsonin korrelaatio. Huom. jos aikasarja on stationaarinen niin Pearsonin -korrelaatiokertoimen oletukset pätevät ja tulokset ovat järkeviä. Alla on kuva stationaarisesta aikasarjasta.

stationary

Mikäli dekomponoinnin antamat jäännökset eivät ole stationaarisia, täytyy asiaa miettiä uudelleen. Yksi vaihtoehto olisi dekomponoida jäännöksen ja käyttää sen sarjan jäännöksiä riippuvuuksien selvittämiseen. Tämä menettely on siitä huono, että jäljelle jäävän sarjan tulkinnallisuus on hankala.

Vaihtoehto 2

Toisena vaihtoehtona on sovittaa kullekin aikasarjalle ARIMA -malli ja laskea mallin jäännöksillä korrelaatiot. Tähän päädyttiin tällä kertaa. Tämä malli pitää tässä tapauksessa sisällään myös kausivaihtelukompontin, jolloin pitäisi todellisuudessa puhua SARIMA -mallista. Puhutaan tästä kokonaisuudesta yksinkertaisemmin ARIMA -mallina. Suurimpana syynä on se, että saadut jäännökset olivat stationaarisia, mikä sallii korrelaatioiden laskemisen. Toisena hyvänä syynä on, että ARIMA -mallin sovittaminen on helppoa R-ohjelmistossa. ARIMA -mallit ovat myös suosittuja aikasarjojen ennustamiseen käytettäviä tilastollisia menetelmiä.

Ai mikä ARIMA?

Lyhyesti sanottuna ARIMA on aikasarjan mallinnukseen käytettävä menetelmä. ARIMA kirjaimet  tulevat sanoista Auto Regressive Integrated Moving Average. Hieman tiivistetysti sanottuna AR -osio viestii siitä, että tutkittava aikasarja riippuu aiemmista havainnoista. MA sanelee, että tämänhetkinen arvo riippuu lineaarisesti aiemmista virhetermeistä. I puolestaan viittaa siihen, että alkuperäisen aikasarjan havainnot on korvattu peräkkäisten havaintojen erotuksilla. Erotukset tehdään, jotta aikasarja on lähempänä stationaarista. Kokonaisuutena ideana sovittaa malli mahdollisimman sujuvasti dataan.

Päästäänkö ARIMA -mallin jäännöksillä aina stationaariisiin sarjoihin? Valitettavasti ei aina. Näin käy helposti, jos tutkittavan aikasarjan vaihtelu muuttuu ajan saatossa paljon.

Esimerkiksi uuden pienen pörssiyhtiön osakkeiden arvo on tyypillisesti alkuun matala ja pysyy maltillisena mahdollisesti vuosia. Yhtiön osakkeiden arvo voi kuitenkin ponnahtaa esim. hyvän tuotteen avulla jyrkkään kasvuun ja heilahdella suuremmin kuin se pystyi pienellä osakkeen arvolla. Tällöin vaikka yhtiön osakkeen arvon aikasarjaan sovitetaan ARIMA -malli ja tutkitaan jäännöksiä, voivat ne osoittautua epästationaarisiksi.

Huh, siinäpäs oli paljon sisäistettävää. Nyt viimein päästäänkin itse asiaan, eli osakeindeksien riippuvuuksien tarkasteluun.

Tulokset

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa huomattiin, että S&P500 -indeksi oli suurimpien kasvajien joukossa finanssikriisin jälkeisinä vuosina. Muita S&P500 kanssa saman tasoisesti pärjänneitä olivat Saksan DAX ja Australian AORD. Tarkastellaan seuraavaksi Aasian ja Amerikan suuria indeksejä ja tutkitaan millaista muutosta valittujen maiden indekseissä on ollut viime vuosina.

Tarkastelun kohteeksi valitut osakeindeksit ovat BSE (Intia), SSE (Kiina), HSI (Hong Kong), TWII (Taiwan), MERVAL (Argentiina), MXX (Meksiko) ja vertailun vuoksi aiemmista artikkeleista tuttu S&P500 (Yhdysvallat). Näihin indekseihin päädyttiin, koska niistä kaikista oli saatavilla data jo vuoden 1998 alusta asti, eli ennen IT-kuplaa. Tarkasteltava aikaväli on tammikuusta 1988 heinäkuuhun 2016.

Osakeindeksit

Kuvasta nähdään, että porukasta erottuu varsin selkeästi MERVAL (ARG), jonka arvot katoavat kuvasta 2014 loppupuolella. Mikäli MERVAL-indeksin yrityksiin olisi sijoittanut 1998 alussa, olisi sijoituksensa yli 25-kertaistanut kesään 2016 mennessä! Sen suurta kasvua selittänee ainakin se, että MERVAL-indeksi koostuu vain 12 yrityksestä, minkä vuoksi se on herkempi muutoksille kuin esim. 500 yrityksestä muodostuva S&P 500. MERVAL-indeksin menestystä olisi kiinnostavaa tutkia, mutta tässä artikkelissa emme siihen perehdy tarkemmin.

Muita hyvin menestyneitä indeksejä 90-luvun lopussa sijoittaneille ovat olleet Intian BSE ja Meksikon MXX. BSE -indeksin yrityksiin sijoittanut olisi lähes 9-kertaistanut pääomansa ja MXX-indeksiin sijoittanut yli 10-kertaistanut sen. Sen sijaan Kiinan SSE, Hong Kongin HSI ja S&P 500 ovat vain yli tuplanneet arvonsa.

Huomionarvoista on myös, että finanssikriisin aikaan kukin tarkasteltavista osakeindekseistä syöksyi vauhdilla. Finanssikriisi näyttääkin aiheuttaneen hallaa sijoittajille, huolimatta missä heidän sijoituksensa olivat. Alla oleva taulukko kuvaa finanssikriisin aiheuttaman syöksyn suuruutta. Siinä on lueteltu prosentuaaliset pudotukset osakeindeksittäin vuoden 2007 maksimista vuoden 2009 minimiin. Huomataan, että osakeindeksien syöksyjen suuruudessa oli suuria eroja. Kiinan SSE syöksyi peräti 66,6%, kun Meksikon MXX “selvisi vain” 43,6% pudotuksella.

Syoksyt

Osakeindeksien korrelaatiot

Artikkelisarjamme keskeinen ajatus oli osakkeiden kansainvälinen hajauttaminen, jotta suojelisimme salkkuamme mahdollisimman tehokkaasti suuren kansainvälisen pörssiromahduksen sattuessa. Kysymys kuuluukin, että mitkä osakeindeksit ovat historian valossa korreloineet heikosti keskenään? Tarkastellaan siis seuraavaksi kuinka vahvasti uudet tulokkaamme ovat heilahdelleet S&P500 kanssa ja keskenään. Kullekin osakeindeksi -aikasarjalle on sovitettu ARIMA -malli, seuraavaksi tutkitaan näiden mallien jäännösten välisiä korrelaatioita. Korrelaatiot on lueteltu alla olevaan taulukkoon.

Correlation

Korrelaatiomatriisista nähdään, että S&P500 -osakeindeksillä on suurin korrelaatio MERVAL -indeksin (ARG) kanssa, mutta sen suuruus on vain 0,11. Huomataankin, että S&P500 korreloi varsin vähän valittujen indeksien kanssa. Muita heikosti keskenään korreloivia osakeindeksejä olivat ainakin MERVAL ja BSE (0,10), MERVAL ja SSE (0,13) ja MERVAL ja TWI (0,18). Hieman ehkä yllätyksenä on naapurimaiden Meksikon MXX:n ja Yhdysvaltojen S&P500 välinen lähes nollan korrelaatio.

Johtopäätökset ja huomiot

Saamamme tulokset näyttäisivät ehdottavan S&P500 -osakeindeksien yrityksiin sijoittaneelle lisäsijoituskohteiksi esimerkiksi MERVAL (Argentiina) ja BSE (Intia) -indeksien yrityksiä. Näin tekemällä olisivat riskit hajautettu paremmin kuin jos sijoittaa S&P500 -osakeindeksin yrityksien lisäksi Saksan DAXn ja Aussien AORD kaltaisien osakeindeksien yhtiöihin. Niillä, kuten artikkelisarjamme ensimmäisestä osasta voi muistella, kulkusuunta oli hyvin samanlainen.

Asia ei välttämättä kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä S&P500/DAX/AORD -salkun vaihtelu on pienempää kuin S&P/MERVAL/BSE -salkulla. Ensin mainittu salkku olisi tässä mielessä sijoittajalle turvallisempi vaihtoehto. Toisaalta kolikolla on kääntöpuolensa. Jos kaipaa suurempaa tuottoa suuremmalla riskillä, voisi MERVAL ja BSE olla käypiä vaihtoehtoja S&P500 -indeksin lisäksi. Jotta jälkimmäistä vaihtoehtoa kannattaisi edes harkita tulisi ensin tarkastella esim. Argentiinan ja Intian indeksien kasvun ja inflaation välistä suhdetta tutkia. Voihan olla, että indeksit kasvavat hurjaa vauhtia, mutta samaan aikaan rahan arvo heikkenee, jolloin todellista tuottoa ei kerrykään.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että edellisen finanssikriisin aikaan kaikki tarkasteltavat osakeindeksit sukelsivat. Joten mikään osakeindeksien yhdistelmä ei ole suojassa sen kaltaisilta suurilta katastrofeilta.

Huomiona vielä käytetystä korrelaation laskemistavasta, että aikasarjojen alkupään samankaltaisuus (kaikkien arvot melko pieniä skaalauksen vuoksi) voi vaikuttaa korrelaation vahvasti ja vääristää tuloksia. Jälkikäteen mietittynä parempi lähestymistapa olisi voinut olla laskea korrelaatio jonkinlaisella liukuvalla ikkunamenetelmällä (moving window).

Kirjoittaja: Olli Leppänen, Louhia DataLab

Lähteet: https://uk.finance.yahoo.comhttps://in.finance.yahoo.com/

Käytetyt ohjelmistot: R, Excel


11.01.2017 / News Team

Kutsuimme kaikki Suomen digitaalisesta muutoksesta vastaavat johtajat, Chief Digital Officerit, mukaan vuosittaiseen CDO-barometriin.
Tavoitteenamme oli selvittää, millaisessa roolissa ja millaisissa organisaatioissa maamme muutosjohtajat toimivat. Onko jokaisella jakkara johtoryhmässä vai toimivatko organisaation villeinä pelureina?

Ennen kaikkea halusimme selvittää, millaisten ongelmien kanssa digijohtajat tällä hetkellä painivat. Tutkimuksen aineisto on nyt kasassa. Mielenkiinnolla möyhimme tuloksia ja tiivistämme tietoa Suomen ensimmäisen CDO-barometrin raportiksi, joka julkaistaan tiistaina 24.1.2017.

Julkistustilaisuudessamme barometrin tuloksia ovat ruotimassa mm Tuomas Kyrö ja Googlen Suomen maajohtaja Antti Järvinen. Tulosten seasta muutamissakin kohdissa esiin noussut sana muutosvastarinta, tuskin yllättää Googlen Järvistä, joka jyrisee päivän Helsingin Sanomien artikkelissa: ”On se kumma, jos teknologiassa olemme maailman huippuja, mutta palveluissa olemme jälkijunassa” ja ”Auta armias, jos pitäisi investoida jonkin uuden idean kaupallistamiseen. Silloin tulee hikka.” Kysyimme Suomen CDO:lta nähdäänkö digitalisaatio uhkana vai mahdollisuutena? 24. tammikuuta selviää, vaivaako Suomen organisaatioita hikka ja jos, niin minkälainen.

Osallistu keskusteluun! @BilotOy #cdobarometri

Lue myös: