27.03.2018 / Mika Tanner

Mitä työntekijä toivoo työpaikaltaan ja -uraltaan?

Se riippuu usein monesta asiasta. Työuraansa aloittelevalla on luultavasti aika lailla eri perspektiivi kuin urallaan jo edenneellä, ja asiantuntijatehtävissä olevalla (tai tällaisia tavoittelevalla) on ehkä erilaiset odotukset tulevasta työpaikasta kuin vaikkapa myynnin, markkinoinnin, päällikön, johtajan tai assistentin roolissa olevilla.

Näinä aikoina työnantajan pitää kyetä esittämään hyvin monipuolinen arvolupaus. Yhtiö voi suoraan vaikuttaa kuitenkin vain osaan niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat työnhakijan päätöksentekoon: kilpailukykyiseen kompensaatioon, erinomaisiin työsuhde-etuihin, kiinnostaviin työtehtäviin, pitkän aikavälin urapolkuihin tai vaikkapa tuottavuutta parantaviin työolosuhteisiin ja työpaikkaviihtyvyyteen.

Kaikkeen yrityskään ei voi suoraan varautua. Työnhakijan päätöksenteon kannalta isossa roolissa ovat myös esimerkiksi työpaikan inspiroiva ilmapiiri, voimaannuttava kulttuuri ja kiinnostavat asiakkuudet. Nämä syntyvät ja muotoutuvat niin monien asioiden yhteisvaikutuksesta, että niihin voi olla vaikea suoraan vaikuttaa.

Moni työnhakija haluaa päästä työskentelemään organisaatioon, jossa on yksilönä aidosti mahdollisuus vaikuttaa asioihin, ei osaksi tuhansien tuotannontekijöiden korporaatiota, jossa oma ääni sekoittuu masiinan matalan taajuuden huminaan. Työnhakija miettii luultavasti myös yrityksen brändiä ja imagoa – parantaako uusi työpaikka oman ansioluettelon arvoa vai ei?

Työssä jaksaa paremmin, kun kokee tekevänsä jotain merkityksellistä ja edessä on sopivasti haastava ja innostava iso kuva, jota tavoitellaan aidosti yhdessä. Se voi olla kasvutarina, jota kukin pääsee kirjoittamaan. Se voi olla kansainvälistyminen, joka voi tarjota itse kullekin reittejä maailmalle. Se voi olla uraauurtavien uusien teknologioiden haltuunottoa ja niiden myötä valtavaa oppimista. Meillä se on tätä kaikkea ja paljon sellaista, jota emme voi vielä edes ääneen sanoa.

”Merkityksellä voi olla merkitystä”

Kilpailu kovista osaajista on kovempaa kuin moneen vuoteen. Tulikuuma työmarkkina on tällä hetkellä täysin työntekijän. Jotta työn tarjoaja saisi audienssin pitää olla takanaan menestystarina, edessään lupaava tulevaisuus, tähtäimenään jännittävä visio ja lisäksi mielellään joku erityinen ’purpose’. Yrityksen tarina pitäisi mieluummin kertoa vastaamalla kysymykseen ”Miksi me teemme tätä?” kuin ”Mitä me teemme?”.

Tämän ajan työntekijä on kuitenkin älykäs ja tietää, mikä häntä palkitsee pitkässä juoksussa. Luonnollisesti kompensaation pitää olla oikeudenmukainen, mutta työn sisältö, oppimismahdollisuudet, työkaverit ja elämän tasapaino muodostavat kompensaatiota vahvemman houkuttimen ja pitkäaikaisen sitoutumisen.

Ensimmäisen työpäivän persoonallisen ja runsaan aloituspaketin glamour hälvenee nopeasti, jos vastaanotto ja työpaikan kulttuuri ei resonoikaan aidosti työntekijän odotusten kanssa.

Olemme Bilotilla käsitelleet viimeisen puolen vuoden aikana satoja työhakemuksia, haastatelleet näistä rapiat satakunta, ja lopulta rekrytoineet kuluvan vuoden aikana 20 uutta työntekijää. Olemme hiukan jäljessä rekrytointitavoitettamme, joka on noin 45 tälle vuodelle – syyskuuhun mennessä.

Jonkun mielestä olemme nirsoja uusien työntekijöiden suhteen ja että meillä on kohtuuttomat valintakriteerit. Myönnettäköön, että vaatimustasomme on kova, mutta me olemme valioliigatason joukkue, ja olisi epäoikeudenmukaista kaikkia kohtaan, jos laskisimme rimaa – siitäkin huolimatta, että joukkueellamme on huutava pula uusista pelaajista.

Mitä me sitten odotamme hakijalta?

”Asenteen pitää olla kunnossa”

Sloganimme on We Stand For More. Ihan alkuun olisi hyvä sisäistää mitä tämä slogan tarkoittaa. Sillä on nimittäin oikeasti merkitystä. Me toivomme, että ammatillisten vaatimusten lisäksi työnhakijalla on erityisesti asenne kunnossa. Joskus pitää olla valmis kulkemaan se kuuluisa ”extra mile” ja venymään pieniin sankaritekoihin. Kun asiakkaat näkevät, miten me oikeasti välitämme, saamme rakennettua uskollisia asiakkuuksia.

Me olemme luottamusbusineksessa, ja asiakkaamme olettavat saavansa meiltä kovan osaamisen lisäksi vastuunkantoa, rohkeutta, reippautta, heittäytymistä, paineensietokykyä ja valtavasti positiivista energiaa. Eli siis ihan samoja ominaisuuksia, joita kollega odottaa toiselta.

Koska olemme alamme pioneereja, työmme on usein aika luovaa – me teemme asioita ensimmäisinä, ilman esimerkkejä ja ilman ennakkotapauksia. Näin ei tosin tietysti aina ole, vaan meidän pitää olla valmiita tuottamaan myös asiakkaiden liiketoimintajatkuvuuden kannalta virheetöntä ja ammattimaista palvelua. Innovaatio ja ylläpito ovat asiakkaille yhtä tärkeitä. Jälkimmäinen turvaa nykyisen liiketoiminnan kannattavuuden ja edellinen varmistaa tulevaisuuden kilpailukyvyn.

”Vähemmänkin kokenut pääsee pelipaikoille”

Valtaosa asiantuntijoistamme on kokeneita “senioreita”, mutta meillä kasvaa myös joukko uuden sukupolven lupaavia juniorilahjakkuuksia. Meidän vastuumme on kasvattaa heistä tulevaisuuden maalintekijöitä – nuoren asiantuntijan vastuulla on vain tehdä parhaansa ja heittäytyä rohkeasti peliin mukaan. Vähemmänkin kokenut asiantuntija pääsee pelipaikolle, jos tahtoa riittää, ja sieltähän sitä kokemusta saa: tekemällä paljon virheitä ja oppimalla niistä.

Koetko, että olet valmis ottamaan uuden haasteen vastaan?

Olit sitten nuori ja nälkäinen tulevaisuuden tekijä, hiukan kokeneempi kettu tai mielestäsi kaiken nähnyt konkari, kannattaa tutustua meihin. Vaikkei meillä juuri nyt olisikaan auki juuri sinulle sopivaa pelipaikkaa, kuulisimme mielellämme, mitä sinulla on meille kertoa itsestäsi. Joskus riittää, että olet hyvä tyyppi, jolla on potentiaalia.

Ilmoittaudu, jos haluat tehdä samoja juttuja kuin nytkin, mutta paremmin, ketterässä ja persoonallisessa työntekijöidensä omistamassa kasvuyhtiössä. Anna itsestäsi kuulua, jos haluat olla töissä, joissa pääset suoraan vaikuttamaan. Jos haluat olla oman onnesi seppä, meillä voi olla todellinen mahdollisuus siihen.


21.03.2018 / Nanni Koski

Lyhenteiden viidakossa kehitin itselleni muistukseksi uuden: DBD. Mistä tämä sitten on lyhennys? Käydään ensin katsomassa Googlesta, jos satuttiin osumaan johonkin nuorison käyttämään hypetermiin. Itse asiassa Urban Dictionaryn kaksi ylintä termiä sopii teemaan, joten pidetään vielä jännitystä yllä.

 DBD = ”Damn, bro, damn”

Yleensä käytetty ilmaisemaan ilmeisesti vaikuttuneisuutta, mutta tässä tapauksessa toi mieleeni päivän, joka tuntui data scientistin painajaiselta. Olen erityisen ihastunut kreikkalaisiin aakkosiin, joten otetaan ne mukaan selventämään tilannetta. Eli latinalaiset aakkoset viittaavat tunnettuihin asioihin ja kreikkalaiset johonkin tuntemattomaan, mikä ei suorilta ole selvää. Sanottakoon, että projektin vetohahmo sattui olemaan tänä päivänä lomalla, mikä lisäsi tulevan tehtävän haastetta.

Tehtävä: Asiakas A lähettää Excel-tiedoston B, jonka välilehdistä osalla, merkitään [math] \alpha_1, \ldots, \alpha_\beta [/math]  on tietoja, jotka tulee päivittää tiedostoon / tiedostoihin [math] \gamma_1, \ldots, \gamma_\delta [/math] kansiossa [math] \varepsilon [/math] palvelimella [math] \zeta [/math] ja sen jälkeen ajaa tauluihin [math] \eta_1, \ldots, \eta_\theta [/math] kannassa [math] \iota [/math] latauksilla [math] \kappa_1, \ldots, \kappa_\lambda [/math].

Juuri niin helppoa kuin se ääneen luettuna kuulostaa olevan.

Vaikea palapeli

Ehkä tunnin työ, jos kreikkalaisten aakkosten merkitys tässä kontekstissa on tuttu. Jos selvittäminen vaatii valistuneita arvauksia, niin tällaista ongelmaa ei ratkaista googlettamalla.

Tästä päästään sanakirjan seuraavaan ehdotukseen:

DBD = ”Don’t be Dumb”

Sanonnan kirjaimellinen käännös sopii aiheeseen paremmin kuin tarkoitettu ”Don’t worry”. Eli älä ole typerä – dokumentoi tekemisesi.

Mitä uusia muuttujia dataan luotiin, miksi ja millä tavalla? Rajattiinko osa havainnoista tarkastelun ulkopuolelle? Toki osa asioista on haastavampia dokumentoida. Ja joskus vasta kokeilut osoittavat, mikä toimii ja mikä ei. Ja kyllähän sen muistaa, miksi koodi meni näin ja missä järjestyksessä eri tiedostot tulee ajaa. Se on selvää, että tämä koodi löytyy täältä kansioista. Ja tuo tiedosto valitaan tässä tietyssä tilanteessa. Ja se päivitettävä osio koodissa on juuri tuo. Ja että jos haluaa saada aikaan tämän, niin käy muuttamassa tuolla valikossa arvoja. Niin ja muuttujien datatyyppien muunnokset pitää ottaa huomioon. Mutta sehän on selvää tulevan virheilmoituksen perusteella, jos sen sattuu saamaan. Eikö vaan?

Liian monta sekavaa ohjetta

No ei.

Miksi, mitä, miten ja mihin siis dokumentoida? Ja se tärkein eli:

Kuka? Sinä, juuri sinä. Just do it.

Mitä? Ajatukset ja toteutukset projektiin liittyen.

Miksi? Asiantuntemus. Muistipaikkojen vapauttaminen omasta päästä. Lähimmäisenrakkaus. Sharing is caring. Ja ehkä silloin saa viettää jonkun lomapäivän tarvitsematta vastata yhteenkään työpuheluun.

Miten? Tiimin / Asiakkaan saataville. Vaikka Wordillä, PowerPointilla, Notepadilla, R Markdownilla tai Trelloon.

Mihin? Dokumentoinnista ei ole hyötyä, jos sitä tarvitseva ei sitä löydä. Eli varmista, että tiimille on selvää, mistä työsi hedelmät on poimittavissa muidenkin iloksi.

Ehkä suurin ongelma dokumentoinnissa on kuitenkin se, kun into lähtee lapasesta ja perille pääsee nopeammin raskaalla kaasujalalla kuin jokaisen taukopaikan kautta. Kun tässä eräänä päivänä lisäilin koodin joukkoon jälkikäteen selityksiä siitä, miksi olin muokannut dataa esitetyllä tavalla, totesin, että eipä olisi ollut suuri vaiva kirjoittaa ne jo tehdessä.

DBD = ”Document before Doing”

Tästä eteenpäin pyrin seuraavaan: Sunnittele – kirjoita ylös – tee – vaikutu tuloksista tai yritä uudestaan. Sitä tarkoittaa minun DBD. Ihan aina ei (ehkä) ole mahdollista kirjoittaa suunnitelmia ja toteutuksia ylös ennen tekemistä.  Ja joskus on hyvä työskennellä flown mukana. Mutta tavoitteena on selvät ohjeet tai muistiinpanot edes kaikesta lopputuloksen kannalta oleellisesta tai toimivan tuotteen toiminnasta. Ehkä sitten pääsee käyttämään ensimmäistä fraasia alkuperäisessä tarkoituksessa.

Suuri vaikuttuneisuuden huudahdus: Wow!

Pahimmassa tapauksessa dokumentoinnin puuttuminen aiheuttaa moninkertaisen työn siihen vaivaan verrattuna, että asiat voi käydä tarkistamassa jostain. Datamuokkauksien tekeminen uudelle dataversiolle ajamalla siistit koodit läpi mahdollistaa useamman päivän työn tekemisen muutamassa minuutissa.

Mielelläni kuulisin lukijoiden kokemuksia toimivasta tai ei niin toimivasta dokumentoinnista. Tai jäikö jotain oleellista puuttumaan?

Tästä on hyvä siirtyä kahden viikon lomalle. Toivottavasti kaikki tieto on saatu välitettyä työkavereiden ulottuville ja löydettäväksi eivätkä päivät kaadu piilotteleviin dokumentaatioihin. Tai siihen minulle ihan itsestään selvään asiaan. Bye!