25.06.2018 / Erkka Puusti

Scrum on siitä hyvä viitekehys, että nykypäivänä lähes jokainen tuntee sen tavalla tai toisella. Ikävä kyllä yksi sen suurimmista haasteista on, että lähes jokainen tuntee sen TAVALLA TAI TOISELLA.

En rupea tässä avaamaan sitä, mitä Scrum on. Tätä varten Scrum Guide on jokaisen asiasta kiinnostuneen saatavilla.

Tämän vuoden VersionOne state of Agile -kyselyn pohjalta jopa 56% yrityksistä, jotka pyrkivät olemaan ketterämpiä, hyödyntävät Scrumia tavalla tai toisella. Ikävä kyllä yllättävän usealla yrityksellä tuntuu olevan myös haasteita saada Scrumista ulos niitä hyötyjä, mitä sillä tavoitellaan.

Scrum on helppo oppia, mutta vaikea hallita hyvin.

VIITEKEHYS

Koska Scrum on löyhä viitekehys, sen käytännön hyödyntämisessä on tulkinnan varaa, ja sen suosio on luonut tilanteen jossa yksi sen kulmakivistä, eli empirismi, unohtuu. Usein oletetaan, että muut soveltavat viitekehystä samalla tavalla kuin oma organisaatio. Mutta todellisuudessa yhden Scrum ei olekaan sama kuin toisen Scrum. Tästä syystä hyödyt jäävät vajaavaisiksi tai jopa olemattomiksi.

Varsinkin projektityyppisessä työssä (toki myös tuotekehityksessä) on minulle noussut selkeäksi tavoitteeksi, että ennen kuin aloitetaan varsinainen yhteinen taival, niin YHDESSÄ ymmärretään perusteet, harjoitellaan ja sovitaan käytännön pelisäännöt.

ALOITETAAN PERUSTEISTA

Scrum on Agilea, mutta Agile ei tarkoita vain Scrumia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kummankaan lähdemateriaaleissa (Scrum Guide ja Agile Manifesto) ei itse asiassa ole edes mitään viittausta toiseen. Juuri tämän takia onkin mielestäni tärkeää ennen käytäntöä varmistaa, että ymmärrys teoriasta on sama.

Sisältö ja läpikäynnin malli riippuu osallistujien lähtötilanteesta. Opin ja erehdyksen kautta vakiosisällöksi on muodostunut Ketterät arvot ja periaatteet (Agile Manifeston mukaan), Iteratiivinen ja inkrementaalinen kehitys, push ja pull työn ohjaamisen menetelminä sekä viimeisenä Lean. Kun näistä siirrytään Scrumin viitekehykseen, mielestäni viitekehyksen ymmärtäminen helpottuu.

YHTEINEN YMMÄRRYS HARJOITUSTEN KAUTTA

Mikään ei ole parempi tapa opetella yhteisiä työskentelymenetelmiä kuin käytännön harjoittelu. Scrumin tapauksessa harjoitukset, joissa menetelmää hyödyntäen rakennetaan yhdessä joku konkreettinen lopputuote, toimivat ehdottomasti parhaiten.

Meillä Legot ja niillä kaupungin rakentaminen on noussut ykkösharjoitukseksi, ja tästä harjoituksesta havainnot, omat kokemukset sekä saatu palaute ovat olleet vain ja ainoastaan positiivisia.

Lähes poikkeuksetta ensimmäiset sprintit ovat aina alkaneet haparoiden, kun ymmärrystä ja yhteisiä toimintatapoja on etsitty, ja lähes poikkeuksetta viimeisessä sprintissä on saatu aikaan mahtavia lopputuloksia, kun yhteinen rytmi on löytynyt harjoituksen aikana. JOKA KERTA kaupungin lopputulos on ollut täysin erilainen kuin edellisellä kerralla, ja silti JOKA KERTA lopputulos on vastannut asetettuihin vaatimuksiin ja tavoitteisiin.

OPEISTA KÄYTÄNNÖN PELISÄÄNTÖIHIN

Harjoittelusta on hyvä jatkaa pelisääntöjen luomiseen. Eli käydään yhdessä läpi mitä harjoituksen kautta viitekehyksestä opittiin ja lähdetään sen kautta sopimaan, kuinka alkavassa projektissa tullaan käytännössä työskentelemään yhdessä.

Asioita, joita on hyvä sopia, saattavat olla esimerkiksi Definition of Done (milloin kehitettävä käyttäjätarina on oikeasti valmis), Definition of Ready (milloin käyttäjätarina on valmis kehitettäväksi), Sprinttikalenteri ja erinäiset vastuut läpi sprintin.

TAVOITTEENA JATKUVA PARANTAMINEN

Shu Ha Ri: Eli opitaan säännöt, sovelletaan sääntöjä ja lopulta luodaan omat säännöt.

Yksityiskohtien taso ja aiheet voivat vaihdella projektista toiseen, mutta tärkeintä on, että alun pelisäännöt ovat kaikille samat ja selkeät. Pelisääntöjä ei kuitenkaan kannata tulkita raamatun lailla. Niistä saadaan pohja, jota voidaan lähteä parantamaan sprintti kerrallaan.

Loppujen lopuksi Scrum itsessään ei ole tavoite. Jatkuva parantaminen on tavoite.


13.06.2018 / Esa Vanhanen-Varho

Osallistuin kolmen muun kollegani kanssa Lontoossa pidettyyn Integrate 2018 -tapahtumaan. Kyseinen konferenssi on puhtaasti Microsoftin integraatioteknologoihin keskittyvä kolmipäiväinen tapahtuma, joka järjestettiin tällä nimellä nyt kolmatta kertaa, vaikka tapahtuman syntyhistoria lähtee jo vuosikymmenen alkupuolelta.

Vaikkei kyseessä ole Microsoftin oma tapahtuma, niin Microsoftin edustus puhujissa oli jälleen merkittävä, ja paikalla oli useiden tuoteryhmien vetäjiä. Loput esiintyjät olivat puolestaan Azure MVP -tasoisia (Most Valuable Professional), eli todella kovia tekijöitä, jotka ovat tuttuja koko kansainväliselle yhteisölle. Esitysten kaari kulki ensimmäisen päivän yleiskatsauksen kautta melko syvällisiin teknisiin sessioihin Azuren ja BizTalkin parissa unohtamatta myöskään asiakaskertomuksia, minkä vuoksi tapahtumaa voi hyvin suositella myös asiakkaiden arkkitehdeille, jotka pohtivat pilvi- ja integraatioasioita omassa yrityksessään – eikä vähiten siksi, että tauoilla pääsee helposti keskustelemaan Microsoftin ja kumppanien asiantuntijoiden kanssa oman liiketoimintansa tarpeista.

Oma henkilökohtainen kohokohta oli myös kiittää kädestä pitäen BizTalk-legenda Sandro Pereiraa, jonka blogit ja avoimet apukoodit ovat säästäneet minulta varmasti satoja työtunteja vuosien varrella – ja asiakkailta vastaavan määrän tuntilaskutusta.

Pääviestit: Serverless iPaaS & ISE (, ISE baby!)

Azuressa on monia erillisiä palveluita, joilla integraatioita voidaan toteuttaa. Näistä olen itsekin puhunut aamiaistilaisuuksissamme. Nyt Microsoft haluaa selkeyttää viestintäänsä, ja kokoaa nämä yhden termin alle – viralliseen kommunikaatioon tulee luonteva termi “Azure Integration Services“, jonka alta löytyvät komponentit: Logic Apps, Service Bus, Event Grid, API Management. Näitä täydentävät rinnalla Azure Functions ja Event Hubs.

Pelkkää markkinointia tämä ei kuitenkaan ole, vaan tarkoituksena on tarjota pilvipohjainen integraatioalusta (iPaaS), joka toimii pääosin “serverless”-mallilla. Näin voidaan keskittyä siihen “oikeaan” integraatiotyöhön ilman ympäristön ylläpitoon ja skaalaamiseen liittyviä huolia – ja maksaa käytön, ei piikkikapasiteettitarpeen, mukaan. Odotettavissa on näiden palvelujen entistä parempaa yhteentoimivuutta, valmiita ratkaisupohjia ja arkkitehtuurimalleja. Palveluun aiotaan tuoda myös lisää tällä hetkellä vain BizTalkin tukemia toimintoja (mm. Business Rule Engine ja eri sanomastandardien tukea).

Mielenkiintoisin uusi julkaisu oli otsikosta arvattavan korvamadon aiheuttanut ISE – Integration Service Environment. Tällä tarkoitetaan mahdollisuutta hankkia Azuresta oma dedikoitu ympäristö integraatioiden (Logic Appsien) ajamiselle: eristetty tallennustila, oma IP-avaruus ja mahdollisuus oman domainin nimien käyttöön sekä VNET-yhteydet sisäverkkoon.

Palvelu tulee olemaan kiinteähintainen ja sisältää standard-tason Integration Accountin kumppanitietojen, skeemojen ja muunnosmäppäysten säilytykseen, yhden enterprise connectorin (SAP tai IBM MQ) ja 50 miljoonaa askelta Logic Appsien suorituksessa (normaali integraatio sisältää yleensä 4-10 askelta). Ja jos tämä ei riitä, niin näitä yksiköitä voi lunastaa lisääkin. Erittäin mielenkiintoinen kuvio varsinkin isojen asiakkaiden tarpeisiin, odotamme tästä lisää uutisia, kunhan palvelu tuodaan preview-vaiheeseen.

Roadmapillä siintää myös Logic Appsien tuonti Azure Stackille, jos tarve on pitää data oman maan kamaralla tai omassa konesalissa.

Logic Apps

Logic Appsien kehitys jatkuu muutoinkin vilkkaana, ja uusien connectorien lisäksi tulossa on esim. testaamiseen liittyviä parannuksia, uusia autentikointimalleja ja mahdollisuus kiinnittää Logic Appseille Managed Service Identity, mikä helpottaa merkittävästi niiden oikeuksien säätämistä muissa järjestelmissä.

ISE-ympäristön rinnalla lupailtiin etenkin pienemmille asiakkaille sekä kokeiluprojekteille hyödyllistä käyttöpohjaista hinnoittelumallia Azure Integration Accountille nykyisen kiinteän kuukausihinnan tilalle.

Omien asiakkaittemme kannalta se herkullisin kehityskohde on kuitenkin Logic Appsien SAP-connectori, jolla demottiin mm. työnkulun käynnistämistä triggerin avulla – käytännössä siis erittäin helppo tapa saada SAPista push-tyyppisesti tietoa ulos. Näitä yritämme päästä testaamaan pikaisesti preview-ohjelman puitteissa joko itsenäisesti tai teidän kanssanne. Uusia ominaisuuksia oli listalla muutenkin kokonaisen kalvon verran, joten SAP-integraatiot näyttävät olevan erittäin korkealla prioriteetilla kehityksessä.

Entäs BizTalk?

BizTalkin puolella tapahtuman sanoma oli kaksijakoinen – asiantuntijoiden keskuudessa BizTalkilla on edelleen vahva asema etenkin on-premise-integraatioiden puolella. Enterprise-lisenssin haltijoille ollaan tuomassa jo kolmatta Feature Packkiä, jolla järjestelmä saa taas lisää ominaisuuksia: parempi ajastustyökalu, Office365-adaptereja sekä apuja GDPR:n suhteen. Aiempien pakettien sisällöstä lisää tietoa oheisista linkeistä: Feature Pack 1 ja Feature Pack 2.

Sen sijaan Standard-lisenssin haltijoille tuli kylmä suihku – seuraavaa versiota, jonka piti tuoda FP1 & FP2 ominaisuudet käyttöön, ei vielä aikataulutettu, vaikka vuosi sitten samaisessa tapahtumassa sitä lupailtiin tämän vuoden lopulle. Saa nähdä, miten lopulta käy. Viesti on kuitenkin varsin selvä – alkakaa siirtyä pilveen ja hybridimaailmaan, mikä monissa tapauksissa on jo muutenkin järkevää, jos Logic Appseissa on suora tuki johonkin integraatioon.

Yhteenveto

Omasta mielestäni Azuren integraatiopalveluiden tarina on vahva, ja vahvistuu yhä. Ne ovat selvästi painopistealue, joka rikastuttaa ja helpottaa muidenkin Azuren palveluiden käyttöä – integraatiohan on oikeastaan kaiken digitalisaation päämoottori. Kahdessa vuodessa tuo kokonaisuus on jo noussut Gartnerinkin johtoneljännekselle, mikä on aika kova suoritus uudelle teknologialle.

Itse olen suurimman osan työajastani käyttänyt näiden kehittyvien palveluiden kanssa, ja hymy naamalla vain leviää – moni aikaa vievä rutiini on jäänyt pois ja tuloksia saadaan asiakkaalle nopeasti. Luotettavuudessakaan ei ole ollut valittamista – aika paljon saa rauta- ja lisenssimielessä panostaa, jos vastaavaan tasoon haluaa päästä. Push-tyyppinen integraatio Event Gridin avulla on ollut tämän kevään ehdottomia kohokohtia projektirintamalla. Kun vielä ympärille kasvaa kehittyneitä lisäpalveluita, joita mm. tapahtuman järjestäjä BizTalk360 (Kovai) tuottaa hybridimaailman monitorointiin SaaS-mallilla, niin valvontapuolikin helpottuu entisestään.

Parasta tässä kaikessa on kuitenkin se, että Azuren integraatiopalvelut voivat edistää kokeilukulttuuria, kun ennakkoinvestointeja ei tarvita. Samalla se avaa integraatiomaailman myös pienillekin yrityksille, joilla ei ole aiemmin ollut varaa sijoittaa useita kymppitonneja lisensseihin. Ja kun alusta skaalautuu, niin kasvukaan ei synnytä pullonkaulaa.

Jos aihe kiinnostaa, tulen mielelläni kertomaan lisää.


13.06.2018 / News Team

The merger of Bilot and Louhia creates an agile and pragmatic company with around 140 employees, a perfect partner for businesses who wish to create a competitive advantage by utilizing artificial intelligence and machine learning in their everyday business and business systems.

The two companies form an international artificial intelligence expert with long traditions in advanced analytics and a world-class solution and service deck for the digitization of large and medium-sized businesses.

Bilot’s clientele is mainly large and medium-sized Finnish and international companies, to whom Bilot has been providing extensive online sales and customer interface solutions, core business processes development and advanced analytics since 2005.

Louhia, for its part, has focused on developing customer business in machine learning, artificial intelligence, knowledge management and analytics. The total turnover of the two companies last year was 16 M €.

Bilot and Louhia’s value proposition enhances the competitive edge of customers by combining machine learning and artificial intelligence with core business processes and systems. Software solutions and project implementations are based on market-leading software platforms and cloud-based development. The success of the solutions is ensured through analytical know-how, service design, usability planning and agile development methods.

Bilot and Louhia believe that artificial intelligence will soon be a natural part of the digital capability of companies, and they are confident in their ability to help more and more companies in the future, while simultaneously growing faster than the market in Finland and internationally.

“Louhia has gained customer trust by focusing on their core know-how – artificial intelligence and machine learning used in realistic, real-life implementations of real business problems, instead of vague hype. Our values ​​and cultures are very similar – to talk the talk, we must first walk the walk. This is a tremendous opportunity to bring artificial intelligence into business solutions which support customer encounters and engagement, such as marketing automation, CRM, online sales or other solutions aiming to digitalize the customer relationship,” says Bilot CEO Mika Tanner.

 Louhia’s founder and CEO Mika Laukkanen continues:

“Louhia and Bilot have co-operated on several joint projects, during which it became evident that our business skills complement each other very well. You could say that our common customers brought us together. The co-operations went so smoothly and efficiently that we began to think we could both accomplish more together than separately.”

Fresh practical examples of Bilot-Louhia skills are on display at an event on September 6th, 2018, where we will be presenting the results of the BilotGo.ai reverse hackathon which went on in the spring of 2018. During the hackathon, the companies implemented AI- and machine learning-based business solutions for Kone, Altia, Raisioagro and Reima.

 

Contacts:

 

Bilot Consulting Oy                                Louhia Analytics Oy

Mika Tanner, CEO                                 Mika Laukkanen, CEO

040 544 0477                                          040 845 8432

mika.tanner@bilot.fi                              mika.laukkanen@louhia.fi

www.bilot.fi                                             www.louhia.fi

 

Bilot is a software and growth company founded in 2005. Bilot implements its customers’ heavyweight solutions and agile, customer-oriented business environments. Bilot is known for its ability to identify the most significant innovations in the industry and its ability to implement them into practical business without sacrificing quality. The company’s offices are located in Ruoholahti in Helsinki and in Poznan, Poland. Turnover (2017) is 15 million euros and the company currently employs around 130 professionals.

 

Founded in 2016, Louhia Analytics is a leading expert in management consulting, artificial intelligence and machine learning solutions, whose mission is to help customers transform different data assets into business benefits. Offices are located in Helsinki, Jyväskylä and Joensuu. The company’s turnover (2017) is one million euros and it currently employs 10 experts.

Bilot logo 


13.06.2018 / News Team

Bilotin ja Louhian yhdistyminen luo ketterän ja käytännönläheisen, reilut 140 henkeä työllistävän kumppanin yrityksille, jotka haluavat alan johtajuutta ja kilpailuetua hyödyntämällä tekoälyä ja koneoppimista liiketoiminnan arjessa ja yritysjärjestelmissä.

Samalla syntyy kansainväliset mitat täyttävä tekoälyasiantuntija, jolla on pitkät perinteet edistyneessä analytiikassa sekä maailmanluokan ratkaisu- ja palveluvalikoma suurten ja keskisuurten yritysten digitalisaatioon.

Bilotin asiakaskuntaa ovat pääasiassa suuret ja keskisuuret suomalaiset ja kansainväliset yritykset, joiden kumppanina Bilot on toiminut vuodesta 2005 laajojen verkkokaupan ja asiakasrajapinnan ratkaisujen, liiketoiminnan ydinprosessien kehittämisen sekä kehittyneen analytiikan saralla.

Louhia puolestaan on keskittynyt asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen koneoppimisen, tekoälyn ja tiedolla johtamisen alueilla. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto viime vuonna oli 16 M€.

Bilotin ja Louhian arvolupauksessa asiakkaiden kilpailuetua kehitetään yhdistämällä koneoppimista ja tekoälyä yritysten ydinprosesseihin ja järjestelmiin. Ohjelmistoratkaisut ja projektitoteutukset perustuvat markkinoiden johtaviin ohjelmistoalustoihin ja pilvipohjaiseen kehitykseen. Ratkaisujen onnistuminen varmistetaan analyyttisen osaamisen, palvelumuotoilun, käytettävyyssuunnittelun ja ketterien kehitysmenetelmien avulla.

Bilot ja Louhia uskovat, että tekoäly on pian luonnollinen osa yritysten digitaalista kyvykkyyttä, ja siksi yhtiöt luottavat voivansa tulevaisuudessa auttaa yhä useampia yrityksiä ja samalla kasvaa selvästi markkinoita nopeammin Suomessa ja lähimarkkinoilla.

”Louhia on saavuttanut asiakkaiden luottamuksen keskittymällä ydinosaamiseensa – tekoälyn ja koneoppimisen realistisiin, liiketoiminnan todellisia ongelmia ratkaiseviin toteutuksiin, usein näihin liitetyn hypetyksen sijaan. Arvomaailmamme ja kulttuurimme ovat hyvin samanlaisia – puheet tulevat vasta tekojen jälkeen.  Tämä on huikea mahdollisuus tuoda tekoäly luontevasti osaksi asiakaskohtaamista tukevaa ratkaisuvalikoimaa, esimerkiksi markkinoinnin automaatioon, CRM:ään, verkkokauppoihin tai muihin asiakaskohtaamisen digitalisaatioon tähtääviin ratkaisuihin”, iloitsee Bilotin toimitusjohtaja Mika Tanner.

Louhian perustajaosakas ja toimitusjohtaja Mika Laukkanen jatkaa fuusiosta:

”Louhia ja Bilot ovat tehneet useita yhteisprojekteja, joiden aikana ilmeni, että yritysten osaamiset täydentävät toisiaan erinomaisesti. Voidaan sanoa, että yhteiset asiakkaamme saattoivat meidät yhteen. Yhteinen tekeminen sujui kokonaisuutena luontevasti ja tuloksellisesti. Tältä pohjalta syntyi ajatus, että yhdessä saisimme enemmän aikaan kuin kumpikaan yksinään.”

Tuoreimpia käytännön esimerkkejä yhtiöiden kyvyistä on esillä 6.9.2018 pidettävässä tilaisuudessa, jossa esitellään kevään aikana järjestetyn BilotGo.ai käänteisen hackathonin asiakascaset. Bilot ja Louhia toteuttivat tekoälyä ja koneoppista hyödyntävät ratkaisut Koneelle, Altialle, Raisioagrolle ja Reimalle.

 

Yhteystiedot:

 

Bilot Consulting Oy                                                Louhia Analytics Oy

Mika Tanner, toimitusjohtaja                                 Mika Laukkanen, toimitusjohtaja

040 544 0477                                                          040 845 8432

mika.tanner@bilot.fi                                               mika.laukkanen@louhia.fi

www.bilot.fi                                                              www.louhia.fi

 

Bilot on vuonna 2005 perustettu ohjelmistotalo ja kasvuyritys. Bilot toteuttaa asiakkailleen raskaan sarjan kokonaisratkaisuja ja ketteriä, asiakaslähtöisiä liiketoimintaympäristöjä. Bilot tunnetaan kyvystään tunnistaa toimialan merkittävimmät innovaatiot sekä kyvystään jalkauttaa ne käytännön liiketoimintaan laadusta tinkimättä. Yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingin Ruoholahdessa sekä Puolan Poznanissa. Yrityksen liikevaihto (2017) on 15 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 130 ammattilaista.

 

Vuonna 2016 perustettu Louhia Analytics on tiedolla johtamisen konsultointiin sekä tekoäly- ja koneoppimisratkaisuihin keskittynyt asiantuntijayritys, jonka missiona on auttaa asiakkaitaan muuttamaan erilaiset datavarannot liiketoimintahyödyiksi. Toimipisteet ovat Helsingissä, Jyväskylässä ja Joensuussa. Yrityksen liikevaihto (2017) on miljoona euroa ja osaajia on tällä hetkellä kymmenen.

 


7.06.2018 / Lasse Ruokolainen

Kun toimarimme Mika Laukkanen alkuvuodesta alkoi vihjailla osallistumisesta Bilot:in järjestämään hackathoniin, en oikein tiennyt mitä tästä olisi pitänyt ajatella. Eihän tällaisella (entisellä) pitkän linjan akateemisella tutkijalla ollut mitään hajua koko käsitteestä.
Tiedossa oli kuulemma erinäisten asiakkaiden sparraamista AI:n saralla – vieläpä suurelta osin omalla ajalla, joten suhtauduin ajatukseen, sanotaanko, melko avoimesti.

 

Kahden vuorokauden uneton rutistus, pitsa- ja kokispalkalla…

Kun häkki sitten polkaistiin käyntiin huhtikuun alkupuolella, oli kuvio ehtinyt jo kirkastua melkoisesti. Etenkin, kun pääsin osallistumaan häkkiin osallistuvien asiakkaiden potentiaalisten bisnesongelmien ennakkokartoitukseen.

Kyseessä oli huolella järjestetty, kahden kuukauden häkki, jossa ratkottiin koneoppimisen ja tekoälyn turvin Reiman, Altian, Raision ja KONEen liiketoimintaongelmia. Kisaan lähdettiin Bilotin konsulteista ja Louhian Data Science -tiimin jäsenistä kootuin joukkuein.
Itse osallistuin KONEen ja Raision joukkueisiin.

Hissi

 

 

 

Kuten arvata saattaa, tavoitteet olivat melko erilaiset – toisessa keississä keskityttiin hisseihin ja toisessa maidontuotantoon. Tämä tarjosi, ainakin allekirjoittaneelle, kaksi erilaista oppimiskokemusta.

 

 

 

Se tuskin on kenellekään yllätys, että suurimmat haasteet liittyivät näissäkin projekteissa dataan.
Ei niin että se olisi ollut huonoa, mutta datan hankkimiseen, yhdistelyyn ja muokkaamiseen saatiin taas kulumaan leijonan osa häkkiin uponneista työtunneista. Loput ajasta käytettiin analytiikan hiomiseen ja varsinkin käyttöliittymien kehittämiseen; kysehän oli kuitenkin ennen kaikkea tekoälyratkaisuista, ei pelkästä analytiikasta.

 

… vai lähdetäänkö Piilaaksoon?

Lopulta, tämän viikon tiistaina, koitti suuri päivä, jolloin asiantunteva, ulkopuolinen tuomaristo laittoi häkin lopputulokset Voittoparemmuusjärjestykseen.

Hienojen esittelyiden jälkeen saatoin joukkuetovereineni jopa hieman hymyillä, kun team-Raisio julistettiin voittajaksi.

Kaikki joukkueet pystyivät osoittamaan itselleen ja asiakkaille, että lyhyessäkin ajassa voidaan saada aikaan melko päräyttäviä ratkaisuja. Tämä olikin tässä häkissä mainetta ja kunniaa (hienoja palkintoja unohtamatta) tärkeämpää.
Näille ratkaisuille voidaan osoittaa konkreettisia ja merkittäviä liiketoimintahyötyjä!

Saavutettu lopputulos oli varmasti vasta alku, jonka pohjalta voidaan tulevaisuudessa kehittää todellisia tuotantoratkaisuja.

Lopetan pariin melko kulahtaneeseen fraasiin. Minusta tuntuu, että aletaan jo melko hyvin ymmärtää, että: don’t underestimate the power of data science. Tämän harjoituksen perusteella olen myös vahvasti sitä mieltä, että parempi data-ukko (tai akka) häkissä kuin yksin kotona koodia vääntämässä.

 

Lue lisää Bilotin Mathias Hjeltin blogi Hackathoneista ja pistä 29.8 kalenteriin – pääset kuulemaan lisää hackatonista Dixital X -tapahtumassa.


6.06.2018 / News Team

This spring, something exciting has been going on behind the scenes at Bilot. Can you really build a business-relevant AI solution in two months – while doing your regular day job? Our teams stepped up and rose to the challenge.

Hackathons usually involve several teams working on one business-related challenge for a single company for a short period of time, such as one weekend. At Bilot, we decided to approach the traditional hackathon in a different way: why not invite several companies with several challenges and give the teams enough time to actually produce impactful, fully functioning solutions? Enter the BilotGo.ai reverse mega-hackathon.

“With so much high-flying AI hype and hot air out there, it was crucial for us to stay practical in this hackathon. We wanted to demonstrate how machine learning can be applied to achieve practical, tangible solutions in a short time frame. At the same time, we wanted both our teams and our customers to deepen their understanding of artificial intelligence, which now is becoming a natural part of the modern full stack”, says CEO Mika Tanner.

The reverse hackathon began in February with a call for challenges, with selected customers invited to participate. Business/AI workshops were organized individually for each participating customer in co-operation with Louhia Analytics in order to identify and scope a suitable business problem. In the end, four customers and four challenges were identified:

The challenges were pitched to hack contestants in March, and teams were formed around each challenge. To help the teams deepen their AI skills, we partnered with Louhia Analytics, whose seasoned data scientists helped the teams go above and beyond what they already knew.

”An innovative, active team with hunger for victory paved the road to success. Our strong ambition is to take this to production.” – feedback from customer

The teams worked on their challenges over the course of 8 weeks, with the customers participating with data and domain expertise. Finally, on June 5th, the BilotGo.ai teams pitched their business solutions to an eager crowd and a five-person invited jury.

”Ideas to action – can-do attitude with great speed & collaboration!” – feedback from customer

The esteemed jury consisted of Gitte Winther Bruhn (SAP), Taneli Leppä (Google), Denis Cepun (Microsoft), Janne Liuttu (Ramboll) and Antti Apunen (Ediste) as chairman. Teams were judged on criteria such as resolution, the difficulty of the problem, the business relevance and scalability of the solution, completeness and style, the technical savviness and overall hackmanship of the team.

”The team was active and eager, learned quickly, and demonstrated great communication” – feedback from customer

After intensive deliberation, the jury came back with its verdict, announcing Team Raisioagro as the winner of the first BilotGo.ai challenge. The team’s take on data-driven farming received praise for its practical approach to applying machine learning for objectives such as improving cow health, optimizing feeding plans, and increasing milk yield.

Congratulations to the winners, who will be embarking on an intense excursion to the Silicon Valley and San Francisco to draw inspiration from the heart of tech innovation!

”Creating business value through technology requires more than data and algorithms. It also requires understanding the end user’s needs and change management. The hackathon gave us a technical solution to the challenge, with additional features supporting the user’s activities and decision-making.” – feedback from customer

Want to hear more about what went on this spring? We will be presenting the BilotGo.ai hackathon at the Digital X event on August 29th, as well as our BilotGo event in September. Can’t wait that long? Get in touch and let’s talk.

 


5.06.2018 / Nanni Koski

Mitä data scientistin tulee osata? Kuinka saada ajatus itämään siitä, millaisiin asioihin data scientist törmää työssään? Kuinka esittää asiat realistisesti? Ja kuinka saada koulutettavan käsitys toiminnan kokonaiskuvasta kukkimaan pidempään kuin pöytään kannettu tulppaanikimppu?

Interverkko

Näitä minä mietin tänään, kun suunnittelen uutta sisältöä meidän Data Sciencen perusteet -kurssille.

Tunne datasi

Turhaan ei sanota, että data scientistin työstä 80-90 % kuluu datan tutkimisessa, muuttujien selvittämisessä ja datan muokkaamisessa. Koulutettavan pitäisi siis tuntea pääsevänsä dataan sisälle. Kynsien alle kuuluukin jäädä multaa ja tarpeeksi perinpohjaisesti tutkimalla joukosta löytää aina matoja. Mitä paremmin datan tuntee, sitä enemmän herää kysymyksiä. Jos kaikki tuntuu helpolta, asiaa ei ole ajatellut tarpeeksi. Tai ehkä toinen data scientist on käynyt laittamassa datan kuntoon ennalta.

Valmiin siistin datan antaminen vie kaiken tutkimisen riemun (ja tuskan) ja latistaa kokemusta. Kuitenkin koulutuksessa halutaan tarjota muutakin sisältöä kuin datan muokkaamista lapiolla ja kuokalla. Tästä syystä myös koulutuksen valmistelussa suurin osa ajasta menee siihen, että löytää käyttöön sopivan datan. Jonkin nopeasti sisäistettävän, sisällöltään kiinnostavan, vapaasti saatavan, sopivan kokoisen, jossa on hyviä muuttujia. Ja tällaisen löytäessään saattaa joutua keräämään reaaliaikaista tietoa viikon, ennen kuin pääsee katsomaan, tuleeko datasta kiinnostavia tuloksia.

Dataan tutustuminen vaatii työtä

Tunne liiketoimintasi

Kun data on sisäistetty, tulee myös ymmärtää mihin datalla pyritään vastaamaan. Tai oikeastaan nämä kulkevat käsi kädessä. On hyvä ymmärtää jo aluksi liiketoiminnan ydin, jotta data voidaan muokata oikeaan suuntaan. Joskus nähdään jo ennalta, etteivät datan muuttujat voi tuoda lisäymmärrystä. Ehkä mukaan voisi liittää toiminnan kannalta relevanttia avointa dataa? Toisinaan tavoitteena on havainnollistaa data liiketoiminnan tarpeisiin.

Datasta voi siis tuottaa hyötyä liiketoiminnalle monella tavalla. Visuaalinen tarkastelu voi nostaa esille toiminnan ongelmakohtia ja eri näkökulmien yhdistäminen voi tuottaa uutta tietoa. Usein maalina on koneoppimisen hyödyntäminen, mutta paljon oppii myös matkalla siihen.

Ahaa-elämys

Tunne itsesi

Kouluttaja luo puitteet koulutuksen onnistumiselle. Aiheeseen perehtyneisyyden ja innostuksen kuuluu näkyä, sillä tavalla tuodaan positiivisuutta koulutuspäivään. Valitsemalla datan, joka innostaa sisällöllisesti ja muuttujiltaan myös itseä, saa kurssiin lisää eloa ja energiaa.

Tavoitteena innostuminen

Ennen kuin sukellan penkomaan Internetin loputonta datatarjontaa, esitänkin kysymyksen: Mikä sinua kiehtoo data sciencen maailmassa? Kurssipalautteen perusteella voi aina kehittää koulutusta, mutta parasta on, jos voi tuntea yleisönsä jo etukäteen.