Tekoälyhuuman mainingeissa on alettu puhua tekoälystrategioista, jotka ovat kuitenkin pääasiassa olleet valtiotason nostoja. Harvemmassa yrityksessä asiaa lienee vielä mietitty lainkaan. Strategioiden sijasta on tartuttu tuumasta toimeen, ja lähdetty liikkeelle pistemäisillä AI-POC projekteilla. Tämä on itse asiassa tapa, jota taitaa esim. Andrew Ng (tunnettu tekoälyhahmo) suositella eräässä kirjoituksessaan. Hänellä oli kuitenkin hyvät kriteerit noille alkupään projekteille.

Shakkilegenda Capablanca totesi aikanaan, että ”Huonokin suunnitelma on parempi kuin ei mitään suunnitelmaa.”

Mielestäni tämä sitaatti pitää hyvin paikkaansa myös tekoälyn tai koneoppimisen hyödyntämiseen liittyen. Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus vievät enemmän eteenpäin kuin yksittäiset kokeilut sellaisenaan.

Tekoäly käsitetään liian kapea-alaisesti

Useissa yrityksissä tekoälyn hyödyntäminen ajatellaan siten, että tehdään projekteja itse tai kumppanin kanssa. Eli kerätään dataa, ajetaan koneoppimismalleja ja saadaan tuloksia.

Perspektiiviä tekoälyn hyödyntämiseksi voi kuitenkin laajentaa myös koskemaan ei-itse-koodattuja-ratkaisuja. Sanotaan niitä vaikka vertikaalisiksi tekoälyratkaisuiksi, esimerkiksi

  • CRM jossa on valmiiksi tekoälykomponentteja
  • Taloushallinnon ohjelmisto, jossa tekoäly kykenee hoitamaan perusasioita
  • Matka- ja kululaskujen käsittely mobiilisti (kuvantunnistusta yms.)
  • Terveysaiheinen mobiilisovellus työntekijöille
  • Älykäs ajankäyttösovellus työntekijöille
  • Sopimustenhallinnan tekoälysovellus
  • Chatbotit asiakaspalvelussa tai sisäisesti
  • ..

Lisäksi kannattaa muistaa, että esimerkiksi kun myynnissä ja markkinoinnissa hyödyntää Facebookia, Googlea tai Amazonia, niin niiden tekoälyt tekevät työtä käskettyä ja pientä korvausta vastaan. Tämäkin on yksi tapa hyödyntää tekoälyä.

Mielestäni tekoälystrategian yksi perustehtävistä olisi huomioida tekoäly näin laajemmassa perspektiivissä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että tekoäly on vain osa digitalisaatiota, jolloin nämä asiat on myös mahdollista upottaa digistrategiaan tai vastaavaan. Suunnitelman nimi ei ole tärkein pointti.

Voittaja vie kaiken

On sanottu, että tekoälyn tehokas hyödyntäminen johtaa markkinoihin, joissa ”winner-takes-all”. Esimerkkinä on käytetty aiemmin mainittuja Googlea, Facebookia ja Amazonia. Itse uskon, että tämä ilmiö tullaan näkemään monilla eri toimialoilla, kunhan tekoälyratkaisut tulevat laajemmin käyttöön.

Otetaan esimerkiksi hypoteettinen teollisuusyritys X, joka on päättänyt mennä all-in tekoälyn kanssa. Muutaman vuoden päästä heillä on tilanne, jossa tekoäly

  • Optimoi myyntiä ja markkinointia eri kanavissa
  • Valvoo tuotannon laatua ja tehokkuutta
  • Optimoi logistiikkaa
  • Hoitaa työvuorosuunnittelua
  • Ennakoi poissaoloja ja tarjoaa ennakoivia toimenpiteitä
  • Hoitaa ainakin yksinkertaiset asiakaspalvelutehtävät
  • Pystyy tekemään ja hinnoittelemaan tarjoukset
  • ..

Listaa voisi jatkaa, mutta pointti lienee selvä. Kun useilla eri osa-alueilla saavutetaan parannuksia, niin kumulatiivinen hyöty kasvaa suureksi. Ja tämän pitäisi näkyä dramaattisesti parempina tuotteina, palveluina ja hinnoitteluvoimana.

Nyt kun hypoteettinen yritys X alkaa tuottaa tuotteitaan vaikkapa -20% alemmalla hinnalla kuin kilpailijat, ja tarjoten loistavaa asiakaskokemusta, niin se alkaa niittää satoa vauhdilla. Uusien asiakkaiden myötä kyvykkyys hyödyntää tekoälyä paranee entisestään, kun datamäärät kasvavat, opitaan aiemmista tekoälyprojekteista ja tehdään niistä entistä parempia. Kilpailijoiden on tässä vaiheessa todennäköisesti myöhäistä hypätä tekoälykelkkaan.

Tämä oli toki hypoteettinen esimerkki ja jää nähtäväksi toteutuuko se koskaan, mutta miksi ei? Historia on täynnä esimerkkejä tilanteista, joissa teknologinen murros on muuttanut markkinoita. Epäilemättä moni hevoskyytien tarjoaja ei lähtenyt panostamaan autoihin sata vuotta sitten, koska ei pitänyt epävarmasti toimivia ja kalliita peltilehmiä vakavana uhkana. Eikä videoliikkeet pitäneet 6-7 vuotta sitten Netflixiä ja vastaavia olennaisina kilpakumppaneina.

 Askelmerkkejä

Tekoälyn hyödyntämistä ja strategiaa pohdittaessa kannattaa huomiota kiinnittää mm. näihin seikkoihin.

  • Miten tekoäly suhtautuu muuhun digitalisaatiokehitykseen?
  • Millä liiketoiminta-alueilla hyödyt ovat merkittävimmät?
  • Millä osa-alueilla kilpailijoiden tiedetään tekevän tekoälyratkaisuja?
  • Mitkä ovat yksittäiset ja jo tunnistetut tekoälyn hyödyntämiskohteet?
  • Ovatko tunnistetut kohteet automatisointia vai augumentointia?
  • Onko datavarannot kunnossa tekoälyn hyödyntämiseksi?
  • Mitä tehdään itse tai kumppanin kanssa?
  • Mitä osaamista oma organisaatio tarvitsee?
  • Millaisia järjestelmiä, sovelluksia, yms. hankitaan jatkossa?
  • Miten varmistetaan, että organisaatio tuottaa tekoälykelpoista dataa tulevaisuuden tarpeita ajatellen? Vanhanmallinen tietovarastoajattelu ei tässä toimi.
  • Paljonko ollaan valmiita investoimaan ja tekemään?
  • Kuka tai ketkä organisaatiossa vastaavat, että nämä asiat etenevät?
  • Miten ratkaisut tuodaan käytettäväksi, jotta ihmiset tottuvat ja luottavat niihin?

Ei mikään täydellinen lista, mutta jotain alkua kuitenkin.

Loppuun vielä pieni mainos. Mikäli tarvitset apua tällä osa-alueella, niin otapa yhteyttä ja jutellaan vaikka kahvikupin äärellä tekoälysuunnitelmista.